Rauhan kesän "harrastukset" ansaitsevat ihan oman postauksensa. Eli toukokuun tokokisoissa huomaamani ontuminen osoittautui tarkemmalla tutkimisella kunnon revähdykseksi. Rauha on siitä lähtien ollut treenitauolla ja hihnaliikunnalla.
Se on syönyt viikon kipulääkekuurin ja sitä on viikon-parin välein käytetty koirahierojallamme. Revähdys on vasemman takajalan lonkan siivekkeen päällä.
Eilen kävimme jälleen hierojalla. Rauha oli jo paljon parempi. Se liikkuu edelleen hieman epäpuhtaasti hitaassa käynnissä, mutta ei enää kompensoi askelluksella kipeää paikkaansa. Eipä tässä silti voi hurraamaan ryhtyä. Rauha saa jatkaa hihnakuuriaan vielä ainakin heinäkuun ajan. Lisäämme ohjelmaan uimista ja rauhallista pyöräilyä. Lisäksi saamme hierojaltamme jumppaohjeita, että saadaan koira käyttämään takapään lihaksia monipuolisesti.
Tässä vaiheessa kesää on pakko myöntää tosiasiat. Rauhan kanssa ei tänäkään kesänä päästä nome-kokeisiin asti. Viime kesän Rauha toipui mammalomastaan ja syksyllä koekautemme meni pieleen megalomaanisen juoksun takia. Tosi motivoivaa harjoitella lajia, missä ei moneen vuoteen päästä milloin mistäkin vastoinkäymisestä johtuen kisaamaan :(
Myös agility ja toko on toistaiseksi poissa kuvioista. Päätin eilen, että nyt on varmaan korkea aika herätellä henkiin Rauhan mejä-ura, koska se on tällä hetkellä oikeastaan ainut laji, mitä voimme tässä toipumisaikana harjoitella. Tolleri-mejä elokuulle sitten tavoitteeksi.
Ja kaikki tämä lähti eräästä tavanomaisesta iltalenkistä ja rusakosta, joka sattui Rauhan nenän eteen...
Nää sairastelut on kyllä niin syvältä! Tuntuu, että yksi jos toinenkin on nyt viime aikoina ollu treeneistä pois sairastelujen takia, joko koiran tai ohjaajan.. Ei siis meidän seurassa, vaan noin laajemmin tuttujen keskuudessa. Tsemppiä ja pikaista toipumista!
VastaaPoista