Grand Tollerbay Meeting ja nomeilua

Viikonloppuna oli jälleen jokavuotinen Grand Tollerbay Meeting, jonne kokoontui viikonlopuksi yli 40 Tollerbay-koirien omistajaa viettämään aikaa yhdessä ja treenaamaan. Osallistuimme Rauhan kanssa nome-koulutukseen, jonka kouluttajana toimi pitkän linjan tolleristi Minna Jatkola.

Lauantai-aamupäivän vietimme pellolla viiden koiran ryhmässä. Teemana oli ohjaukset. Loimme koirille muistipaikan pellon reunaan siten, että ensin otimme paikasta luoksetulon suunniteltua linjaa pitkin. Tämän jälkeen Minna vei koirien nähden paikalle 15 damia. Ensimmäisellä kierroksella otimme suoran ohjauksen. Seuraavaksi vuorossa oli sivusuunnat ja taakse lähetys. Joka kerta koira meni samaa linjaa pitkin, ainoastaan ohjaajan sijainti suhteessa koiraan muuttui. Olen tässä viime viikkoina muutenkin huomannut, että sivusuunnat eivät enää ole niin hyvin Rauhan muistissa, ja teinkin lähetykset ihan pari metriä koiran edessä. Hyvin Rauha lähti sivulle, mutta päästi lähtiessään pienen epävarman vinkaisun, joka kertoi siitä, ettei se ollut 100% varma tehtävästä. Taakse lähetys oli sitten hankalampi. En ole treenannut sitä ikuisuuksiin, ja itselleni olikin hankala miettiä, millaisen käsimerkin annan koiralle. Monethan nostavat oikean kätensä ilmaan, mutta meillä se on tokossa istumisen käsimerkki, joten sillä koira ei istumasta lähde tasan mihinkään. Pienellä vartaloavulla sain Rauhan kuitenkin lähtemään taakse.

Viimeisenä tehtävänä oli yhdistetty pysähtymis- ja taakselähetysharjoitus. Eli Minna kävi hieromassa damia linjan puoliväliin koirien nähden. Koira lähetettiin linjalle, ja yleensä se alkaa haistella hajustettua paikkaa. Koiran annetaan tsekata paikka, ja sen jälkeen pillitetään pysäytyskäsky. Pysähtymisen jälkeen lähetetään koira taakse vanhaan muistipaikkaan.

Ekalla kerralla Rauha ei välittänyt huijauspaikasta yhtään, vaan painoi suoraan damien luokse.Tosin palauttaessa vauhti hiljeni hieman hajustetun paikan kohdalla. Teimmekin tuolle viimeisenä uuden harjoituksen, jossa muistikuvaa linjan puolivälissä vielä vahvistettiin niin, että Minna kävi meidän edessä heittämässä heiniä. Tällä kertaa Rauha jäi haistelemaan kys. paikkaa ja pysähtyikin jotenkuten pillistä (olis mun makuun saanut olla täpäkämpi). Taakselähetys kuitenkin epäonnistui, Rauha jäi edelleen vaan haistelemaan kys. paikkaa. Tein lopulta niin, että laitoin koiran istumaan hajupaikan taakse ja lähetin siitä dameille. Luulen, että isoimpana ongelmana oli tässä se, että taakselähetys on meille vielä niin uutta. Harjoitusta lisää siis vaan motivoidusti :)

Sivusuuntien lähetyksiin tuli myös hyvä vinkki Realta. Eli tällä hetkellä käskyn kanssa liikkuu samaan aikaan käsi. Käskyä voi vahvistaa vielä siten, että myös oma katse kääntyy haluttuun ohjaussuuntaan.

Kokonaisuutena aamupäivän harjoitukset meni Rauhalta tosi hyvin. Alkuun toisten koirien suoritukset kuumensivat hieman, ja pientä piippausta esiintyi. Palkkasin namilla aina hiljaisuudesta, ja alun jälkeen vinkuminen lakkasi kokonaan. Kerran Rauha oli mulla hieman huolimattomasti istumassa sivulla, ja se karkasi Zicon perään, kun Nina lähetti sen linjalle. Onneksi omat refleksit oli tallella, ja Rauha palasi karjaisustani parin metrin sinkaisun jälkeen takaisin sivulle vähän nolona. Käteen harjoituksista jäi se, että näitä asioita tulee treenata vielä lisää. Harjoituksen ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkainen, vaan vastaava yksi muistipaikka riittää mainiosti. Harjoituksen vaikeustasona voi pitää koiran ja ohjaajan välistä matkaa. Se on nimittäin huomattavasti oleellisempi asia kuin koiran ja damin välinen etäisyys.

Iltapäivällä oli vuorossa vesimarkkeeraukset pienellä suolammella, jossa oli aluskasvillisuutta jonkin verran. Taipparihommien tekemisen tuloksena olen huomannut, että Rauha yrittää nykyään rynniä noutajahihnassa erityisesti rantaan mentäessä. Teinkin nyt suoraan niin, että Rauha oli mulla irti, jolloin se joutui ihan eri tavalla keskittymään nätisti sivulla kulkemiseen. Tämä auttoi, eikä koira käynyt ollenkaan kierroksilla rannassa. Se oli juuri sopivan keskittynyt ja rauhallinen. Ensin tehtiin ykkösmarkkeeraus veneestä melko pitkän matkan päästä. Rauha lähti suoraviivaisesti markkeeraukselle, mutta lähti kaartamaan oikealle rantaa kohti noin puolimatkassa. Se kuitenkin sai itse vainun damista, eikä tarvinnut tehtävässä apua. Rauha näytti luulevan muutamaa lummetta damiksi kauempaa, mikä selittää linjan muuttumisen. Totesinkin Minnalle, että emme ole juurikaan ottaneet pitkiä vesimarkkeerauksia, ja se näkyi hänen mielestä suorituksessa. Koska ykkönen kuitenkin tuli suht ongelmitta ylös, otimme seuraavaksi kakkosmarkkeerauksen, jossa ensin heitettiin dami ihan lähelle ja toinen dami edelliseen ykkösmarkkeerauspaikkaan. Kauempi dami oli tarkoitus hakea ensin. Rauha lähti ongelmitta hakemaan kauempaa damia ensin, ja tälläkin kertaa se painui hieman oikealle damin suhteen. Huomattavasti vähemmän tällä kertaa, ja jälleen se sai itse vainun damista ja palautti sen. Tämän jälkeen lähempi tuli ongelmitta myös ylös. Tosin sain itse noottia siitä, että olisin voinut tehdä lähetyksen hieman rauhallisemmin.

Molemmissa pitkissä palautuksissa Rauha kaarsi turhan aikaisin rantaa kohden, ja varmaan olisikin oikonut maan kautta, mikäli ranta ei olisi ollut niin jyrkkä. Suoraviivaista palautusta täytyy siis taas alkaa treenaamaan hyvän palkan kanssa.

Lopuksi otimme vielä yhden helpon ykkösmarkkeerauksen, jossa koira lähetettiin reilu 10 metrin päästä rantaviivasta. Ekalla kerralla seisoin ihan suorassa koiran palauttaessa ja Rauha pudotti damin kirjaimellisesti mun varpaille ennen ravistamistaan. Otettiin uudestaan, tällä kertaa olin kyykyssä ja kannustin koiraa tulemaan nopeasti luokse. Nyt tuli hyvin käteen, ja ravistus vasta sen jälkeen. Opetus taas ohjaajalle: ole rento ja anna koiralle kaikki sallittu apu.

Sunnuntaina teimme pienemmällä porukalla vielä uudet peltoharjoitukset. Tehtävät olivat samat kuin edellispäivänä (eri muistipaikkaan), ja tällä kertaa Rauha teki nappisuoritukset. Taakselähetyskin onnistui erinomaisesti. Muutin lähetystapaa niin, että nostan molemmat käteni siinä ylös, jolloin sitä ei sotke mihinkään muuhun käskyyn. Hajustusjuttu me jätettiin kuitenkin tekemättä.

Lopuksi vielä teimme muutaman vesiohjauksen. Rauha oli ensin mun kanssa passissa rannan tuntumassa, kun Zorro teki hommia. Tämän jälkeen ensin yksi ohjaus niin, että Ville näytti damia veneestä ja laski sen veteen. Sitten lähetys. Tämä meni erinomaisesti. Toisena tein vastaavan samaan paikkaan, mutta tällä kertaa Ville laskikin damin veneen takaa, jolloin koira ei nähnyt sitä. Rauha lähti yhtä reippaasti kohti damia, ja ui suorassa linjassa hakemaan damia. Tähän oli hyvä lopettaa :)

Kokonaisuutena viikonlopun harjoitukset menivät meidän osalta tosi kivasti, treenattavaa on vielä, mutta kokonaisuutena koira tuntui olevan hyvin kuulolla ja toimivan toivotulla tavalla. Esimerkiksi nome-seuraaminen näytti toimivan jo ihan ongelmitta, vaikka olemme harjoitelleet sitä todella vähän. Täytyy siis alkaa tosissaan katselemaan syksyn koekalenteria nomen ja wt:n osalta :)