Tokovalmennus

Viikonloppu meni taas yhdessä vilahduksessa. Perjantaina vein Tyynen jälleen Jennyn hierottavaksi. Selkäjumeihin kokeiltiin hoitavaa laseria, jonka pitäisi jotenkin vaikuttaa mikroverenkiertoon ja sitä kautta edistää jumien aukeamista. Käsittely uusitaan vielä tässä lähipäivinä, toivottavasti siitä on apua :) Tyyne oli kokonaisuutena vielä aika jumissa, mutta edistystä on kuitenkin tapahtumassa parempaan suuntaan.

Hieronnan jälkeen auto kurvasi Hyvinkäälle vanhemmilleni viikonlopun viettoon. Lauantaina koirat saivat ottaa päivän rennosti samalla kun allekirjoittanut imuroi ja pesi autoa ja teki muita pakollisia kunnostustöitä. Illalla kävimme kuitenkin Essin&Pepin kanssa hieman tokoilemassa ja lenkillä.

Tyyne teki hieman seuraamista. Paikka oli oikein mukava, mutta osa perusasennoista meni hieman vinoon niin päin, että koiran peppu oli mun selän takana. Sen jälkeen Tyyne teki liikkeestä seisomista, tarkoitus oli tehdä kokonaista liikettä muuten, mutta palkkaus tulisikin Essiltä koiran eteen jossain vaiheessa mun ollessa Tyynen takana. Tässä pysähtyminen tuotti taas alkuun hankaluuksia, mutta seisomassa koira pysyi alkusäätämisen jälkeen ihan hyvin. Täytyy kyllä nyt keskittyä vahvistamaan taas noita jäävissä pysähtymisiä, kun Tyyne meinasi vain himmailla mun perässä... Sitten Tyyne teki vielä luoksetulon stoppeja pari niin, että heitin pallon heti käskyn kanssa samaan aikaan. Lopuksi sitten läpijuoksu :) Lopuksi Tyyne teki vielä noudon luovutusta ihan lyhyeltä matkalta. Edelleen se meinasi herkästi tulla vähän taakse istumaan, joten tätä hiomista me tarvitaan vielä paljon...

Rauhan hommiin kuului myös seuraaminen, jossa otin lyhyitä pätkiä hihnassa ja Essi sanoi palkkaamishetket sivusta. Rauha teki aika kivasti hommia. Vähän se yritti poikittaa, mutta tässä vaiheessa mä haen kaikkein eniten sitä hyvää seuraamisfiilistä takaisin, joten ei haittaa. Rauha teki myös luoksetuloa niin, että Essillä oli taas pallot. Tällä kretaa Rauha ei vilkuillut Essiä yhtään ja stoppasi ihan kohtuullisen hyvin. Tokalla yrittämällä se himmaili jo sen verran, että otin koiran läpijuoksulla. Tuntuu, että tämä liike on kaikesta huolimatta edistynyt hyvään suuntaan, sillä Rauhan vauhti tuntuu mukavan kohtuulliselta (=laukkaa, mutta ei liian kovaa). Mun oli tarkoitus tehdä R:n kanssa vielä kaukoja, mutta päätimme skipata ne, kun sää oli siinä vaiheessa niin karmea...


---
Sunnuntaina meillä olikin pitkästä aikaa tiedossa koulutusta. Tyyne on ilmoitettu Novascotiannoutajat ry:n sm-tokojoukkueeseen ja yhdistyksen toko-toimikunta järjestää joukkueen jäsenille koulutusta tässä pitkin loppukevättä. Tällä kertaa koulutukseen pääsi vain kolme joukkueen koirista, joten Rauhakin pääsi mukaan. Kouluttajana toimi Virve Sormunen, jonka kanssa jokaisella koirakolla oli puolen tunnin treeniaika.

Tyyne sai kunnian aloittaa treenit. Se oli aika levoton, kun en ehtinyt sitä alkusäätämisten takia juurikaan purkaa ennen aloitusta. No, tulipahan meidän ongelmat näkyviin ;) Kerroin ensin meidän vinkumisongelmasta ja siihen saimme ainakin sen vinkin, että en sanokaan liikkeelle lähtiessä koiralle mitään. Sanon siis vaan perusasentoon tullessa käskyn "seuraa", enkä sen jälkeen anna koiralle mitään käskyjä koko seuraamisen ajan. Ideana tässä on laittaa koira itse ajattelemaan, jolloin vinkaisut unohtuvat. Teimmekin sitten aluksi seuraamista, jossa liikkeelle lähdöissä Tyyne useammankin kerran. Kokeilin jättää käskyn pois ja näin ensimmäisellä kerralla tuloksena oli lähinnä hämmentynyt koira, joka muutaman kerran jäi istumaan mun lähtiessä liikkeelle. No, täytyy jatkotyöstää tätä, josko siitä saisi apuja ongelmaan. Muuten seuraaminen oli Virven mielestä oikein mukavan näköistä. Paikka oli hyvä ja perusasennot ja käännökset myös :) Sellainen uusi havainto saatiin, että Tyyne peitsaa seuratessaan ja se on aika kuluttava tapa liikkua. Sainkin vinkiksi videoida seuraamista molempien kanssa eri nopeuksilla ja sitä kautta yrittää etsiä juuri kyseiselle koiralle sopivinta liikkumisvauhtia.

Seuraavaksi teimme noutoa. Kierrokset näkyivät tässäkin negatiivisesti, sillä Tyynen palautukset oli ihan karmeita. Se ensinnäkin nyki mun sivulla heittäessäni ja palautusvauhti oli hidas, eikä koira kunnolla hakenut mun sivulle, vaan tarvitsi useamman lisäkäskyn siihen. Se tuli siis mun eteen ja alkoi pyöritellä kapulaa suussaan... Virve halusi (jostain syystä ;) ) nähdä Tyynen sivulletulon ilman kapulaa. Ekalla kerralla se hieman törmäsi, muuten ok ja toisella kerralla tuli hyvin. Sain sitten vinkiksi jatkaa noudossa vauhtinoutoja lelun kanssa. Lisäksi nykimiseen ja vireeseen voisi auttaa sellainen, että välillä heiton jälkeen ei tapahdukaan mitään kivaa, eli heitän kapulan -> koira maahan -> paikallamakuu noin 10min -> palkkaus ja koira pois. Tällä olisi tarkoitus laskea koiran odotusarvoa megakivaan noutoon...

Kolmantena liikkeenä Tyyne teki vielä luoksetulon pysäytystä. Tässä heitin pallon taas heti käskyn jälkeen ja Tyyne jarrutti hienosti. Tämä näytti kuulemma hyvältä. Sain myös muistutuksen, että myös sitä loppuosaa pitää ja kannattaa harjoitella paljon. Kokonaisuutena Virve painotti sitä, että toko-sm-kisoissa on todella paljon häiriöitä ja erityisesti niitä kannattaa treenata paljon etukäteen. Tyyne on onneksi aika häiriösietoinen, mutta täytyy silti ottaa häiriönkeston kehittäminen työn alle lähitulevaisuuteen.

Rauha pääsi hommiin porukan viimeisenä. Vire oli silläkin aika kova tällä kertaa... Sen kanssa aloitettiin seuraamisella. Kerroin meidän BH-kokeen jälkeisestä kökköfiiliksestä seuraamisessa ja näytin sitten hieman meidän puuhaa. Tässä vaiheessa Virve kysyi, onko mun koirat jotain sukua keskenään, kun molemmat kuulemma peitsaa seuratessaan samalla tavalla :D Rauha vähän poikitti seurattaessa, mutta tässä vaiheessa sanoinkin, että mulle on tällä hetkellä tärkeintä se koiran hyvä fiilis. Eipä siinä tullut mitään ihmeellistä esiin, sain vinkiksi kyllä sen, että peruuttamaan lähtiessä on hyvä olla eri käsky, kuin tavallinen seuraa.

Seuraamisen jälkeen ihmettelimme ruutua, jossa kerroin meidän ruudun löytämisongelmasta. Tähän ei tullut mitään erityisiä vinkkejä (no, pitäisihän sitä itse alkaa enemmän vaan laittamaan kentälle niitä häiriömerkkejä sun muita!), koska tällä kertaa Rauha löysi ruudun ihan hyvin. Paikan osalta oli vähän säätämistä, kun itse mokasin ekalla kerralla käskyn kanssa ja sen jälkeen Rauha tarjosi itseään tosi eteen ruudussa. Yhden kerran kutsuin sen tällaisessa tilanteessa takaisin ja siitä tuli heti noottia. Toisen yrityksen korjauskäskyllä Rauha meni ihan täydelliseen paikkaan ja tehtiin siitä vielä se loppuosa. Sain itselleni vinkiksi, että ruutuun lähetyksessä pitää olla joko selkeä ja lyhyt käsimerkki tai sitten ei ollenkaan. Mä tein jonkun ihmeellisen kropan kääntämisen, mistä voisi tulla noottia. Lisäksi lopussa liikkuri ei välttämättä käske pysähtymään, vaan ohjaajan kuuluu pysähtyä merkille tarvittaessa oma-aloitteisesti. Ruudusta Rauha tuli ihan hyvin sivulle seuraamaan, mutta edelleen se lopun perusasento oli ihme vekslaamista. Täytynee ottaa ihan erikseen taas työn alle tuo ruudun loppu...

Viimeisenä teimme vielä meidän murheenkryyniliikettä, eli kaukoja... Kerroin ongelmasta, että meidän yhteistyö ei toimi tässä ja itse olen ihan pulassa, kun en tiedä miten reagoisin koiran virheisiin ja miten saisin homman pelaamaan ensimmäisestä toistosta. Näytin liikettä noin 5 metrin matkalta ja heti istumasta seisomaan nousu meni plörinäksi. Tämän jälkeen näytin läheltä Rauhan tekniikan Virvelle. Siitä tuli kehuja, koira kyllä osaa tehdä hyvällä tekniikalla siirrot. Noottia tuli heti tässä vaiheessa ohjaajan erilaisista käskyistä. Siinä missä läheltä käskyt on lempeitä, niin kaueampaa ne ovatkin tosi armeijamaisia... Sen jälkeen puhuimme hyvä-sanan käytöstä ja merkityksestä koiralle. Mun pitäisi siis alkaa vahvistaa Rauhalle hyvä-sanaa. Saimme kotiläksyksi nyt 2 viikon tehokuurin niin, että teen kaukojen alkuvirittelyt, jätän koiran maahan ja menen sen 10metrin päähän seisomaan. Sitten vaan kehun, että "hyvä koira" ja palaan takaisin palkkaamaan ja vapauttamaan sen. Kysymys on siitä, että mun pitää kauempaa pystyä kertomaan koiralle, että "nyt olet muuten tosi hieno musti". Kokeilemme tällaista piristystä tähän liikkeeseen. Kuulostaa ainakin meille sopivalta ajatukselta, koska suurin ongelmanahan tässä on koiran mielentila.

Treenien jälkeen Rauha sai vielä tehdä pari piitkää ohjausta motivoituun muistipaikkaan. Muuten meni hyvin, mutta olin toisella kerralla onnistunut heittämään damin lenkin oksaan niin, ettei koira damia irti puskasta monen minuutin yrittämiselläkään... Illalla korkkasimme vielä pyöräilykauden Rauhan kanssa ja kiersimme Malmin lentokentän. Matkaa tuli joku vajaa 9km ja matkan varrella teimme muutaman kerran seuraamista ja kaukojen alkua Virven ohjeen mukaan. Kivasti meni!

Kokeilin nyt ekan kerran muuttaa treenattavien liikkeiden väriä tuonne tekstin sekaan, jotta myöhemmin on nopeampaa selata katsomaan, mitä on tullut treenattua :)