22.9.2011

Onneksi sorsastaa voi myös juoksunartun kanssa...

Edellisestä blogipäivityksestä onkin vierähtänyt pitkä tovi. Syynä hiljaisuudelle on ollut kiire ja se tosiasia, että kirjoitettavaa alkaa olla melkoisesti... No, yritän nyt tiivistettynä kertoa viime viikkojen puuhasteluista.

Tollershow:ssa käytiin koko pentueen voimin kääntymässä. Rauha oli esiintyi käyttöluokassa EH:n arvoisesti. Eipä siinä tuomarin mielestä mitään isompaa vikaa ollut, kunhan oli kaikin puolin Erittäin Hyvä. Pennut olivat aika hankalassa kehitysvaiheessa, joku tosi honkkeli vielä, Tyyne taas esimerkiksi etumatala jne. Ruskovaara antoi mielestäni kaikille hyvin koiran näköisen arvostelun. Ja mikä tärkeintä, jokainen pentu esiintyi iloisesti ja ei aristellut uutta tilannetta yhtään! Ansa sitten huolehti menestyksestä meidän koko porukan puolesta voittamalla pikkunarttupennut, joita oli yhteensä 10kpl.

Pm-toko ja tollerinome jäi meiltä valitettavasti väliin, kun Rauha aloiti juoksun. Rauha on ollutkin tässä osittain treenitauolla juoksun ajan. Ollaan kuitenkin käyty jokusen kerran sorsastamassa ja allekirjoittanutkin sai alas ensimmäisen oman lintunsa :) Lisäksi tokoa on tehty lähes päivittäin. Tokossa syynin alla on olleet jälleen kerran kaukokäskyt, jotka ovat suunnilleen samalla tolalla kuin aiemminkin. Ne tuntuivat toimivan jo aika kivasti, mutta sitten taas eräänä päivänä oltiin takaisin lähtötilanteessa, missä koira alkaa epävarmana hiipimään mua kohti, jos otan yhtään enemmän etäisyyttä. Sain viikonloppuna uuden ajatuksen Lentsun tokokoulutuksessa, joten olen nyt pari päivää naksutellut koiraa seisomaan takajalat kansion päällä kotona. Ideana on jatkaa siitä kaukokäskyjen tekoon niin, että kriteerinä on koko ajan pitää takajalat kansion päällä. Kyseisessä projektissa voi hetki vierähtää, koska Rauhalle ei ole aikoihin juuri naksuteltu uusia juttuja, eikä se myöskään osaa käyttää takajalkojaan kovin hyin.

Pääsimme myös muutama viikko sitten osallistumaan tollereiden nome-valmennusringin koulutukseen, koska niin moni ringin koirista ei päässyt paikalle. Kouluttajana toimi Pauliina Aho. Eipä ollut meidän päivä ollenkaan. Paikkana oli viime vuoden UMN:n wt-kokeista tuttu pelto Inkoossa. Silloinkin Rauha markkeerasi tosi huonosti ja koulutuksessa sama ongelma jatkui. Jostain syystä tuo merkkasi monet markkeeraukset paljon lyhyemmiksi, kuin mitä ne olivat. Pellossa oli sellaisia kulku-uria, joiden yli koiran piti edetä vielä syvemmälle puskaan, liekö ne sitten häirinneet sitä. Muutenkaan ei keskittyminen ollut kovin hyvää. Meillä oli kolme koiraa rivissä, ja pellolle tuli yhtä aikaa kolme markkeerausta. Näitä sitten haettiin vuorotellen. Tai ainakin tarkoitus oli, mutta Rauha unohti jonkin pudotuksen ja markkeerasi toisen muuten vaan huonosti, joten vähän säätämiseksi se meni. Tässä vaiheessa mä sain pidettyä koiran vielä suhteellisen hiljaisena.

Tämän harjoituksen jälkeen siirryttiin eri kohtaan ja tehtiin koirille muistipaikka pellon reunaan. Sinne otettiin sitten ohjauksia ja sekoitettiin pakkaa häiriömarkkeerauksella sivulle. Markkeeraus otettiin ylös vasta ohjauksen jälkeen. Yksi markkeeraus tehtiin niin, että se heitettiin laukauksen kera samaan aikaan, kun koira oli palauttamassa ohjausdamia. Rauha pysähtyi hienosti katsomaan markkeerauksen putoamispaikan ja toi sen jälkeen mulle ohjausdamin. Nämä harjoitukset menivät meidän osalta hyvin. Sitten tulikin Rauhalle mieluisin osa. Eli ohjauslinjalle tehtiin koirien nähden pieni lähihakualue, minne laitettiin tennispalloja. Tämän Rauha luonnollisesti teki hyvin. Tosin totesin, että nopea koira on parempi pysäyttää ensin lähihakualueen päälle ennen pillitystä. Seuraava tehtävä osoittautuikin sitten meille lähes mahdottomaksi. Eli koira olisi pitänyt saada ohjattua vanhalle muistipaikalle suoraan tennispallopaikan yli. Rauha tosiaan rakastaa tennispalloja yli kaiken, eikä sen kaaliin meinannut millään mennä, että pitäisi jatkaa alueelta eteenpäin ja vielä tuoda jotain tylsempiä dameja. No, on meillä vielä opeteltavaa myös hajupaikan ylittämisessä, mutta taidan jatkossakin pitää tennarit pois meidän omista treeneistä. Tai sitten myös muistipaikassa on tennispalloja.

Lopuksi tehtiin vielä walkup-harjoitus, missä eteen tuli markkeeraus, jonka joku koirista pääsi vuorollaan hakemaan. Tähän lisättiin vielä sokko-ohjaus linjan taakse. Markkeeraukset Rauha teki ihan kohtalaisesti, mutta se ääni pääsi nyt valloilleen paljon aikaisempaa tehokkaammin :( Lisäksi sokko-ohjaus oli jo tässä vaiheessa päivää liian pitkä meille, ja koira päästi muutenkin kamalan rääkäisyn ohjaukseen lähtiessään...Päivä päätettiin helpolla ykkösmarkkeerauksella puskaan ja se sentään saatiin ylös ongelmitta :)

Seuraavan viikon alussa käytiin tsekkaamassa Mirkan kanssa markkeeraustilannetta, että onko koira kadottanut sen ihan tyystin. No, ekat markkeeraukset avoimelle pellolle ojan takaa vaativat pientä kalibrointia, mutta työskentely palasi normaaliksi ekan parin noudon jälkeen. Otettiin lopuksi myös ohjauksia avoimelle pellolle niin, että Mirka käveli viemään ohjausdamit puolikaaren mallisella reitillä. Rauha tietysti heti yritti kaartaa ekan suoran 15 metrin jälkeen Mirkan jäljille. Meillä tuli vähän mielipide-eroja koiran kanssa siinä vaiheessa siitä, mihin suuntaan juostaan... Tämän jälkeen otettiin vielä sellainen sokko-ohjaus avoimelle pellolle niin, että Mirka käveli poikittaisen linjan ja heitti vielä koiran näkemättä damin itsestään poispäin noin 20 metrin päähän haju-urasta. Tämä meni taas tosi hyvin. Selvästi meidän tarvitsee kuitenkin tehdä paljon vielä näitä häiriöhajuharjoituksia yms.

Syksyn nome-kokeet jäi valitettavasti Rauhan ylipitkän juoksun takia väliin, mutta täytyy nyt vielä miettiä loppukauden wt-kokeita. Lisäksi tokokisat on vielä hakusessa loppukaudelle, kun liikkeet alkaa olla kuitenkin jo ihan ok mallilla. Sitten tietäisin muutenkin paremmin, missä mennään...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti