6.7.2010

Maanantain agitreenit ja perään nomeilua

Maanantaina oli taas vuorossa agilitytreenit hurjassa helteessä. Meillä oli monta pientä radanpätkää ja teemoja. Yhdessä oli ihan puomi ja hypyt molemmin puolin. Tämä oli hyvä harjoitus meille, niin pääsin tekemään toistoja kaaren kanssa niin, että koira jatkaa puomin jälkeen eteen hypylle. Nythän Rauha odottaa sitä narupalloa aina kontaktin jälkeen, ja kääntyy vahvasti mua kohti. Vietiin narupallo yhdessä hypyn taakse, mutta sain silti auttaa Rauhaa puomin jälkeen, että se irtosi itse hypylle. Yhdessä harjoituksessa lähetettiin sylkkärillä koiraa keinulle. Ekalla yrityksellä neiti ei jarruttanut yhtään, vaan keinu meni läpijuoksuksi. Onneksi se ei haitannut mitään, seuraavalla kerralla ihan yhtä kovalla innolla esteelle, tällä kertaa tosin pysähtyen ;)

Yksi harjoitus oli hyppysuora, jonka keskimmäinen este oli okseri ja eka rengas. Suoran lopussa oli pujottelu. Tämä oli tosi hyvä harjoitus meille, koska Rauhalla on välillä ollut hankaluuksia mennä vauhdista pujottelemaan. Hypyt menivät ihan hyvin, okseri taisi ekalla kerralla pudota. Pujottelussa tuli satunnaisia virheitä, mutta kokonaisuutena pujottelu alkaa sujua meiltä jo hyvin. Tosin tällä hetkellä mä voin olla aika kaukana takana ja sivusuunnassa, mutta en koiran edellä. Pitää siis alkaa harjoitella enemmän myös sitä, että etenen itse koiran edelle ilman että pujottelu kärsii.

Yksi harjoituksista oli syherö, jossa oli muutama hyppy, putki ja aa. Siinä oli monia eri variaatioita, ja ne menivät kaikki tosi hyvin. Aalla en pitänyt kaarta ollenkaan, vaan vedin koiran alas narupallolla ja palkkasin lennosta. Hyppysyherö meni myös tosi hyvin.

Treenien jälkeen tein Rauhalle vielä saman jo viikonloppuna harjoitellun ohjausharjoituksen. Tällä kertaa halusin miettiä erityisesti omaa liikettäni sivu- ja taakselähetyksissä. Lisäsin myös pään liikkeen sivusuuntien lähetyksiin. Nämä harjoitukset menivät ongelmitta. Yhdessä sivusuunnassa taisi taas kuulua vinkaisu, eli tarvitsemme edelleen lisää toistoja, että käsky ja toiminto ovat pomminvarmana koiran mielessä :)

Keskitymme tämän viikon harjoittelussa tokon seuraamisen tiiviyteen, nome-ohjauksiin (suunnat ja taakselähetys) ja pillipysäytyksiin, tokon kaukokäskyihin ja tunnistusnoutoon. Mulla oli suunnitelmissa alun perin startata ekassa voi-kisassa tänään, mutta se lykkääntyi, koska ei ne liikkeet ole vielä koevalmiita. Seuraava tavoitteemme on Helsingin seudun piirinmestaruustoko 12.9.2010.

5.7.2010

Grand Tollerbay Meeting ja nomeilua

Viikonloppuna oli jälleen jokavuotinen Grand Tollerbay Meeting, jonne kokoontui viikonlopuksi yli 40 Tollerbay-koirien omistajaa viettämään aikaa yhdessä ja treenaamaan. Osallistuimme Rauhan kanssa nome-koulutukseen, jonka kouluttajana toimi pitkän linjan tolleristi Minna Jatkola.

Lauantai-aamupäivän vietimme pellolla viiden koiran ryhmässä. Teemana oli ohjaukset. Loimme koirille muistipaikan pellon reunaan siten, että ensin otimme paikasta luoksetulon suunniteltua linjaa pitkin. Tämän jälkeen Minna vei koirien nähden paikalle 15 damia. Ensimmäisellä kierroksella otimme suoran ohjauksen. Seuraavaksi vuorossa oli sivusuunnat ja taakse lähetys. Joka kerta koira meni samaa linjaa pitkin, ainoastaan ohjaajan sijainti suhteessa koiraan muuttui. Olen tässä viime viikkoina muutenkin huomannut, että sivusuunnat eivät enää ole niin hyvin Rauhan muistissa, ja teinkin lähetykset ihan pari metriä koiran edessä. Hyvin Rauha lähti sivulle, mutta päästi lähtiessään pienen epävarman vinkaisun, joka kertoi siitä, ettei se ollut 100% varma tehtävästä. Taakse lähetys oli sitten hankalampi. En ole treenannut sitä ikuisuuksiin, ja itselleni olikin hankala miettiä, millaisen käsimerkin annan koiralle. Monethan nostavat oikean kätensä ilmaan, mutta meillä se on tokossa istumisen käsimerkki, joten sillä koira ei istumasta lähde tasan mihinkään. Pienellä vartaloavulla sain Rauhan kuitenkin lähtemään taakse.

Viimeisenä tehtävänä oli yhdistetty pysähtymis- ja taakselähetysharjoitus. Eli Minna kävi hieromassa damia linjan puoliväliin koirien nähden. Koira lähetettiin linjalle, ja yleensä se alkaa haistella hajustettua paikkaa. Koiran annetaan tsekata paikka, ja sen jälkeen pillitetään pysäytyskäsky. Pysähtymisen jälkeen lähetetään koira taakse vanhaan muistipaikkaan.

Ekalla kerralla Rauha ei välittänyt huijauspaikasta yhtään, vaan painoi suoraan damien luokse.Tosin palauttaessa vauhti hiljeni hieman hajustetun paikan kohdalla. Teimmekin tuolle viimeisenä uuden harjoituksen, jossa muistikuvaa linjan puolivälissä vielä vahvistettiin niin, että Minna kävi meidän edessä heittämässä heiniä. Tällä kertaa Rauha jäi haistelemaan kys. paikkaa ja pysähtyikin jotenkuten pillistä (olis mun makuun saanut olla täpäkämpi). Taakselähetys kuitenkin epäonnistui, Rauha jäi edelleen vaan haistelemaan kys. paikkaa. Tein lopulta niin, että laitoin koiran istumaan hajupaikan taakse ja lähetin siitä dameille. Luulen, että isoimpana ongelmana oli tässä se, että taakselähetys on meille vielä niin uutta. Harjoitusta lisää siis vaan motivoidusti :)

Sivusuuntien lähetyksiin tuli myös hyvä vinkki Realta. Eli tällä hetkellä käskyn kanssa liikkuu samaan aikaan käsi. Käskyä voi vahvistaa vielä siten, että myös oma katse kääntyy haluttuun ohjaussuuntaan.

Kokonaisuutena aamupäivän harjoitukset meni Rauhalta tosi hyvin. Alkuun toisten koirien suoritukset kuumensivat hieman, ja pientä piippausta esiintyi. Palkkasin namilla aina hiljaisuudesta, ja alun jälkeen vinkuminen lakkasi kokonaan. Kerran Rauha oli mulla hieman huolimattomasti istumassa sivulla, ja se karkasi Zicon perään, kun Nina lähetti sen linjalle. Onneksi omat refleksit oli tallella, ja Rauha palasi karjaisustani parin metrin sinkaisun jälkeen takaisin sivulle vähän nolona. Käteen harjoituksista jäi se, että näitä asioita tulee treenata vielä lisää. Harjoituksen ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkainen, vaan vastaava yksi muistipaikka riittää mainiosti. Harjoituksen vaikeustasona voi pitää koiran ja ohjaajan välistä matkaa. Se on nimittäin huomattavasti oleellisempi asia kuin koiran ja damin välinen etäisyys.

Iltapäivällä oli vuorossa vesimarkkeeraukset pienellä suolammella, jossa oli aluskasvillisuutta jonkin verran. Taipparihommien tekemisen tuloksena olen huomannut, että Rauha yrittää nykyään rynniä noutajahihnassa erityisesti rantaan mentäessä. Teinkin nyt suoraan niin, että Rauha oli mulla irti, jolloin se joutui ihan eri tavalla keskittymään nätisti sivulla kulkemiseen. Tämä auttoi, eikä koira käynyt ollenkaan kierroksilla rannassa. Se oli juuri sopivan keskittynyt ja rauhallinen. Ensin tehtiin ykkösmarkkeeraus veneestä melko pitkän matkan päästä. Rauha lähti suoraviivaisesti markkeeraukselle, mutta lähti kaartamaan oikealle rantaa kohti noin puolimatkassa. Se kuitenkin sai itse vainun damista, eikä tarvinnut tehtävässä apua. Rauha näytti luulevan muutamaa lummetta damiksi kauempaa, mikä selittää linjan muuttumisen. Totesinkin Minnalle, että emme ole juurikaan ottaneet pitkiä vesimarkkeerauksia, ja se näkyi hänen mielestä suorituksessa. Koska ykkönen kuitenkin tuli suht ongelmitta ylös, otimme seuraavaksi kakkosmarkkeerauksen, jossa ensin heitettiin dami ihan lähelle ja toinen dami edelliseen ykkösmarkkeerauspaikkaan. Kauempi dami oli tarkoitus hakea ensin. Rauha lähti ongelmitta hakemaan kauempaa damia ensin, ja tälläkin kertaa se painui hieman oikealle damin suhteen. Huomattavasti vähemmän tällä kertaa, ja jälleen se sai itse vainun damista ja palautti sen. Tämän jälkeen lähempi tuli ongelmitta myös ylös. Tosin sain itse noottia siitä, että olisin voinut tehdä lähetyksen hieman rauhallisemmin.

Molemmissa pitkissä palautuksissa Rauha kaarsi turhan aikaisin rantaa kohden, ja varmaan olisikin oikonut maan kautta, mikäli ranta ei olisi ollut niin jyrkkä. Suoraviivaista palautusta täytyy siis taas alkaa treenaamaan hyvän palkan kanssa.

Lopuksi otimme vielä yhden helpon ykkösmarkkeerauksen, jossa koira lähetettiin reilu 10 metrin päästä rantaviivasta. Ekalla kerralla seisoin ihan suorassa koiran palauttaessa ja Rauha pudotti damin kirjaimellisesti mun varpaille ennen ravistamistaan. Otettiin uudestaan, tällä kertaa olin kyykyssä ja kannustin koiraa tulemaan nopeasti luokse. Nyt tuli hyvin käteen, ja ravistus vasta sen jälkeen. Opetus taas ohjaajalle: ole rento ja anna koiralle kaikki sallittu apu.

Sunnuntaina teimme pienemmällä porukalla vielä uudet peltoharjoitukset. Tehtävät olivat samat kuin edellispäivänä (eri muistipaikkaan), ja tällä kertaa Rauha teki nappisuoritukset. Taakselähetyskin onnistui erinomaisesti. Muutin lähetystapaa niin, että nostan molemmat käteni siinä ylös, jolloin sitä ei sotke mihinkään muuhun käskyyn. Hajustusjuttu me jätettiin kuitenkin tekemättä.

Lopuksi vielä teimme muutaman vesiohjauksen. Rauha oli ensin mun kanssa passissa rannan tuntumassa, kun Zorro teki hommia. Tämän jälkeen ensin yksi ohjaus niin, että Ville näytti damia veneestä ja laski sen veteen. Sitten lähetys. Tämä meni erinomaisesti. Toisena tein vastaavan samaan paikkaan, mutta tällä kertaa Ville laskikin damin veneen takaa, jolloin koira ei nähnyt sitä. Rauha lähti yhtä reippaasti kohti damia, ja ui suorassa linjassa hakemaan damia. Tähän oli hyvä lopettaa :)

Kokonaisuutena viikonlopun harjoitukset menivät meidän osalta tosi kivasti, treenattavaa on vielä, mutta kokonaisuutena koira tuntui olevan hyvin kuulolla ja toimivan toivotulla tavalla. Esimerkiksi nome-seuraaminen näytti toimivan jo ihan ongelmitta, vaikka olemme harjoitelleet sitä todella vähän. Täytyy siis alkaa tosissaan katselemaan syksyn koekalenteria nomen ja wt:n osalta :)

2.7.2010

Pyöräilyä ja harrastelua

Olen vihdoin ottanut itseäni niskasta kiinni, ja alkanut tosissaan keräämään Rauhalle kuntoa pyöräilyn avulla. Olemme menneet nyt kolme kertaa iltakymmenen aikaan 5-10 kilsan lenkin. Hyvin Rauha on jaksanut. Ei se toki samanlainen ole, kuin bretonit, jotka juoksisivat kiitolaukkaa vaikka koko päivän, mutta ravaa löysällä hihnalla springerissä mun haluamaani vauhtia :)


Juhannus me vietettiin Hyvinkäällä, ja ehdinhän minä muutamana päivänä myös tokoilemaan. Ja toki myös tällä viikolla. Meidän tämänhetkinen tokoilutahti on noin neljä kertaa viikossa. Näistä täytyy Noudon luovutusta ollaan tehty, tosin se on edelleen sillä mallilla, että useimmiten onnistuu täydellisesti ja joskus koira vaan juoksee mun ohi ja tulee 2 metrin päästä takaa palauttamaan. Kaukokäskyjä ollaan jatkettu edelleen ja helpossa ympäristössä olen ottanut koiraan jo etäisyyttä reilusti. Tällä hetkellä iso osa harjoituksista on sellaisia, että Rauha tekee ainoastaan yhden tai pari siirtymää kerralla, jonka jälkeen palaan nopeasti palkkaamaan. Olen myös tehnyt harjoituksia, joissa siirryn hiljalleen kauemmaksi. Tyyliin: ensin yksi nopea harjoitus ihan koiran edessä, sitten 5 metrin, sitten 10 metrin päässä jne. Nämä ovat sujuneet hyvin, ja peruuttamisen harjoittelu on vienyt liikettä paljon eteenpäin.

Olemme myös harjoitelleet ruudun täsmäpaikkaa, suorituksissa on edelleen paljon hajontaa. Toisaalta Rauha yrittää etsiä oikeaa sijaintia tosissaan, joten eiköhän se sieltä harjoittelemalla löydy. Seuraamiseen lähdin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen opettamaan jalkakosketusta. Autoin alkuun namilla koiran kulkiessa sivulle ja naksautus heti sen koskiessa mun jalkaani. Tämä on vielä aika vaiheessa, joten katsotaan nyt, auttaako se seuraamisen väljyyteen. Se olisi ainakin Rauhalle selkeä kriteeri, missä kuuluu seurata, joten tämä voi hyvinkin tehdä seuraamisesta lopulta tiiviimpää. 

Takapään käyttöä olen perus kääntymisten ja peruuttamisharjoitusten lisäksi alkanut opettaa erillisenä temppuna. Olkkarin lattialle vaan matala pesusaavi väärin päin. Sitten pienellä namiavulla koira seisomaan etujalat saavin päällä. Sit kun se toimi, niin sitten lähdettiin kiertämään saavia niin, että etujalat pysyy paikallaan ja takapää liikkuu. Rauha oppi tämän harjoituksen periaatteet jo heti ekassa harjoitussessiossa, tosin takapää liikkuí tosi hitaasti. Täytyy varmaan alkaa oikeasti käyttämään enemmän naksutinta kouluttamisessa, kun se toimii noin tehokkaasti :) 

Maanantaina oli vuorossa agilitytreenit. Meillä oli harjoitusratana tämän vuoden SM-kisoista maksien finaalirata. Kuvittelin Rauhan olevan väsynyt edellisillan pyörälenkistä ja päivän metsälenkistä, mutta kattia kanssa... Ekalla kerralla se oli niin kierroksilla, ettei pujottelusta meinannut tulla mitään. Muutenkin Rauha on alkanut helppojen ratojen myötä irrota esteille oikeasti kaukaakin, ja yllättäen meni myös vääriä esteitä, kun allekirjoittanut ei ohjannut riittävän selkeästi ;) Kokonaisuutena vaikea rata meni meiltä kuitenkin loistavasti. En saanut ihan puhdasta suoritusta aikaiseksi, mutta eipä se vikalla kerralla kaukana ollut. Sain noottia erityisesti laiskoista takaaheitoista, joissa koira kiersi kyllä esteen taakse, mutta ei hypännyt, vaan pysähtyi tuijottamaan minua. Väsymykselläkin saattoi olla tekemistä asian kanssa, mutta olisinhan minä voinut huomattavasti huolellisemmin koiraa ohjatakin. Meinaan aina välillä unohtaa, että Rauha ei ole niin kokenut, kuin Salli...

Juhannuksena ehdimme myös tekemään yhdet nome-treenit. Teemana oli pitkät markkeeraukset hiekkakuopalla. Matkaa noutoihin tuli noin 100 metriä ja heitot tulivat pienen mäennyppylän päältä sivuille (kakkosia ja ykkösiä). Olin ilmeisesti aliarvioinut harjoituksen vaativuuden, koska jouduin muutaman kerran kutsumaan Rauhan takaisin ja ottamaan markkeerauksen uudestaan. Olisihan se damin varmaan haulla löytänytkin, mutta mun makuun se laajensi hakualuetta turhan laajaksi ja hieman väärään suuntaan. Markkeerausten jälkeen otin vielä muutaman pitkän "sokko" linjan toiseen markkeerauspaikkaan. Toinen paikka veti ilmeisesti neitiä sen verran, että osassa lähetyksistä se juoksi n.25 metriä suoraan ja sen jälkeen kaarsi vasemmalle. Tässä vaiheessa pysäytin koiran ja kutsuin takaisin luokse. Taas ilmeni pillikuurous, eli Rauha ei pysähtynytkään pillikäskystä, käsimerkistä eikä suukomennosta, vaan lähti hipsimään mua kohti (kun edes lopulta kääntyi). Juoksin koiran luokse ja vein sen istumaan siihen paikkaan, minne sen olisi kuulunut käskystä pysähtyä. Tästä luoksetulo, pienet kehut ja uusi linjalle lähetys. Tällä kertaa Rauha pysähtyi oikein nätisti pillistä, eikä näyttänyt ollenkaan paineistuneen pienestä ojennuksesta. 

Kokonaisuutena hyvä harjoitus. Siinä oli markkeerauksiin ja linjoihin sellaista vaativuutta, mitä Rauhan kanssa on kaivattukin. Tekemistä on vielä paljon, mutta tuollaisilla sopivan haastavilla harjoituksilla koiraa saa myös vietyä eteenpäin :) Ääntelyn suhteen harjoitus oli jälleen hyvä, Rauha oli hiljaa. Väsytystekniikka oli jälleen osin käytössä :)