24.6.2010

Tokoilukuvia

Kaveri napsi Rauhasta muutaman tokoilukuvan tiistaina. Tässäpä niitä. Kaikki kuvat omistaa Mirka Jantunen.


Rauha palauttamassa noutokapulaa
Noudon luovutus
Ruutuun!

Jarrut pohjaan!

Löytyihän se oikea paikka!

Seuraamista

Seuraamista

Tokotreenien tiivistelmää jälleen... plus agitreenit

Täytyy yrittää pysyä treenien tasalla edes suunnilleen, siksi jälleen uusi profiilipäivitys...

Maanantaina meillä oli vuorossa agilitytreenit. Rata oli hankalahko syherö, jota otettiin pari kierrosta. Molemmilla kerroilla otettiin aikaa. Radalla oli sekä A että puomi, ja ajattelinkin suosiolla laittaa kaaret alastuloille, niin voin keskittyä etenemään, ja Rauha saa aina-niin-hyödyllistä ratatreeniä ilman turhia pysäytyksiä. Onnistuin ekalla kerralla sitten laittamaan ne kaaret ihan päin honkia, sillä radalla Rauha hyppäsi kaarien yli (tää on näköjään yllättävän tarkka juttu!). Muuten suoritus oli ihan jees, neiti haki pujottelun vauhdissa ja oli muutenkin sopivasti kuulolla ja toisaalta myös irtosi tarvittaessa. Loppuradasta mun yrittämä vekki epäonnistui, (vedin koiran esteen ohi), joten ekan kierroksen aika ei ollut mikään erityisen mahtava. Toisella kierroksella pyysin, että joku muu laittaisi ne kaaret paikalleen, ja tällä kertaa koira suhahti niistä läpi kuten kuuluukin. Keppien sisäänmenolta tuli virhe ja yksi rima taisi pudota. Muutoin tämä kierros oli parempi ja sujuvampi. Taisimme jopa tehdä porukan nopeimman ajan ;) Pitäisi varmaan alkaa katsella tuolle kisoja, koska viime viikkojen helppojen ratojen jälkeen Rauha on alkanut irtoamaan paljon itsevarmemmin kuin aiemmin. Kontaktitkin on toimineet yleensä ihan mukavasti.

Tiistaina Mirka lähti koutsaamaan meitä lähikentälle tokon merkeissä. Meillä oli myös kamera mukana, joten koitan laittaa myöhemmin kuvapäivitystä. Otin alkuun ruutua, missä Rauha tarjosi paikkaa taas hieman miten sattuu. Ekalla kerralla se juoksi ruudun taakse, sit sivuun jne. Toisella käskyllä sain sen kyllä ruudun keskelle, mutta näköjään toistoja vaan tarvitaan lisää...

Sitten otimme hieman seuraamista, ja se oli vaihteeksi aika kamalaa. Mirka kuittaili mulle mm. siitä, että katsoin koiraa. No, vähemmästäkin sitä mulkoilee, kun seuraamispaikka on väljä! Rauha nouti myös ihan perus puukapulaa, ja siinä ei ollut mitään sen ihmeempää, kuin että ohijuoksuja tapahtui taas osassa toistoista. Täytyy ottaa siihenkin joku tehokuuri, jossa annan koiralle palautuksissa pienen käsiavun. Jos vaikka loppuis turhat ohittelut. Pienen tauon jälkeen otin vielä seuraamista wt-hihnassa, ja se meni hyvin. Mirkan vinkkivaihtoehtoja oli kaksi. Joko ostan ja otan oikeesti Rauhalle käyttöön ketjukaulaimen, jonka voi tarvittaessa vaikka jättää sen kaulaan kisasuorituksessa. Toinen vaihtoehto on opettaa naksulla koira koskemaan jalkaa seuratessa. Näistä tuon jalan koskemisen voisi opettaa koiralle ihan muualla kuin tokokentällä, ja ottaa seuraamiseen, jos haluaa. Nome-seuraamiseen se voisi olla ainakin hyödyllinen taito!
Lopuksi otimme vielä tunnaria niin, että Mirka teki kasan ja vei mun tunnarin ensin kasasta sivuun. Siirsimme joka toistolla tunnaria lähemmäs kasaa, ja vikalla kerralla se oli ihan vieressä. Tunnari oli joka kerta hieman peitetty. Tämä meni ongelmitta, joten täytyy vaan alkaa tekemään säännöllisesti treenikentällä vastaavia harjoituksia liikkurin kanssa. Plus erikseen tehdään sitten sitä rauhoittumista valmiiksi.

Eilen meillä oli vuorossa oman seuran tokotreenit. Ilma oli tosi lämmin, ja se näkyi selvästi myös koirassa. Aloitin pienellä seuraamisharjoittelulla hihnan kanssa, ja se toimi hyvin. Tämän jälkeen otin ohjatun noudon kapulat, ja teimme muutaman ohjatun perusharjoitteen. Vein koiran käsin merkille, kävin viemässä ensin yhden kapulan vasemmalle, palasin ja lähetin edestä noutoon. Tämän jälkeen sama toiselle puolelle. Sitten jätin koiran istumaan, ja vein molemmille puolille takaviistoon kapulat. Koira merkille ja itse eteen lähetyspaikalle. Käsimerkki ja suuntakäsky -> koira noutoon. Kerran se meinasi lähteä väärälle, jolloin käskin koiran takaisin. Muuten meni nappiin joka kerta. Kivaa vaihtelua meidän viime aikojen hinkkaamiseen :)

Noutojen jälkeen otimme ruutua. Tarkka paikka oli taas hieman hakusessa, ja teinkin ihan ruudun edessä täsmäharjoitusta, jonka avulla yritin saada Rauhan miettimään omaa sijoittumistaan. Ensi treeneissä luultavasti näen, onko se auttanut.

Treenasin myös hyppynoutoa hieman. Mulla oli ainoastaan metalli mukana, ja Rauha yllättäen yritti pari kertaa jättää metallin ottamatta. Ilmeisesti inhottavan kalikan kanssa ei ole kiva hyppiä... Tästä syystä tehtiin sit ihan perustreeniä pallopalkalla, jotta motivaatio pysyy. Hyppykulmat jäivät treenattavaksi tulevaisuudessa.

Lopuksi tein vielä kaukokäskyjä, ja se peruutus tosiaan tuntuu avanneen meidän kaukokäskyongelman! Pari asennonvaihtoa ja peruutuskäsky ja palkka. Tällä idealla tekniikka oli asennonvaihdoissa juuri oikea, eikä koira edennyt yhtään, vaikka meidän etäisyys oli jo yli 5 metriä! Jesh!!

Lähipäivien treenaamisissa keskitymme nomeen (teemana irtoaminen piiitkälle) ja tokossa erityisesti kaukokäskyihin, seuraamisen tiiviyteen (=käyn kaupasta ostamassa tuolle ketjupannan) ja noudon loppuosan hiomiseen.

22.6.2010

Nomeilua

Taippareiden läpäisyn jälkeen olen hiljalleen aktivoitunut jatkamaan meidän nome-harjoittelua säännöllisemmin. Viime viikolla tein harjoituksia kolmena päivänä. Ensimmäisenä päivänä teemana oli linjat. Treeniympäristönä jälleen meidän tuttu metsä, mutta häiriönä toimi tällä kertaa meidän muu koiralauma, jotka saivat juosta vapaasti. Meillä oli pohjalla kolmen tunnin tokotreenit, ja tämä selvästi toimi hyvin Rauhalle. Tein Rauhalle ensin yhden muistipaikan sen nähden. Haetutin n.60 metrin päästä kaksi damia. Sitten kävin tekemässä vastakkaiseen suuntaan yhden muistipaikan lisää. Tuolla matkalla oli polkujen ylityksiä ja maastonvaihtelua melkoisesti. Vuorottelin muutaman kerran näiden kahden paikan välillä. Rauha eteni varmasti loppuun asti ja kuunteli mukavasti pilliä. Tämän harjoituksen lopuksi jätin ensimmäiseen muistipaikkaan Rauhan huomaamatta vielä yhden damin, jonka otin ylös "sokkona" eri kulmasta. Illan harjoitukset meni ihan loistavasti. Mikä parasta, linjalle lähetykset olivat rauhallisia tapahtumia, eikä Rauha hötkyillyt tai piippaillut turhia :)

Seuraavana päivänä sain houkuteltua kaverin heittämään meille markkeerauksia. Maasto oli melko peittävää, joten erityisesti jälkimmäisen damin lentokaaresta koira ei nähnyt mitään, ainoastaan kuuli. Kakkoset meni sinänsä ihan hyvin, mutta huomasin, että Rauha valitsi itse hakujärjestyksen. Yritin kääntää sitä jälkimmäistä kohti lähetyksessä, mutta sitkeästi vaan ensin haettiin se helpompi, ja sitten vasta vaikeampi. Täytyy siis tällaista hallintaa vielä harjoitella lisää. Toista damia Rauha joutui vähän aikaa etsimään (koska ei nähnyt tarkkaa putoamispaikkaa), mutta hyvin pysyi alueella, eikä vaihtanut haulle. Lopuksi otin vielä vaikeammalle puolelle ykkösmarkkeerauksen. Sen sijaan, että olisin lähettänyt Rauhan hakemaan sitä, otimme ensin ohjauksen toiseen muistipaikkaan. Todella nätisti Rauha luopui markkeerauksesta, vaikka oma käskytykseni olisi saanut olla selkeämpää. Koska ohjaus meni niin hienosti, noudatin vielä markkeerauksenkin, ja hyvin neiti edelleen muisti damin sijainnin :)
Näyttäisi siltä, että markkeerauksissa voi vaikeuttaa ihan reilusti nykyharjoituksista. Ja mikä jälleen parasta, ääntä ei lähtenyt piippaustakaan koko harjoituksen aikana! :)

Sunnuntaina meillä olikin sitten vuorossa vähän isompi rupeama. Olin sopinut riistatreenit Tiinan ja Onnin kanssa Espoon suunnalle. Tarkoituksena oli tehdä suhteellisen kokonaisvaltainen nome-harjoitus riistalla. Oleellisia asioita harjoituksen suhteen olivat ensinnäkin se, että ollaan veden äärellä, mutta varsinaista vesityöskentelyä ei ollut. Lisäksi meillä oli mukana parin variksen lisäksi sorsa, fasaani ja lokki. Halusin nähdä, vaikuttaako sekalainen riista hakuruudussa Rauhan työskentelyyn ja jos, niin miten.

Hakualueeksi tuli lammen ranta. Muutama riista oli suht lähellä, mutta syvyyttäkin ruudulla oli kiitettävästi. Teimme suorituksen niin, että otimme koiralla ensin hakuruudusta kaksi riistaa (viidestä) ylös, jonka jälkeen tuli ykkösmarkkeeraus peitteiseen pusikkoon (koira lähinnä markkeerasi kuulon perusteella). Ykkösen jälkeen koira lähetettiin vielä hakuun, ja sen hakiessa vietiin samalle paikalle ohjausriista.

Aluksi Rauha ei meinannut lähteä ollenkaan hakemaan. Tuijotteli vaan vettä ja mua ihmeissään. Onneksi eka riista oli kuitenkin lähellä, ja koira sai pian siitä vainun. Sorsa oli laitettu veteen noin metrin päähän rannasta, ja sekös aiheutti pikku tollerille päänvaivaa. Rauha pyöri rannassa pitkän aikaa sorsan ympärillä, ja taisi tulla kerran multakin kyselmään, että mitä tehdä. Kyllä se lopulta itse tajusi uida sorsan ylös, kun ei saanut apuja mistään. Sitten palautus. Rauha roiskaisi sorsan n. 3 metriä ennen mua maahan ja jäi tutkailemaan sitä lähemmin... Itse olin sen verran pöyristynyt tiputtamisesta, että oma reaktiokykyni ei ollut erityisen hyvä. Murahdin kyllä koiralle, otin sivulle ja lähetin sen sorsalle, jolloin lintu tuli mun käteen tavalliseen tapaan. Eli lisää harjoiteltavaa tuli jälleen. Luovutuksia myös arvoriistalla. Eihän tuollainen omiminen käy päinsä :O

Sorsan jälkeen Rauha lähti hakuun reippaasti, ja toikin nopeasti mulle lokin. Tämän jälkeen käännyttiin katsomaan markkeeraus (sorsalla), ja se tuli helposti ja vaivattomasti. Tällä kertaa suoraan käteen asti :) Markkeerauksen jälkeen koira laitettiin takaisin hakuun. Rauha syvensi hakua mukavasti lähes koko alueelle, ja toikin pienen hakemisen jälkeen fasaanin. Lähetin sen vielä kerran hakuun, ja Rauha kävikin hyvin lähellä toista takariistaa, muttei saanut hajua. Se näytti saavan myös lammen rannalta hajun kauimmaisesta riistasta, mutta ei jostain syystä lähtenyt niin kauas. Hetken haun jälkeen totesin, että nyt on parempi hieman motivoida koiraa lähtemään myös ihan sinne ruuduun takaosaan. Tiina kävi siis Rauhan nähden kävelemässä ihan taaimmaisen riistan luona. Tämän jälkeen otin ensin ohjauksen markkeerauspaikalle, ja se meni myös ihan nappiin :) Sitten ei muuta kuin koira ruutuun. Tällä kertaa Rauha meni itsevarmasti syvälle ruutuun, ja toi nopeasti taaimmaisen riistan (varis). Tähän oli hyvä lopettaa :)

Kokonaisuutena tosi hyvä harjoitus :) Uutta harjoiteltavaa löytyi jälleen. Toisaalta oli tosi mukava huomata, että Rauha ei "shoppaillut" riistoja, vaan toi kaiken löytämänsä. Riistalla roikkumista ei myöskään esiintynyt. Liekö maasto ollut sen verran haastavaa, että neiti joutui keskittymään tavallista enemmän, en tiedä. Ääntä neidistä lähti todella vähän. Muutamassa hieman huolimattomassa lähetyksessä kuului pieni piippaus.

Harjoiteltavaa:
- syvät ruudut, joissa myös maastonvaihteluita, ojanylityksiä yms. (kannattaa alkuun motivoida, niin koira menee suoraan ekalla kerralla riittävän syvälle ruutuun)
- riista/dami ihan vesirajassa niin, että sitä ei aivan saa rannalta kurkottamalla.
- vesihaku (tätä ollaan tehty kyllä joskus, mutta siitä on aikaa...)
- luovutusharjoituksia riistalla.

Eilen tein agilitytreenien jälkeen läheisellä pellolla hieman linjaa ja nomeseuraamista. Seuraamisen opettaminen on tuntunut minusta hankalalta, koska sen opettamisen tulee erota täysin tokoseuraamisesta. Tein harjoituksen niin, että heitin eteemme n.10 metrin päähän damin, otin koiran sivulle ja kävelin damia kohti. Rauha pysyi todella hienosti sivulla (kuitenkin ilman katsekontaktia, kuten pitääkin), joten vapautin sen damille vaihtelevan matkan jälkeen. Tein myös välillä niin, että kävelimme melkein damin päälle, käännyimme takaisin ja taas sopivalla hetkellä vapautus damille.

Linjaa teimme heinikkoisella pellolla, missä ei ollut mitään koiran tunnistamia maamerkkejä. Tarkoitus oli se, että se joutuu oikeasti lähtemään tasan mun osoittamaan suuntaan, jotta löytää damin. Nämä harjoitukset meni ihan suht mukavasti. Kyllähän se linja voisi suorempikin olla... Loppuvaiheessa neiti pisti yhdessä ohjauksessa korvat ihan totaalisen lukkoon. Ei uskonut pillipysäytystä, eikä suullista istu-käskyä. Menin hakemaan koiran pellolta ja vein istumaan paikkaan, mihin sen olisi pitänyt pysähtyä... Täytyy lähiaikoina tehdä myös ihan puhtaita pysäytysharjoituksia, jotta siitä tulee satavarma. Lisäksi tuli todettua, että Rauha ei enää juurikaan osaa suuntia. Ainakaan pidemmältä etäisyydeltä. Täytyy siis palata myös suuntien suhteen alkeisharjoituksiin.

Positiivista harjoituksessa oli se, että Rauhasta ei lähtenyt yhtään vinkaisua missään vaiheessa. Jos harjoitukset pysyvät jatkossakin näin hiljaisina, voisin hyvinkin harkita myös wt-koetta meille vielä tänä vuonna :))

21.6.2010

Tokon tehokurssin toinen kerta

Keskiviikkona oli vuorossa toinen kerta Korrien pitämästä tokokoulutuksesta. Lähdin koulutukseen todella huonolla mielellä, ja allekirjoittanutta hirvitti etukäteen, että mitenkähän treenaaminen sujuu sellaisessa mielentilassa... No, onneksi hyvä ilmapiiri teki tehtävänsä, ja oma mielikin parani treenien alkaessa rutkasti.

Aluksi Riitta kertoi palkattomuustreeneistä ja kokeenomaisista harjoituksista. Tämä oli itselle tuttua asiaa. Oleellista hommassa on se, että kokeenomaisia harjoituksia tulee tehdä koiran kanssa säännöllisesti, mieluiten noin kerran viikossa. Itse ainakin olen luistanut tästä viime aikoina, koska meillä on ollut niin paljon uutta opeteltavaa. Mutta täytyy itsekin ottaa rutiiniksi yksi palkattomuustreeni per viikko. Eihän kisaliikkeiden tarvitse olla vielä valmiita siihen, vaan treenin voi tehdä yhtä hyvin hieman auttamalla. Ja tarvittaessa suoritusta voi pidentää alempien luokkien liikkeillä!

Muutin etukäteen suunnittelemaani kuviota sen verran, että päätin kuitenkin ottaa pienen palkattomuusharjoituksen Rauhan kanssa. Liikkeiksi valitsin omasta mielestäni suht valmiit voi-liikkeet, eli hyppynoudon, liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Näistä hyppynoudossa annoin varmuuden vuoksi hyppykäskyn myös koiran palatessa. Hyppynouto meni ihan hyvin, tosin Rauhalla oli palatessa sen verran vauhtia, että se juoksi taas metrin ohi, ennen kuin tuli luovuttamaan sivulle. Liikkeeestä istuminen meni yllättäen maahanmenoksi. En korjannut, vaan kuljin liikkeen loppuun kokeenomaisesti. Liikkuri sanoi vielä käsky-sanan (maasta perusasentoon lopuksi), ja Rauha nousi ilman omaa käskyäni... Metallinouto meni sit onneksi ihan täydellisesti :)

Palautteeksi saatiin, että liikkeiden väliset siirtymät onnistuivat meiltä hyvin. Siinä olikin tällä kertaa tekemistä, kun liikkuri ei osannut päättää, mistä me otettaisiin seuraava liike. Mentiin sitten edestakaisin ;) Kiva juttu, että siirtymiset näyttävät riittävän hallituilta. Mähän en pidä Rauhaa mitenkään käskyn alla, vaan se saa pyöriä siinä mun ympärillä "vapaasti" väliajat. Mun mielestäni se on ihan hyvä tapa hieman antaa kuuman koiran purkaa intoa, ja Riitta oli samaa mieltä. Itse liikkeiden teknisiin juttuihin ei kamalasti puututtu. Tarkoituksenahan oli tasotsekkaus, joten tiedän nyt, että esim. liikkeestä istuminen vaatii vielä toistoja.

Riitta ehdotti, että mun kannattaisi alkaa enemmän käyttämään liikkeitä valmistavia sanoja, niin koira tietäisi vielä varmemmin, mitä tuleman pitää. Mä olen niitä käyttänytkin esim. ruudussa ja tunnarissa, mutta Riitalla kuulemma on joka liikkeelle oma vihjesanansa. Täytyy siis aktivoitua tässäkin asiassa. Rauhan kanssa kuulemma täytyy tehdä paljon kisanomaisia harjoituksia. Syynä pääosin se, että se kuumenee tilanteessa hieman normaalia enemmän.

Juttelimme muuten alussa myös hieman koiran viretilan säätelystä. Sain aivan mahtavan vinkin tunnarin harjoitteluun (tätäkään ei voinut itse älytä...). Eli opetan koiralle jonkun rauhoittumista tarkoittavan käsimerkin, jonka voin tuoda tokosuoritukseen (esim. pieni pääkosketus tms.). Sillä saan nopeasti kierroksia alas myös kisasuorituksen aikana. Eli eikun treenaamaan!

Lopuksi katsoimme vielä porukalla Rauhan kaukokäskyjä. Se kun ei ole tuntunut edistyvän yhtään, vaikka olemme treenanneet paljon. Sain vinkiksi opettaa koiran peruuttamaan. Tätä ollaan nyt tehty vajaa viikko kotona, ja hyvältä näyttää. Ideana on siis saada koira ajattelemaan enemmän "taaksepäin". Nythän etäisyys tekee sen, että tuon osaama tekniikka katoaa, ja etenemistä tapahtuu joka siirtymällä!

Hyvät treenit kokonaisuudessaan! Treenattavaa riittää, mutta nyt ainakin tiedän, miten etenemme :)

10.6.2010

Möllitokossa ja tehokoulutuksessa

Viime maanantaina ajattelin mennä katsastamaan meidän voi-liikkeiden todellisen tason möllitokokisoissa. Suoraan sanottuna odotukset eivät olleet hurjan suuret, koska en ole kisavalmiiksi liikkeitä yrittänyt vielä edes tehdä. Tasotsekki siis päätavoitteena.

Ensimmäisenä oli paikallamakuu. Rauha oli ihan ok mielentilassa ennen kehään menoa (vähän into pinkeänä kuitenkin). Meitä ennen oleva kultsu kuitenkin sai edessämme hepulijuoksukohtauksen kehään mentäessä. Tästähän Rauha otti mahtavat kierrokset ja VINKUI rivissä, kun otin koiran perusasentoon. Maahan meni hieman viiveellä, ei tarvinnut kuitenkaan tuplakäskyä. Jätin sen ja vilkaisin ennen piiloon menoa koiraa. Se ISTUI?!?! "Positiivista" suorituksessa oli kuitenkin se, että koira myös istui seuraavat 4 minuuttia, eikä esim. valunut maahan jossain vaiheessa (evl:n paikalla istuminen tulee tuskin olemaan ongelma...). Liikkeen jälkeen tuomari sanoi, että Rauha oli hiipinyt muutaman askeleen mun perään heti käännettyäni sille selän, ja istui mun mulkaisusta. Eli periaatteessa sama ongelma, mitä meillä on välillä esiintynyt. Uskon sen liittyvän viretilaan. Täytyy kait vaan suosiolla alkaa tehdä paikallamakuuharjoituksia myös korkesassa vireessä, koska ihan vastaava tapahtuma voi sattua myös virallisissa kisoissa.

Sitten yksilöliikkeet... Seuraamisessa näkyi edellispäivän mejä-koe. Se oli melko väljää, ja matalavireistä muutenkin. Perusasennot tulivat hieman viiveellä (tulivat kuitenkin, välillähän ne unohtuvat kokonaan). Sitten erityisesti juokseminen oli jotain käsittämättömän kamalaa. Olen selvästi treenannut juoksuseuraamista ihan luvattoman vähän. Kaaviossa oli esimerkiksi perusasennosta suoraan juoksuun lähtö, missä Rauha loikkasi jo ekalla askeleella metrin mun edelle. Muutenkin juoksussa tuo ei osaa käännöksiä sitäkään vähää, kuin kävellessä. Askelsiirtymät olivat ihan kaavion lopussa, ja menivät jotenkuten. Tämänhetkiseen taitotasoon nähden ok. Tuomari taisi antaa tästä seiskan, jos oikein muistan (hyvä kontakti, mutta paikka vaihteli...).

Seuraamisen jälkeen oli vuorossa liikkeestä istuminen. Se oli täyden kympin arvoinen. Palatessani Rauha steppasi muutaman kerran etujaloillaan, ja siitä saimme maininnan. Täytyy tuohonkin alkaa kiinnittää huomiota. Samaahan tapahtuu välillä noudoissa heittoliikkeen aikana.

Sitten ruutu. Kylläpäs se 20 metriä tuntui valtavan pitkältä matkalta! Koska Rauha ei vaikuttanut niin skarpilta, kuin yleensä ruutuun lähetyksissä, näytin sille selkeästi kädellä ruudun suunnan ennen varsinaisen suorituksen aloitusta. Tästä saimme jälkikäteen palautetta, että virallisissa kisoissa ruudun näyttäminen koiralle etukäteen nollaa kys. liikkeen... Lähetyksessä Rauha lähti kyllä ruudun suuntaan, mutta kehänauhat ja kivipainot selvästi sekottivat neidin hahmotuskykyä. Se juoksi ruuduun sivusta takanauhan eteen seisomaan. Korjauksesta meni ruudun ja kehänauhan taakse seisomaan. Yritin lähettää vielä uudestaan, mutta ei vaan hahmottanut ruutua. Täytyy siis lähiaikoina virittää myös treeneihin kehänauhat ruudun ympärille!

Ruudun jälkeen oli vuorossa tunnari. Suhtauduin tähän jo alun perin skeptisesti, ja kyllähän Rauha näytti selvästi, ettei tätä vielä hallita. Eli toi ensimmäisen suuhun osuneen kapulan, ei edes yrittänyt haistella. Yritin vielä uudestaankin lähettää sen, mutta neidillä ei ollut mitään käsitystä asiasta...

Tässä lyhennetyssä voittajaluokan möllikisassa olisi ollut vielä vuorossa kaukokäskyt, mutta vaihdoin sen metallinoutoon, jotta saamme loppuun hyvän suorituksen. Kaukot ei muutenkaan ole vielä kisavalmiita, joten turha niitä olis ollut edes yrittää... Metallinouto meni ihan täydellisesti :)

Kokonaisuutena tuli todettua, että paljon on vielä tekemistä voi-liikkeiden osalta. Olin alustavasti ilmoittanut Rauhan heinäkuun alkuun tokokisoihin, mutta jätämme nyt sen suosiolla väliin.

-----------------------

Eilen meillä oli vuorossa Koivukylän Koiraharrastajien järjestämä tokon tehokoulutus. Kouluttajina tutut Riitta ja Pekka Korri. Koulutukseen oli varattu aikaa 2,5 tuntia, mikä oli tosi hyvä juttu. Ehdimme siis rauhassa keskittyä joka koiran suorituksiin ja jutella paljon koulutusaiheista.

Aluksi Riitta halusi nähdä jokaisen koiran seuraamisen ja luoksetulon (pysäytysten) tason. Rauha seurasi ihan kohtuullisesti. Meidän hankaluudet tuli hyvin näkyviin, eli takapään käyttö käännöksissä ja perusasennot. Lisäksi juoksussa R yritti edistää, eikä osaa kääntyä kunnolla. Sain näihin hyviä treenivinkkejä. Takapään käyttöön ja perusasentojen täpäkkyyteen saimme vinkiksi tehdä paljon lyhyitä pätkiä ja käännöksiä. Kaksi askelta eteenpäin, loiva käännös vasempaan ja liike seis. Perusseuraaminen oli Riitan mielestä hyvää, joten meidän kannattaa nyt keskittyä vaan noihin käännöksiin, juoksuun ja perusasentoihin. Mun täytyy vaan alkaa käyttää enemmän käsiapuja vaikeissa jutuissa, koska pienellä avulla jutut onnistuu hyvin. Eli ensin pienellä avulla vasemmalle käännöstä ja sitten usean toiston jälkeen vasta alan häivyttämään käsiapua pois.

Luoksetulon pysäytyksessä tulikin vastaan ihan uusia ongelmia. Eli jätin takapalkan Rauhan nähden tavalliseen tapaan. Seisomaan pysäytyksessä annoin Rauhalle tuplakäskyn (harjoitellaan parhaillaan käsimerkistä suulliseen käskyyn siirtymistä), mutta pysähtymisestä ei ollut tietoakaan. Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun Rauha teki noin, otimme välittömästi liikkeen uudestaan. Sama juttu. Kolmannella kerralla tein niin, että jos käskyä ei noudatettu, lähdin kävelemään koiraa kohti. Tämä hämmensi selväsi Rauhaa, ja se pysähtyi vihdoin. Vapautin sen saman tien takapalkalle. Otimme vielä yhden palauttavan harjoituksen lyhyellä matkalla, jossa Riitta heitti pallon Rauhalle. Tämä meni jo hieman paremmin. Mun täytyy siis selvästi alkaa harjoitella pysäytystä ihan ajatuksella kiertoleikin avulla. Yleensähän tuo on kylläkin reagoinut takapalkkaan ja pysähtynyt aina (joskin joskus hieman hitaasti, mutta pysähtynyt silti).

Lopuksi saimme jokainen tehdä vapaavalintaisen liikkeen. Otin itse ruudun, koska halusin saada vinkkejä erityisesti liikkeen loppuosan harjoitteluun. Lähetin Rauhan suoraan voi-matkalta ruutuun. Se juoksi sinne täysiä, pysähtyi just oikeaan kohtaan seiso-käskystä ja meni ekasta käskystä maahan. JES! Menin koiran luokse palkkaamaan sen. Tämän jälkeen harjoittelimme loppuosaa erikseen niin, että vein Rauhan maahan makaamaan ja menin seisomaan selkä koiraa kohti suunnilleen siihen kohtaan, mistä koira kutsutaan seuraamaan. Kutsuin ja käsiavulla autoin koiran sivulle perusasentoon. Rauha tuli aivan kiitolaukkaa, mutta sai hidastettua kohtuullisesti itsensä suoraan mun sivulle. Toistettiin tätä muutaman kerran ja saatiin ohjeeksi harjoitella samaan tapaan aika pitkään. Seuraaminenhan ei sinänsä ole ongelma, joten nyt pitää saada vaan koiran päähän taottua ajatus, että mun sivulle pitää oikeasti jarruttaa. Lopuksi otimme vielä ruudun lähes kokonaisena liikkeenä. Ainoastaan lopun seuraamisen sijaan kutsuin koiran luokseni perusasentoon. Tämä meni aivan mahtavasti! Rauha juoksi täysiä keskelle ruutua, pysähtyi taas ideaalikohtaan ekalla käskyllä ja tipahti maahan-käskyllä. Lopun vauhti on edelleen kova, mutta R onnistui silti tulemaan perusasentoon silti hyvin. Seuraavana haastena tuleekin olemaan kehänauhojen lisääminen ruudun ulkopuolelle, sehän selvästi sekoitti Rauhan pasmat maanantain möllikisoissa.

Kokonaisuutena mahtavat treenit! Ne olivat Rauhan kannalta myös sopivatempoiset, eikä meillä ollut mitään hankaluuksia viretilan kanssa. Ensi viikolla on vuorossa tehokoulutuksen toinen kerta, jossa ajattelin ottaa suurennuslasin alle tunnarin ja kaukokäskyt. Kaukoihin kysyin muuten Riitalta vinkkejä siihen, miten saisin takapalkan toimimaan. Nythän Rauha alkaa ihan väkisin kääntämään itseään sivuun ekasta asennonvaihdosta alkaen. Vaihtoehtoisesti se ei tunnu välittävän takapalkasta yhtään, vaan ajatus on eteenpäin heti jos menen yhtään kauemmaksi koirasta. Sain ohjeeksi olla vaan tosi kärsivällinen. Jos koira yhtään meinaa poikittaa, niin silloin sitä palkataan edestä. Vaihdellaan siis etu- ja takapalkan antamista niin, että koira ei voi olla ihan varma, mistäpäin palkka on tulossa.

Jatkamme päivittäistä treenaamista siis edelleen. Tällä hetkellä suurennuslasin alla ovat seuraaminen, tunnistusnouto ja kaukokäskyt. Luoksetuloa teen myös ihan lenkin varrella pysäyttämällä Rauhaa satunnaisesti luoksetulosta. Ensi viikonloppuna meillä on vuorossa kauan odotettu tollerileiri. Tosin minä toimin taippariryhmän kouluttajana, joten Rauha saa pitkälti relata. Suunnitelmissa olisi kylläkin tehdä pientä noutotreeniä myös omilla koirilla esim. la-iltana. Ja tokoahan voi aina ottaa pikkasen siellä täällä ;)

Mejä-kokeissa Miehikkälässä

Viime viikonloppuna oli vuorossa mejä-koe Miehikkälässä. Lauantaina oli jälkientekopäivä, joten Rauha sai lepuutella autossa. Jäimme koepaikalle yöksi, ja illalla teimmekin Rauhan kanssa hieman tokon ruutua. Kivasti se meni sinne täysiä koko matkan, mutta välillä neiti vielä päätyy ruuduun sivuun seisomaan. Harjoittelin hieman myös ruudun loppuosaa. Siinä on vielä tekemistä, koska Rauha tulee kutsusta kiitolaukkaa sivulle, ja jarrut on tässäkin hukassa...

Sunnuntaina oli vuorossa varsinainen koe. Saimme arvonnassa päivän ensimmäisen jäljen. Tuolloin ei ollut vielä kovin lämmin, joten olin vuoroon enemmän kuin tyytyväinen :) Rauha lähti jäljelle määrätietoisesti ja varmasti. Alku oli avointa ja helppokulkuista metsämaastoa, jossa Rauha meni ison osan matkasta ilmavainulla. Ekan suoran puolivälissä huomasin Rauhan olevan erityisen tarkasti jäljen päällä. Menimme nimittäin selkeästi jonkun jälkien päällä... Itselleni olikin todella suuri yllätys, kun tuomari totesi vähän ajan päästä, että pitäisiköhän meidän palata jäljelle, kun opas jäi jo tuonne kauas... Jäljelle palautettuna Rauha jatkoi kehottamatta verijäljen seuraamista. Ensimmäisellä kulmalla Rauha alkoi oikein vetää, ja lähti kulmalta määrätietoisesti aivan vastakkaiseen suuntaan jäljestä. Tässä vaiheessa allekirjoittanut päätti puhaltaa pelin poikki. Keskeytin siis suorituksen. Ikinä aiemmin ei tuo ole vastaavalla tavalla seurannut riistajälkiä, enkä halua opettaa sille, että koetilanteessa seuraan koiraa mihin vaan...

Tuomari lähti kulmalta suoraan takaisin, mutta menimme harjoitusmielessä oppaan kanssa jäljen loppuun. Loppumatka menikin tietysti oppikirjatyyliin. Makuista tuo olisi voinut olla hieman kiinnostuneempi, mutta muuten jäljesti tarkasti sorkalle. Eikä tällä kertaa edes oikaissut sorkalle ilmavainulla :)

Sellaista siis tällä kertaa. Nyt pidetään suosiolla pieni tauko mejä-kokeista ja keskitytään treenailuun. No, eipähän lopu tekeminen kesken ;)

1.6.2010

Tokotilanne

Voittajan liikkeitä on hinkattu jo jonkin aikaa, joten nyt lienee hyvä hetki pieneen tilannekatsaukseen sen suhteen.

1. Paikallamakuu
Rauha on silloin tällöin lähtenyt maahanjätöstä mun perään. Muutoin on pysynyt ongelmitta. Lopun perusasento tulee joskus vielä liian aikaisin ja joskus vasta toisella käskyllä.
-> Jatketaan säännöllisiä pm-harjoituksia ja tehdään edelleen vaihtelevasti lopun perusasentoa (aikaa vaihdellen ja välillä ei käskyä ollenkaan).

2. Seuraaminen
Seuraamisen viretila on nyt sopiva. Rauhan seuraamispaikka on hyvä, se ei ole enää liian edessä. Sivusuunnassa seuraaminen on ajoittain turhan väljää. Lisäksi vasemmalle käännökset ovat kömpelöitä ja juoksussa edistää. Perusasennot unohtuvat erityisesti pitkän seuraamispätkän jälkeen. Peruutus ei toimi erityisen hyvin.
-> Paljon eri pituisia harjoituksia.
-> Palkkausta vaihtelevammaksi.
-> Namin voi myös heittää palkaksi hyvästä työstä.
-> Perusasennoista palkkaa useammin.
-> Vasemmalle käännöksissä sivuaskel oikealle.
-> Juoksuun ja peruutukseen aluksi käsiapu.

3. Liikkeestä istuminen
Toimii jo melko varmasti. Tällä hetkellä annan koiralle vielä pienen vartaloavun.
-> avut pois.
-> Vaihtelevasti jättäviä (valmistautumista evl:n idariin).

4. Luoksetulo
Täyspitkällä matkalla seisomaan pysähtyminen on löysä. Loppu toimii hyvin.
-> opetellaan puun kiertäminen valmiiksi. Sen avulla paljon toistoja pysäytykseen ilman varsinaista luoksetuloa.
-> yleistetään takapalkka.

5. Ruutu
Rauha lähtee kyllä ruutuun itsevarmasti pelkällä käskyllä, mutta tarkka pysähtymispaikka vaihtelee. Usein R menee hieman ruudun yli. Istuu välillä seiso-käskystä.
-> toistoja säännöllisesti.
-> oikean paikan vahvistaminen kosketusalustan avulla.
-> palkka välillä ihan vain seiso-käskyyn reagoimisesta.
-> harjoitellaan myös ruudun loppuosaa, eli ruudusta seuraamaan juoksemista. Tähän aluksi käsiapu.

6. Hyppynouto
Toimii ongelmitta suoralla heitolla.
-> Harjoiteltava vinoja kulmia, jotta Rauha tulee takaisin hypyn kautta, vaikka se ei olisikaan matkan varrella.

7. Metallinouto
Toimii mukavasti. (Isolla kapulalla löysä ote)
-> pidetään ohjelmistossa ja harjoitellaan silloin tällöin.

8. Tunnistusnouto
Tuo oikean, vaikka en kävisikään sen nähden viemässä kapulaa pinoon. Avustajan kanssa emme ole viime aikoina päässeet harjoittelemaan.
-> onnistumisia lisää eri ympäristöissä kokeenomaisesti.
-> muistellaan taas oikeaa luovusasentoa.

9. Kauko-ohjaus
Toimii, mikäli olen koiran edessä. Takapalkalla alkaa nopeasti kääntämään itseään sivuttain, eikä tunnu vaikuttavan muutenkaan siihen pieneen etenemiseen, mitä tapahtuu. Ongelmana siirtymät seiso-istu ja seiso-maahan.
-> paljon toistoja läheltä takapalkan kanssa.
-> etäisyyttä koiraan todella pienin askelin.