No, la-aamuna lähdin koepaikalle vielä toiveikkaana, että onhan tuo koira ollut tällaisissa kimppajutuissa ennenkin ja ehkä se luottaa siellä paremmin mun ohjaukseen. Eka rasti oli meille aika vaikea, koska sellaista emme ole aikoihin harjoitelleet. Koira lähetettiin pellolta pusikkoon hakutehtävään. Samaan aikaan käveltiin eteenpäin ja ekan damin palautuksen myötä koiraa tuli seuruuttaa eteenpäin, kunnes laukaus kajahtaa ja sit lähettää koira vielä uudestaan hakuun. Lähetin Rauhan etsi-käskyllä, jolloin se juoksi pellonreunaan katsomaan toimitsijoita. Pyöri aikansa pellonreunassa, jolloin annoin sille uuden etsi-käskyn käsimerkillä. Se katsoi mua hämmentyneenä, haukahti kimakasti (!) ja lähti sitten kaarroksen jälkeen etsimään oikealta alueelta. Palautuksen jälkeen annoin damin tuomarille. Tässä vaiheessa lähdin seuruuttamaan koiraa, mutta se piti sivulla ääntä sen verran, että siihen loppui se suoritus.
Nollasta huolimatta olisimme saaneet suorittaa loput rastit. Näin ajattelin alustavasti tehdäkin, mutta huomasin hetken päästä, että levosta noustuaan Rauha ontui vasenta etujalkaansa. Ei mitenkään valtavan paljon, mutta astui selvästi varovaisemmin sillä ja liikkui epäpuhtaasti. Tässä vaiheessa oli erittäin helppo päätös viedä koira autoon huilimaan... En löytänyt jalasta mitään selkeää kipukohtaa, joten tällä hetkellä Rauha on vaan levossa ja pissalenkeillä lähipäivät. Mulla ei ole mitään hajua, missä vaiheessa tuo olisi jalkansa loukannut, mutta ei se meidän ensimmäinen kisasuorituskaan Rauhamaiselta tuntunut. Se ei ole ikinä vielä piipannut tuolla tavalla seuraamisissa. Tai piipannyt ylipäätään seuraamisssa... No, tällaista tämä koiraharrastus välillä on. Täytyy Rauhan toipumisen jälkeen alkaa rakentamaan uusien onnistumisten kautta varmuutta meidän yhteistyöhön. Ja ensi kaudella mennään sitten uusiin kokeisiin paremmalla fiiliksellä :)
Koepäivä ei mennyt kuitenkaan hukkaan allekirjoittaneen osalta. Hain sitten Tyynen autosta mukaan pellolle loppupäiväksi. Yhtä tehtävää se sai katsoa yleisön takana aika lähellä suorittavaa koiraa. Tytyy oli ihan superi :) Se ei välittänyt laukauksista tuon taivaallisista ja vilkaisi vain muutaman kerran lievästi kiinnostuneena työskentelevää koiraa. Pääosan ajasta se pötkötteli mun vieressä. Välillä vähän kaiveli maata tms, mutta otti siis lungisti koko hengailun.
Olimme koko viikonlopun tosiaan mökillä Hauholla. Siellä meidän lauman seurana oli Mirkan koirat Hiili ja Naru sekä Rauhan tytär Friidu Riitan kanssa. Pääpaino oli ihan vaan rentoutumisella, mutta kyllä me pari pientä juttuakin ehdittiin tekemään. Lauantaina teimme Tyynelle ja Friidulle kuuden damin hakuruudun hieman vaikeakulkuiseen ylämäkeen metsässä. Tyyneä motivoitiin aluksi sen verran, että se näki kauempaa Riitan käyneen alueella. Se lähti hakuun kuin tykin suusta ja löysi suht nopeasti kaksi damia (ruudun takaosasta). Sen jälkeen lähetin sen vähän huonosti hakemaan kolmatta, jolloin se jäi eteen pyörimään. Teimme sitten varman päälle niin, että Riitta kävi hieman kävelemässä ruudussa ja pistin vasta sen jälkeen Teen uudelleen hakuun. Kolmas dami löyty keskeltä ja siihen oli hyvä lopettaa.
Tyynen ote dameista alkaa hiljalleen olemaan ihan hyvä. Nyt se kokosi damit selkeästi paremmin suuhunsa jo niitä nostaessaan. Ja käteen ne ovat tulleet tosi varmasti jo pitkään :) Nenä oli tytsyllä kohtuullisen hyvin auki, mutta alussa oli kyllä hieman sellaista juoksentelun oloista puuhastelua. Tyynelle voisi siis tehdä tosi hyvää sellaiset hakutehtävät, missä sitä nenää pitää oikeasti käyttää, mikäli mielii löytää jotakin.
Sunnuntaina tein vielä yhden damin haun siten, että jätin Teen istumaan paikalleen (ja se pysyi!) ja menin sen nähden piilottamaan minidamin lehtien alle metsään. Damilla oli pituutta noin 5cm. Tytsy pyöri ensin hieman laajemmalla alueella, mutta otti sitten hienosti pienestä hajusta kiinni ja tonki damin ylös. Tosin sen jälkeen se jäi seisten pohtimaan, että toisiko noin hienon aarteen mulle ollenkaan... En auttanut koiraa tässä ja lopulta se päätti damin tuoda. Kehujen jälkeen se sai palkaksi vielä pitää pikkudamia hetken suussa (=eli mennä mussuttamaan sitä turvallisen välimatkan päähän...).
Iltaruokatreeneissä ollaan toistaiseksi tehty damilla. Ajattelin tarkentaa käsitargetin kriteeriä damien kanssa ensin niin, että Teen tulee painaa dami mun kättä vasten, eli sinnepäin-suoritus ei enää riitä. Tätä parannellaan siis ruoka-aikoina.
---
Tänään illalla on vuorossa pikku-Ainstainien toko-treenit. Voisin esitellä Tyynelle ensimmäistä kertaa merkin kiertoleikillä. Sen lisäksi seurataan jälleen kerran. Yritän tehdä niitä myös Rauhalle vaikeita juttuja, eli käännös+pysähdys. Ja hyvästä perusasennosta palkka. Lisäksi Tee voisi tehdä liikkeestä seisomista. Ja noutoa pitkästä aikaa! Tällä kertaa taidetaan vaan tehdä kapula-lelu-vaihtoja, kun se joskus yritti myös loikata kapulaan kiinni...
Lopuksi vielä kuva Tyynen paikallamakuuasennosta. Se muuten pysyy siinä jo aika hyvin ja tipahtaa useimmiten sivultakin alas pää suorana :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti