30.6.2011

Juhannuksen treenailuja kuvina

Juhannuksena tuli otettua muutama valokuvakin treenailuista... Ensimmäisessä Rauha on palauttamassa ohjausdamia lauantain peltotreeneissä.



Rauha passissa pellon laidalla

Tyynekin pääsi tekemään muutaman muistinoudon

Pääasiassa Tyyne sai kuitenkin keskittyä maltin harjoitteluun

On tää hengailu kyl joskus vähän tylsää...

Juhannus -> laadukasta treeniaikaa mökillä

Tytsyt ovat taas päässeet treenaamaan oikein urakalla. Viime viikolla oli tiistain treenien sijasta meidän yhdistyksen järjestämä match show. Tietysti mun piti ilmoittaa Tyyne kehään, eihän se mitään haittaa ettei se osaa esiintyä pätkääkään ;) No, siinä sitten perinteisesti palkkasin tuota ennen kehää ahkerasti seisomisesta. Jostain kummallisesta syystä se myös kulki hienosti kävelyvauhtia pitäen pientä katsekontaktia. Kehä meni siis melkoisen mallikkaasti. Tyyne antoi mun myös asetella itseään hyvin ja oli epäilyttävän rauhallisen oloinen koko kehän aikana. Ainut "moka", minkä tein alkukehässä oli se, kun yritin ottaa muutamaan juoksuaskeleen. Tyyne on sen verran pieni vielä, että siinä vaiheessa myös koiran ravi vaihtui laukalle. Isossa kehässä oltiin jatkossa ja me oltiin lopulta "5.sijalla", kun neljä palkittiin. Tyyne käyttäytyi isossa kehässä vielä ihan nätisti, mutta alkoi selvästi liikkeessä jo väsymään ja kontakti putosi muutaman kerran kentän hajuihin. No, tuohon suoritukseen ei kuitenkaan voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen. Nyt voin huoletta ilmoittaa tuon Tollershowhun elokuulle ja luottaa, että esiintyminen onnistuu. Kyllä me varmaan pyörähdetään vielä jossain toisessakin mätsärissä, kun vaan sopiva sattuu eteen.

Juhannuksena mä lähdin tyttöjen kanssa mökille sillä välin kun Olli lähti lomailemaan Belgradiin. No, eipä se meitä haitannut vaan otin kaiken ilon irti vapaapäivistä ja mahtavista treenipuitteista. Perjantaina suostuttelin ensin isän soutamaan meidät sopivaan rantaan, minne tein Rauhalle hieman isomman harjoituksen. Tein maalle rannasta takaviistoon oikealle muistipaikan, minne vein 5 ohjausdamia. Vasemmalle puolelle tehtiin taas hakuruutu. Ruutu oli aika perus alokasluokan kokoluokkaa. Haastavaksi sen teki kuitenkin maastoerot. Osa dameista oli kaislikossa vedessä, osa rannan metsikössä ja yksi metsätien toisella puolella olevassa mäessä. Isä otti loput damit ja souti avoveteen sopivaan kulmaan suhteessa hakualueeseen. Harjoituksen ideana oli kuunteleminen ja keskittyminen oikeaan tehtävään. Tavoitteena oli myös sotkea koiran ennakko-odotuksia laittamalla se tekemään aina sitä mitä se ei odota tekevänsä. Katsottiin siis vesimarkkeeraus (perus ykkönen avoveteen). Tämän jälkeen seuruutin koiran pari metriä pois rannasta ja lähetin ohjaukseen. Jos Rauha oli rauhallisen oloinen, saatoin laittaa sen suoraan ohjauksen jälkeen markkeeraukselle, mutta ainakin kerran tein vielä niin, että lähetinkin koiran vielä hakuun ja haetutin ruudusta pari damia ennen markkeerauksen hakemista. Loppuvaiheessa teimme vielä yhden pitkän "sokko"-ohjauksen niin, että faija souti huomattavasti kauemmas veneellä ja kävi laskemassa veteen damin. Sen jälkeen hän souti vielä selkeästi eri linjaan, ettei vene olisi ainakaan koiralle maamerkkinä. Tämän ajan Rauha teki hakua maalla, joten se ei nähnyt tapahtumista mitään. Sitten vaan laitoin Rauhan linjaan, matkaa damille oli 80-100 metriä. Ja koira ui suoraan damille asti. Annoin vahvistuskäskyä tasaisesti koko matkan ajan ja sehän toimi :)

Kokonaisuutena Rauha teki treenin tosi hyvin. Se kuunteli koko ajan mun ohjeita ja keskittyi annettuun tehtävään täysillä. Ääntä siitä lähti muutaman kerran vesimarkkeerausten jälkeen, kun seuruutin sen ohjaukseen. Nämä ratkaisin odottamalla ja kerran hain myös itse ohjausdamin jättämällä koiran nuolemaan näppejään lähetyspaikalle.

Pe-iltana tokoilin myös muutamaan otteeseen punaisten kanssa. Rauha teki luoksetulon pysäytystä kiertoharjoituksen avulla, toimi aika kivasti. Lisäksi se sai seurata ja tehdä perusasentoleikkiä. Juhannushupina mä lähdin opettamaan kaikille koirille (mysö Salli-mummolle) jalkojen välistä pujottelua. Rauhalle se oli selvästi vaikeinta, kun se ei oikeasti tykkää olla liian lähellä fyysisesti. No, treenailun tavoitteena oli pitää hauskaa ja se toimi :) Illalla laitoin vielä ruokakupin loppupalkaksi odottamaan ja teimme kisanomaisesti muistaakseni 5 tokoliikettä. Rauha teki kivasti töitä, vaikka odottikin aika innokkaasti liikkeiden välillä vapautusta kipolle :)

Lauantaina pakkasin autoon molemmat tollerit, hyvän kirjan ja treenivälineet kera hyttysmyrkyn. Ajoin erään läheisen ison pellon laidalle ja kävin valmistelemassa neljä eri muistipaikkaa pellon eri puolille. Teemana oli suorat ja pitkät ohjaukset ja rauhallinen odottaminen. Pellolla vierähtikin yhteensä noin 2,5 tuntia. Olisipa mulla aina noin reilusti aikaa tehdä treenejä oikein pitkän kaavan kautta! Lähetin Rauhan aluksi sokko-ohjaukseen noin 50 metrin päähän ekalle muistipaikalle. Vaihtelin sitten treenien ajan omaa sijoittautumista pellolla ja muistipaikkoja. Pisin ohjaus oli noin 150 metriä pitkä, suurin osa noin 80 metriä. Muutaman kerran Rauha oli hieman kuumana lähetystilanteessa. Tällöin jätin sen istumaan lähetyspaikalle ja menin vähäksi aikaa takaisin passipaikalle. Ohjausten välissä hengailimme myös passipaikalla, koirat makoillen ja minä lukien kirjaa.

Rauha oli täysin lunkisti odotustilanteissa ja ohjautui myös kivasti dameille. Olen tehnyt viime aikoina tarkoituksella haastavia harjoituksia, koska Rauhan osaamistaso treenitilanteessa on sen verran hyvä. Mielekkäintä on luonnollisesti tehdä sen mukaisesti riittävän haastavia treenejä, että kehitystä tapahtuu. Tämä harjoitus olikin selvästi meidän osaamisen rajoilla. Muutaman kerran lähetys epäonnistui, kun muistipaikalle oli niin pitkä matka, eikä koira enää muistanut sitä kunnolla. Näissä tilanteissa kävin uudelleen motivoimassa paikan, koska tarkoitus luonnollisesti oli saada suoria ja varmoja linjoja. Helle hyydytti koiraa jonkin verran, mutta tosi hyvin Rauha jaksoi tehdä töitä loppuun asti. Tämä treeni oli meille tosi hyvä. Koira pysyi myös sopivan rauhallisessa vireessä, kun lähes jokaisen suorituksen jälkeen hengailimme aikamme ennen uutta noutoa.

Sunnuntain ja maanantain koirat saivat levätä. Tiistaina olikin taas vuorossa Herttoniemen toko-treenit ja keskiviikkona seuran omat treenit. Näissä Rauha sai tehdä hieman kaukoja, noutoa ja tunnaria. Kaukoja tehtiin lyhyeltä etäisyydeltä ja samat ongelmat hommassa tuntuu edelleen olevan. Koira tekee pari siirtymää hyvin, mutta sitten ne vaan hajoavat jostain pikkujutusta. Ajattelinkin, että yritän lisätä omaa liikkumista ja häiriötä lyhyellä etäisyydellä enemmän, josko sen avulla liikkeestä saisi suoritusvarmemman. Se on mielestäni meidän voi-liikkeistä tällä hetkellä huonoimmalla tolalla... Tunnaria tehtiin ensin kasan kanssa ilman liikkuria. Piilotin oman heiniin ja Rauha etsi sen nätisti. Sitten otin liikkurin lähmimään kapuloita ja vein vielä itse oman. Lopuksi tehtiin vielä niin, että vein oman ensin ja liikkuri sen jälkeen liikutteli muita kapuloita. Rauha teki nämä kaikki ongelmitta. Ensi viikolla taidetaan jatkaa tästä ja toivottavasti päästään siihen, että liikkuri vie meidän oman kapulankin. Täytyy vaan edetä taas varovaisesti tämän kanssa, ettei liike taas hajoa jostain pienestä muutoksesta. Noutoa tein niin, että palkkasin paluuvauhdista lelulla. Lisäksi tehtiin hyppynoutoa, missä Rauha tarvitsi taas tällä kertaa lisäkäskyn kapulan noston jälkeen, että se hyppäsi myös palatessa. Tätä täytynee taas alkaa treenata enemmän. Pitkillä etäisyyksillä ja vinoista kulmista!

Ensi viikon koirat saavat viettää akkuja keräten hoidossa, kun allekirjoittanut lomailee Italiassa. Varmaan ihan hyvä niin, ettei tule treenattua liikaa ;) Kisojakin on jo innokkaasti katsottu syksylle. Tarkoitus olisi kisata niin nomessa, tokossa, agilityssa kuin wt:ssäkin. Tylsää ei siis tule - nyt on parempi keskittyä treenaamaan, koska kisakaudella treeniä ei niin paljoa voi tehdä!

21.6.2011

Tytsyjen tokoilut ja tollerileiri

 Viikon vanha teksti oli jäänyt kesken ja päivittämättä, joten tässä tulee. Yllättäen taas ollaan myöhässä näiden blogikirjoitusten kanssa, täytyy lähipäivinä kiriä kiinni leirin jälkeiset 1,5 viikkoa :O

---

Tollerileiri tyhjensi treeneihin liittyvät yksityiskohdat päästä sen verran tehokkaasti, että allekirjoittaneella ei ole enää mitään kunnollisia muistikuvia siitä, mitä me alkuviikosta ennen leiriä treenailtiin koirien kanssa... Rauha tokoili muutamana päivänä ja yleinen viretila ei ollut erityisen hyvä. Tiistain tokoiluissa (joo, erehdyin sitten ottamaan sen Tyynen mukaan) se vinkaisi ruutuun lähetyksissä. Täytyy siis alkaa tarkemmin tarkkailemaan koiran viretilaa myös tokossa. Jotenkin Tyynen läsnäolo treeneissä nostaa Rauhan virettä, mikä näkyy sitten ei-toivottuna käytöksenä. Seuraaminen on kyllä parantunut yleisellä tasolla. Täytyy vaan alkaa tekemään enemmän juoksua, paaljon pysähdyksiä ja temponvaihteluita muutenkin. Sekä tietysti käännöksiä, mutta ne sinänsä toimivat jo aika kivasti. Positiivisin asia oli kuitenkin ohjattu nouto, jonka Rauha teki täydellisesti muutaman harjoituksen jälkeen. Merkille lähettäminenkin toimi, vaikka sitä tuolle ei vielä varsinaisesti ole opetettukaan. Suunnat Rauha on oppinut niin hyvin nome-puolella, että itse ohjatun toimintamekanismi on sille yksinkertainen. Kivaa, että kerrankin on joku ylempien luokkien liike, jota ei tarvitse junnata ikuisuuksia kasaan!!

Tyynen tiistain tokoilut menivät enemmän tai vähemmän penkin alle. Se odotti vuoroaan aika pitkään sillä välin, kun treenasin Rauhan kanssa. Laitoin aluksi ruutumerkit maahan, mutta niitä tuon oli pakko päästä noutamaan. Menin kauemmaksi ja yritin naksutella koskutusalustaan koskemisesta. Sekin oli pakko ottaa suuhun, vaikka naksun ääni oli kuulunut paljon aiemmin. Ilmeisesti koiralla oli vaan intoa ja virtaa liikaa tämän tyyliseen harjoitukseen. Leikittiin sitten vähän narupallolla, samalla opetin tytölle liikkeestä maahanmenon alkeita. Toimi ihan hyvin, mutta joka palkkauskerran jälkeen Tyynen piti juosta narupallo suussa Rauhan luokse heeboilemaan. Lisäksi mun kädet meni vähän verille, kun taisteluleikissä osa tyttelin etuhampaista jäi leluun :D

------

Keskiviikon ja torstain koirat saivat enemmän tai vähemmän lomailla. Perjantaina piti käydä ostamassa Rauhalle Hurtan uusi viilennysmantteli, kun ulkona oli noin 30 astetta lämmintä, eikä ilmastoimattoman auton lämpötila ollut kovin inhimillinen... Pysähdyttiin matkan varrella kaverin mökille, missä koirat pääsivät vilvoittelemaan järveen. Tollerilauman sählätessä laiturilla myös Tyyne molskahti järveen monta kertaa. Eipä se ollut tipahtamisesta juuri moksiskaan. Tosin ei se osaa vielä laiturin päästä uida rantaan, vaan se pitää nostaa ylös samasta kohdasta.

Perjantaina koirilla ei ollut mitään isompaa aktiviteettiä. Tyyne pääsi kuitenkin iltakierrokselleni mukaan, jolloin se ehti leikkiä usean koiran kanssa. Pe-iltana oli myös nome-kurssin kouluttajien tapaaminen. Me oltiin Rauhan kanssa päästy osaavampien ryhmään, ja lähes koko ryhmä olikin täynnä vanhoja tuttuja. La-aamuna aloitimme treenailut pellolla. Suurin osa ajasta oli odottelua, mikä sopikin meille paremmin kuin mainiosti. Rauha relasi odottaessaan tosi kivasti, ja se olikin työskentelytilanteissa täysin hiljaa koko aamun. Alkuun otimme perus ykkösmarkkeerauksen pellon laitaan melko lähelle. Siinä ei ollut mitään erikoista. Seuraava tehtävä oli "sokko-ohjaus" edelliseen markkeerauspaikkaan. Tämä meni myös hyvin. Palautuksen jälkeen otettiin pari askelta taaksepäin ja lähetettiin koira uudestaan samaan paikkaan. Sitten taas odotettiin ja lopuksi mentiin pellon reunaa tielle, jolta piti tehdä ohjaus koko pellon yli (reilu 50m) aiempaan muistipaikkaan. Matkalla oli myös ojan ylitys. Motivointina käytettiin laukausta. Lähetyspaikka oli sen verran lähellä meidän passipaikkaa, että Rauha kuumeni muiden koirien suorituksesta. Mentiin sitten suosiolla hieman kauemmaksi, jolloin sain koiran taas rauhoittumaan. Vuorollamme mä seuruutin koiran lähetyspaikalle ja pistin linjaan. Itse linja oli hyvä, mutta lähihakupillitys oli vähän "vetelä", ja Rauha pysähtyi katsomaan mua hämmentyneenä. Sanoinkin muille, että tuo joskus hämmentyy lähihakupillityksestä. Joku totesi, että koira ei välttämättä kuule sitä pitkän matkan päähän kunnolla, mikä varmaan piti paikkansa. Rauha etsi damia hieman alueen sivusta hetken, mutta pillitin taas uuden lähihakupillityksen, kun se oli oikealla kohdalla. Sieltähän se dami sitten löytyi :)

Iltapäivällä menimme veden äärelle treenaamaan. Allekirjoittaneelta meinasi mennä hermot heti alkuunsa, kun vesitreenit ovat jääneet meillä tälle kesälle vielä aika minimiin ja koiran viretila oli sen mukainen... No, onneksi se hiljalleen rauhoittui siitä ja saatiin tehtävät tehtyä melko äänettömästi (muutamia piippauksia siirtymissä).

Aluksi katsoimme ryhmässä, kun kouluttaja motivoi lammen rannalla yhden pöheikön muistipaikaksi. Tämän jälkeen jokainen tuli vuorollaan tehtävään. Aluksi heitettiin lammen keskelle markkeeraus, minkä Rauha haki suoraviivaisesti. Tämän jälkeen koira käännettiin rannan suuntaisesti ja ohjattiin aiemmin motivoidulle muistipaikalle. Tämä meni myös Rauhan kanssa ongelmitta. Jouduin tosin hieman asettamaan itseäni koiran ja lammen väliin, koska Rauha olisi kovasti halunnut kääntää nenän kohti heittäjää.

Tämän tehtävän jälkeen menimme kauemmas veden ääreltä ja jokainen meni vuorollaan tekemään sokko-ohjauksen lammen takaosaan. Kyseessä oli ylivoimaisesti pisin vesiohjaus, minne olen Rauhaa koskaan laittanut. Koira lähti kyllä heti ensimmäisellä lähetyksellä mukavasti linjalle, mutta se otti suunnakseen heittäjän, joka oli sektorissa jonkin verran vasemmalla. Kouluttaja kysyi muutaman kymmenen metrin uimisen jälkeen, että saanko koiran ohjattua suuntakäskyillä takaisin oikeaan linjaan. Vastasin totuudenmukaisesti, että Rauha kyllä kääntyy hyvin suuntiin, mutta ei ole oikein ymmärtänyt vedessä taakse lähetystä. Näin siinä sitten kävikin, että koira jäi hämmentyneenä pyörimään, kun yritin oikeassa kohdassa käskyttää sitä jälleen eteen. Tehtiin sitten niin, että heti kun Rauha kääntyi yhtään oikeaan suuntaan, heittäjä heitti sille damin palkaksi. Mä suorastaan näin, kuinka lamppu syttyi pikku tollerin päässä :) Otin koiran ja damin vastaan ja laitoin uudelleen sen linjaan kohti lähes lammen vastarannalle lipunutta damia. Tällä kertaa Rauhan linja oli suora ja se ui nätisti koko matkan damille. Annoin sille tasaisesti vahvistuskäskyä, koska se selvästi tarvitsi sitä vielä (sillä ei ollut hajuakaan damin sijainnista). Oli kyllä mielettömän hieno fiilis, kun koira ohjautui damille asti hyvin ja palautti sen myös uiden takaisin! Lisää meille tällaisia harjoituksia! Täytyy juhannuksena jatkaa vesiteemaa pidemmälle, kun ollaan mökillä veden äärellä :)

Lopuksi meillä oli vielä lähihakuharjoitus, missä pienelle alueelle piilotettiin koiran nähden kasa tennispalloja. Rauha otti kierroksia palloista aika paljon, mutta pysyi silti kuulolla ja hiljaa yllättävän hyvin. Se teki ihan superisti harjoitusta. Meni eri kulmista alueelle, pysähtyi pillikäskystä istumaan ja haki pillityksen kuultuaan. Häiriömarkkeerauksen katsoi, mutta meni mielellään käskystä lähihakualueelle. Palautteeksi saatiin, että voidaan alkaa rutkasti vaikeuttamaan noita harjoituksia, koska koira on hyvin kuulolla ja tekee intensiivisesti töitä oikealla alueella :)

Sunnuntaina koirat saivat huilia samalla kun itse talkoilin leirin yhteydessä järjestetyssä MH-kuvauksessa. Kivaa oli, tosin sääolot olisivat voineet olla parempia. Aamupäivällä lämpöä oli yli 30 astetta ja iltapäivästä päälle pompsahti kunnon ukkonen... Onneksi kuvaus saatiin kuitenkin vietyä loppuun.

7.6.2011

Ostetaan suoritusvarmuutta...

Rauha on viimeisen viikon aikana päässyt taas treenaamaan reilusti ja montaa lajia. Tiistana otetiin kisanomaisesti osa voivoi-liikkeistä kotioven edessä. Niiistä seuraaminen oli jo pääosin ihan kivaa, kaukokäskyissä ei edes edistänyt. Luoksetulo oli sit taas kamala läpijuoksu ja tunnarin teki oikein hyvin. Tosin etsi aika pitkään omaa, mutta ei silti yrittänyt ottaa vääriä. Lopetettiin metallinoutoon, joka on vikaksi liikkeeksi sieltä varmimmasta päästä. Tosin tuo yrittää usein fuskata noudoissa luovutusasentoa, joka oli nytkin hieman edessä.

Kokonaisuutena liikkeistä jäi sellainen fiilis, että pitäisi varmaan hiljalleen katsoa meille ne voi-kisat kalenterista. Keskiviikkona keskityttiin taas erityisesti seuraamisen vasemmalle käännöksiin. Ja mikä mahtavinta, sehän toimii! Palkkaan edelleen lähes jokaisesta onnistuneesta käännöksestä, mutta Rauha on vihdoin selkeästi hiffannut takapään käytön idean käännöksissä! Jee, me edistytään jossain :) Toki matkaa on vielä siihen, että käännökset on noin nättejä pitkässä seuraamiskaaviossa...

Otettiin myös hieman hyppynoutoa, joka toimi kivasti vinoissakin heitoissa. Siinä täytyy kuitenkin jatkaa vinompiin heittoihin, jotta liikkeestä saisi mahdollisimman varman. Lähetin Rauhan myös muiden tekemään ruutuun. Ruudun edessä melkein juoksulinjassa oli yksi häiriömerkki, mutta se ei haitannut mitään, vaan Rauha paukkasi suoraan ruudun keskelle :) Se osuus toimii siis jo melko varmasti. Seiso-käskystä se kuitenkin istui... Rauha on silloin tällöin tarjonnut tuota ruudun yhteydessä. Liittynee siihen, että nome-puolella sen kuuluu pysäytyskäskystä istua. Täytyy vaan yrittää useammin palkita tuota jo siitä seisomisestakin. Vaikka niinhän mä teenkin...

 Helatorstaina meillä oli vuorossa Jouni Oreniuksen pitämä agilityvalmennus. Tuhannet kiitokset Suville tästä mahdollisuudesta! Rata oli meille tällä kertaa suhteellisen hankala ja treenattavaa todellakin riitti. Kokonaisuutena saatiin ihan positiivista palautetta. Rauha vähän sikaili kontakteilla. Mä olen sen verran vähän vasta vaatinut sitä pysähtymään kontakteille, että tuo ei vielä kunnolla usko pysäytyskäskyä. Treeniä siis vaan lisää! Keinu aiheutti päänvaivaa, koska Rauha ei osaa tehdä sitä itsenäisesti, vaan mun pitää olla suhteellisen lähellä mukana. Tämä täytyy myös oikeasti treenata siihen kuntoon, että voin olla vaikka esteen päässä keinusta ja koira menee sen itsenäisesti loppuun asti. Muistin myös jälleen sen, että koiralla olisi hyvä olla suoraan putkeen mentäessä jo joku käsky, että mennäänkö suoraan eteenpäin vaiko käännytään tiukasti johonkin. Pituus oli tällä kertaa myös erityisen hankala, koska sen jälkeen piti tehdä u-käännös ja Rauha ennakoi käännöstä monta kertaa hyppäämällä vain puolet pituudesta... Lopussa me hinkattiin myös esteen takaaheittoa ja sitä, että en pysähdy pällistelemään sitä kun koira hyppää mua kohti. Eli pieni ohjausmerkki riittää ja sen jälkeen ehdin ottaa jo etumatkaa seuraavalle esteelle mukavasti. Tätä pitää selvästi vielä treenata.

Kokonaisuutena valmennus oli oikein opettavainen reissu. Osa radasta meni oikeinkin hyvin, mutta oli kiva saada lisää hiottavia yksityiskohtia. Noiden edellämainittujen asioiden hanskaaminen lisää varmasti meidän suoritusvarmuutta asteen verran paremmaksi!

Valmennuksen jälkeen tollerit saivat hetken pulikoida Vantaanjoessa ja tämän jälkeen otettiin damit reppuun ja lähdettiin tekemään noutotreenejä. Tyyne sai kököttää puussa odottamassa samalla kun kävin tekemässä Rauhalle melkoisen vaikean haun, minne vein vain kolme damia. Heitin kaikki damit, jotta ne eivät ole liian lähellä mun kulkujälkiä. Kaikki olivat myös pienen maastoesteen takana. Yksi mäennyppylän takana, toinen ojan toisella puolella ja kolmas kuopassa.

Haun täyttämisen jälkeen kävin viemässä vielä kaksi damia ohjausta varten. Tämän jälkeen koira hakuun. Hakutehtävä oli selvästi haastava, koska Rauha etsi ensimmäistä damia noin 5 minuuttia. Damit oli myös aika kaukana ja tuona aikana en koiraa nähnyt. Tämä onkin ollut meidän tavoitteena haussa, että harjoitellaan mahdollisimman laajaa ja itsenäistä etsimistä. Ensimmäisen damin tultua käänsin koiran pois alueelta ja lähetin ohjaukselle. Sinne Rauha meni suoraviivaisesti, ei ongelmaa. Sitten koira uudestaan hakuun. Toisen damin löytymisessä kesti toiset 5 minuuttia (ensi kerralla allekirjoittanut muistaa ottaa hyttysmyrkyn mukaan). Tämän jälkeen vielä toinen ohjaus ylös. Lähetin sitten Rauhan vielä kolmannen damin hakuun, koska se ei sen damin sijaintia ollut etsinyt niin tarkkaan. Tässä vaiheessa koira oli jo hieman väsynyt, mutta se teki aikansa ihan kivasti töitä. Haku alkoi kuitenkin puuroutua turhan lähelle mun makuun, joten otin koiran pois ja kävin kävelemässä alueella pienen lenkin. Tämän jälkeen Rauha lähti taas kuin tykin suusta hakemaan. Alueelle tuli kuitenkin jotain retkeilijöitä, joten lähdin itse kulkemaan kohti damia. Rauhaa ei näkynyt ennen kuin pillitin sen luokse. Käytiin sitten yhdessä hakemassa dami.

Kokonaisuutena näyttäisi siltä, että mun koirani hakutyöskentely alkaa näyttää aika kivalta. Nyt me pidetään siitä hetken tauko ja katsotaan sitä seuraavan kerran joskus ensi viikolla. Tällä kertaa yritän etsiä jonkun kivan suolammen tms, missä osa dameista/riistasta? on vedessä. Viretila oli suhteellisen sopiva noutohommiin agilitytreenien jäljiltä. Tosin kyllähän tuo vähän kuumana kävi alkuun...

To-iltana otettiin vielä lyhyet tokotreenisulkeiset. Niissä Rauha teki ihan pätevästi taas vasemmalle käännöksiä, luoksetuloa ja heti sen jälkeen korkeassa vireessä tunnaria. Se vaan tekee kotona tunnarin aina oikein, hankaluudet tulevat sitten kun otetaan liikkuri mukaan hommaan...

Perjantai oli koirien vapaapäivä. Lauantaina oli vuorossa leikkimielinen RotuRace-kilpailu Hyvinkäällä. Aurinkoisessa säässä oli kiva hengailla ja odotella omaa vuoroa. Rauha suoriutui mammaloman jäljiltä ihan hyvin. Se juoksi vieheen perässä elämänsä ensimmäistä kertaa ja sen yksilöaika taisi olla jossain 10.-15. nopeimman joukossa noin 128 koirasta. Tollerijoukkue sijoittui 32 medi-joukkueen sarjassa viidensiksi.

Roturacen jälkeen mentiin vielä tokoilemaan Essin ja Pepin kanssa. Rauha teki kisanomaisesti seuraamisen, luoksetulon, ruudunn, liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Koira oli ilmeisesti huonossa vireessä päivän hengailun jälkeen ja siitä kuului pientä piipitystä (!!) liikkeiden välissä. Huoh, toivottavasti ei tule tavaksi... Seuraaminen oli ihan siedettävää, ei mitään erityisen hyvää, mutta pysyi kuitenkin kasassa. Ruutuun meno oli tosi jees, mutta lopun seuraamaan kutsusta Rauha kiersi mun oikealta puolelta. Kaikissa liikkeellelähdöissä tuo yritti tipahtaa maahan liikkurin sanomisista. Tähän siis taas tehtotreeniä tarvitaan! Luoksetulo oli jälleen kamala läpijuoksu ja istumiseen tarvitsi tuplakäskyn. Metalli oli taas turvallinen ja varma lopetusliike.

Kokonaisuutena tuo on edelleen aika ailahteleva. Hyvänä päivänä tekee voivoi-liikkeet tosi hienosti ja huonona ei niin hienosti... Hyviä vinkkejä otetaan siis vastaan, että miten suoritusvarmuutta saisi kasvatettua :I Tämän hetken taktiikkana mulla on tehdä noin kerran viikossa kisanomainen treeni ja niiden välillä keskittyä liikkeiden yksityiskohtien hiomiseen pieni pala kerrallaan. Ainakin seuraaminen on parantunut sillä taktiikalla keväästä taas selvästi :)

Sunnuntaina kävimme Oittaalla lenkillä ja hieman treenaamassa Tyynen Friidu-siskon & Riitan ja Rauhan Aulis-veljen, Torstin ja Johannan kanssa. Isompien kanssa teemana oli vesinouto niin, että rannalta oli vielä palautusmatkaa ohjaajalle jonkin verran. Otimme ensin yhden markkeerauksen, jonka Rauha pudotti mun jalkoihin. Tämän jälkeen pari-kolme ohjausta samaan paikkaan. Meillähän oli viime kesänä haasteena juurikin vesiohjaukset, joissa en itse ollut ihan rannassa. Tällä kertaa ne sujuivat Rauhalta oikein hienosti ja palautuksetkin tulivat suoraviivaisesti käteen asti.

Eilen illalla me otettiin vielä ihan pienet tokotreenit. Keskityin tällä kertaa liikkeen temponvaihdoksiin ja juoksuun. Nyt Rauha seurasi myös juoksuvauhdissa tosi kivasti. Otin osan toistoista ketjupannan kanssa ja osan ilman. Otimme myös pari toistoa kaukokäskyjä, missä naksutin takapalkalle seisomasta maahanmenoja, missä Rauha niiasi etupäätä kunnolla taakse. Luulen, että me palataan hieman taaksepäin kaukojen kanssa, että Rauha varmasti muistaa oikean suoritustekniikan. Lopuksi vielä pari luoksetuloa, joissa seisominen oli taas vähän parempi. Täytyy ottaa tuo luoksetulon pysäytys seuraavaksi työn alle ja käyttää jotain tolppaa apuna toistoja haettaessa. Rauha voisi mun mielestäni edelleen pysähtyä nopeamminkin käskyn kuultuaan.

Tänään on Tyynen & sisarusten treenipäivä, joten Rauha saa illalla tehdä vaan juoksulenkin fillarin kanssa. Huomenna on meidän seuran tokokisat, joten tehdään korkeintaan joku pikatreeni illalla ja torstaina on agilitytreenit. Perjantaina lähdetäänkin sitten punaisten kanssa kohti Himosta ja tollerileiriä. Lauantai treenataan Rauhan kanssa nomea ja sunnuntaina allekirjoittanut on mh-kuvauksessa etäleikkijänä.

Treenikärpänen on näköjään puraissut tauon jälkeen taas oikein kunnolla. Onneksi Rauha toimii duracell-paristoilla ja jaksaa tosi hyvin suurempaakin treenimäärää. Toki täytyy koko ajan myös huolehtia siitä, että koira saa viikossa aina vähintään yhden täydellisen vapaapäivän, mielellään pari.

2.6.2011

Iso-Tee tottistelee

Eilen oli jälleen Tyynen vuoro lähteä yksin tokotreeneihin Herttoniemeen. Ajattelin ottaa päivän teemaksi kosketusalustan ja siirtää sen ruutuun. Mä olen käyttänyt kosketusalustana hiirimattoa ja se on toiminut sisällä oikein hyvin. Kentällä ongelmaksi tuli tällä kertaa se, että matto tarttuu turhan helposti kakaran suuhun. No, lähdin naksuttamaan koiraa uudestaan pelkästään alustalle astumisesta, jotta alustan noutaminen jää taka-alalle. Tämä toimi yksinään ihan hyvin. Seuraavaksi laitoin paikalleen ruutumerkit. Tyyne meni välittömästi yhden merkin luokse, kaatoi sen ja palautti mun käteen. Vein sen rauhallisesti takaisin, jolloin sama toistui. Tässä vaiheessa päätin pitää pienen paussin ruudun kanssa ja vahvistaa lisää alustalle menoa. Se toimikin jo kivasti ja pääsin alustasta noin  5 metrin päähän.

Otimme myös hieman imutusta parin askeleen pätkissä ja palkkasin myös pysäytyksissä istumisesta. Tämä meni oikein mukavasti. Lopuksi päätin jatkaa meidän noutoliikkeen hiomista metallikapulan kanssa. Ensin muutama sivulletulo, sitten kapula maahan. Heti kun kapula oli koiran suussa, annoin kädelläni hieman liioitellun sivulletulomerkin. Tyyne oli vähän hämillään, mutta alkoi kuitenkin liikuttamaan takapäätään. Naksautin tässä vaiheessa pienestäkin oikeasta liikkeestä sivulle. Homma eteni ihan kivasti, täytyy tässä lähipäivinä jatkaa sen työstämistä.

Pääsimme myös häiriökoiriksi isojen tollereiden paikallamakuuryhmään. Siinä harjoittelimme Tyynen kanssa hieman paikalla istumista ja sekin sujui mukavasti.

Iltaruoan yhteydessä aloitimme uuden tempun harjoittelun. Tällä kertaa Tyynen tehtäväksi tuli kiivetä pesuvatiin. Ekalla harjoituskerralla saatiin etupää sisään, tänään toisessa harjoituksessa sisällä oli jo koko koira. Jos Tyyne tarjoaa heti koko toimintoa seuraavassa harjoituksessa, vaihdan parin toiston jälkeen vadin pienempään laatikkoon. Ideana on pienentää astian kokoa kunnes koira menee seisomaan kaikilla jaloilla pakasterasiaan. Motoriikkatreeniä siis ;)

Tänään tokotreeneissä Tyyne harjoitteli uudestaan ruutuun menoa. Taas se toi ensimmäisenä ruutumerkin mulle, mutta päästiin siitä nopeasti takaisin alustan hakemiseen. Saatiin ihan kivoja onnistumisia, tätä siis jatketaan edelleen. Tyyne pääsi myös tutustumaan tokon hyppyesteeseen. Otin esteestä kaikki laudat pois, jolloin "hypättävää" ei jäänyt kuin noin 3cm metallirunko. Vein alustalle Tyynen kanssa pari namia, kannoin koiran hypyn taakse ja lähetin sen sivulta "hyppyyn". Kivasti meni :D Lopuksi tehtiin vielä luoksepäästävyysharjoitus, jonka aikana Tyyne lussutti rauhallisesti namia mun kädestä.

Ennen tokotreenejä me käytiin helpottamassa kuumaa olotilaa Pirunkorven hiekkakuopilla. Tyyne on aiemmin kahlannut siellä juuri ja juuri uintisyvyyteen, mutta ei vielä ole uskaltanut lähteä uimaan kunnolla. Menin tällä kertaa hieman jyrkempään rantaan ja nostin omat puntit ylös. Houkuttelun ja lelufrisbeen avulla sainkin Tyynen uimaan asti. Lisäsin sen uintimatkaa joka noudolla hieman ja lopetettiin noin neljän onnistuneen toiston jälkeen. Tässä vaiheessa uintimatkaa kertyi noin 5 metriä. Tyynen vauhti rannasta kasvoi joka toistolla sen verran paljon, että ensi kerralla se varmaan ui jo vaikka kuinka syvällä. No, eipä sillä mikään kiire ole kun ikää on vasta 3,5kk :)

Tyynen lähitulevaisuuden treeniohjelmassa on ainakin:
- laatikkotreeni (pienennetään laatikkoa)
- noudon luovutus sivulla
- paikalla istuminen
- maahanmeno (oikeaan tekniikkaan keskittyminen)
- muistinoudot erilaisissa ympäristöissä

----

Rauha pääsee huomenna Oreniusten agilityvalmennukseen. Lisäksi lauantaina on vuorossa roturace-kilpailu Hyvinkäällä. Näistä ja meidän muista puuhailuista lisää luvassa lähipäivinä :)