Pyöräilyä ja harrastelua

Olen vihdoin ottanut itseäni niskasta kiinni, ja alkanut tosissaan keräämään Rauhalle kuntoa pyöräilyn avulla. Olemme menneet nyt kolme kertaa iltakymmenen aikaan 5-10 kilsan lenkin. Hyvin Rauha on jaksanut. Ei se toki samanlainen ole, kuin bretonit, jotka juoksisivat kiitolaukkaa vaikka koko päivän, mutta ravaa löysällä hihnalla springerissä mun haluamaani vauhtia :)


Juhannus me vietettiin Hyvinkäällä, ja ehdinhän minä muutamana päivänä myös tokoilemaan. Ja toki myös tällä viikolla. Meidän tämänhetkinen tokoilutahti on noin neljä kertaa viikossa. Näistä täytyy Noudon luovutusta ollaan tehty, tosin se on edelleen sillä mallilla, että useimmiten onnistuu täydellisesti ja joskus koira vaan juoksee mun ohi ja tulee 2 metrin päästä takaa palauttamaan. Kaukokäskyjä ollaan jatkettu edelleen ja helpossa ympäristössä olen ottanut koiraan jo etäisyyttä reilusti. Tällä hetkellä iso osa harjoituksista on sellaisia, että Rauha tekee ainoastaan yhden tai pari siirtymää kerralla, jonka jälkeen palaan nopeasti palkkaamaan. Olen myös tehnyt harjoituksia, joissa siirryn hiljalleen kauemmaksi. Tyyliin: ensin yksi nopea harjoitus ihan koiran edessä, sitten 5 metrin, sitten 10 metrin päässä jne. Nämä ovat sujuneet hyvin, ja peruuttamisen harjoittelu on vienyt liikettä paljon eteenpäin.

Olemme myös harjoitelleet ruudun täsmäpaikkaa, suorituksissa on edelleen paljon hajontaa. Toisaalta Rauha yrittää etsiä oikeaa sijaintia tosissaan, joten eiköhän se sieltä harjoittelemalla löydy. Seuraamiseen lähdin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen opettamaan jalkakosketusta. Autoin alkuun namilla koiran kulkiessa sivulle ja naksautus heti sen koskiessa mun jalkaani. Tämä on vielä aika vaiheessa, joten katsotaan nyt, auttaako se seuraamisen väljyyteen. Se olisi ainakin Rauhalle selkeä kriteeri, missä kuuluu seurata, joten tämä voi hyvinkin tehdä seuraamisesta lopulta tiiviimpää. 

Takapään käyttöä olen perus kääntymisten ja peruuttamisharjoitusten lisäksi alkanut opettaa erillisenä temppuna. Olkkarin lattialle vaan matala pesusaavi väärin päin. Sitten pienellä namiavulla koira seisomaan etujalat saavin päällä. Sit kun se toimi, niin sitten lähdettiin kiertämään saavia niin, että etujalat pysyy paikallaan ja takapää liikkuu. Rauha oppi tämän harjoituksen periaatteet jo heti ekassa harjoitussessiossa, tosin takapää liikkuí tosi hitaasti. Täytyy varmaan alkaa oikeasti käyttämään enemmän naksutinta kouluttamisessa, kun se toimii noin tehokkaasti :) 

Maanantaina oli vuorossa agilitytreenit. Meillä oli harjoitusratana tämän vuoden SM-kisoista maksien finaalirata. Kuvittelin Rauhan olevan väsynyt edellisillan pyörälenkistä ja päivän metsälenkistä, mutta kattia kanssa... Ekalla kerralla se oli niin kierroksilla, ettei pujottelusta meinannut tulla mitään. Muutenkin Rauha on alkanut helppojen ratojen myötä irrota esteille oikeasti kaukaakin, ja yllättäen meni myös vääriä esteitä, kun allekirjoittanut ei ohjannut riittävän selkeästi ;) Kokonaisuutena vaikea rata meni meiltä kuitenkin loistavasti. En saanut ihan puhdasta suoritusta aikaiseksi, mutta eipä se vikalla kerralla kaukana ollut. Sain noottia erityisesti laiskoista takaaheitoista, joissa koira kiersi kyllä esteen taakse, mutta ei hypännyt, vaan pysähtyi tuijottamaan minua. Väsymykselläkin saattoi olla tekemistä asian kanssa, mutta olisinhan minä voinut huomattavasti huolellisemmin koiraa ohjatakin. Meinaan aina välillä unohtaa, että Rauha ei ole niin kokenut, kuin Salli...

Juhannuksena ehdimme myös tekemään yhdet nome-treenit. Teemana oli pitkät markkeeraukset hiekkakuopalla. Matkaa noutoihin tuli noin 100 metriä ja heitot tulivat pienen mäennyppylän päältä sivuille (kakkosia ja ykkösiä). Olin ilmeisesti aliarvioinut harjoituksen vaativuuden, koska jouduin muutaman kerran kutsumaan Rauhan takaisin ja ottamaan markkeerauksen uudestaan. Olisihan se damin varmaan haulla löytänytkin, mutta mun makuun se laajensi hakualuetta turhan laajaksi ja hieman väärään suuntaan. Markkeerausten jälkeen otin vielä muutaman pitkän "sokko" linjan toiseen markkeerauspaikkaan. Toinen paikka veti ilmeisesti neitiä sen verran, että osassa lähetyksistä se juoksi n.25 metriä suoraan ja sen jälkeen kaarsi vasemmalle. Tässä vaiheessa pysäytin koiran ja kutsuin takaisin luokse. Taas ilmeni pillikuurous, eli Rauha ei pysähtynytkään pillikäskystä, käsimerkistä eikä suukomennosta, vaan lähti hipsimään mua kohti (kun edes lopulta kääntyi). Juoksin koiran luokse ja vein sen istumaan siihen paikkaan, minne sen olisi kuulunut käskystä pysähtyä. Tästä luoksetulo, pienet kehut ja uusi linjalle lähetys. Tällä kertaa Rauha pysähtyi oikein nätisti pillistä, eikä näyttänyt ollenkaan paineistuneen pienestä ojennuksesta. 

Kokonaisuutena hyvä harjoitus. Siinä oli markkeerauksiin ja linjoihin sellaista vaativuutta, mitä Rauhan kanssa on kaivattukin. Tekemistä on vielä paljon, mutta tuollaisilla sopivan haastavilla harjoituksilla koiraa saa myös vietyä eteenpäin :) Ääntelyn suhteen harjoitus oli jälleen hyvä, Rauha oli hiljaa. Väsytystekniikka oli jälleen osin käytössä :)