Eilinen päivä oli HUONO. Mitään ei mennyt varsinaisesti katastrofaalisesti pieleen, mutta jostain se huono fiilis vaan tuli. No, aina ennenkin treenaaminen on piristänyt, joten miksi ei tälläkin kertaa? Hallitreenit loppuivat kesken ja päällimmäisin fiilis treenien jälkeen oli se, että VITSIT ME OLLAAN HUONOJA. Illalla varovasti mietittynä ei se KAIKKI nyt niin huonosti mennyt, kun kuvittelin. Puran treenit nyt tänne, josko siitä näkisi vähintään ainakin sen, mitä pitää vielä treenata ja mikä meni pieleen.
Olli oli illan menossa, joten jouduin ottamaan kaikki koirat mukaan. Autossa on Sallille liian kylmä, niin raahasin kevythäkin halliin. Tämä oli varmaankin virhe nro 1, koska toisen kanssa treenatessa toinen koira jodlasi häkissä.
Rauhan kanssa aloitimme häiriötreenillä. Treenikaveri heilui Rauhan narupallon kanssa edessä ja mä yritin pitää koiran kasassa ja kontaktissa. Ai hitsit kun oli vaikeaa, kaverillahan oli vielä Rauhan oma lelu! Muutaman kerran se meinasi karata sivulta leluun, mutta uskoi kieltoa ja yritti ignoorata häiriön. Otettiin lopuksi vielä häiriöpaikkamakuuta niin, että menin noin 5 metrin päähän. Siinä Rauha jo pysyi paremmin, mutta nyki ja olisi kovasti kyllä halunnut lähteä. Tätä täytyy selvästi treenata paljon lisää, vilkas koira kun tuntuu havainnoivan ympäristöään.
Jatkoimme ohjatulla noudolla. Tein ensin jokusen kerran merkkiä. Se meni ihan hyvin merkille, mutta eihän se nyt vielä aina täydellisen siististi aseta itseään ideaalipaikkaan merkille. Jatkoimme treeniä laittamalla ensin kapulat oikealle ja vasemmalle. Merkille autoin Rauhaa, kun ei aikoihin olla treenattu kapuloiden kanssa. Se meni ihan suht hyvin, tosin muutaman kerran meinasi juosta vähän yli. Ohjaukset toimivat hyvin ja lopuksi lisäsimme vielä kolmannenkin kapulan keskelle, eikä se häirinnyt koiraa. Ohjatussa noudossa me siis jatkossakin keskitymme lähinnä siihen merkille menoon, muut osat luultavasti toimivat.
Ohjatun treenauksen jälkeen ajattelin vielä tehdä hieman kaukokäskyjä. Halli oli tosi hiljainen, vain Otti-labbis teki luoksetuloa lähellä. Tämä häiriö oli kuitenkin Rauhalle riittävän haastava, eikä se tehnyt kyllä kovinkaan monta hyvää siirtymää. Tuntui, että se otti aina vähintään pienen askeleen vasemmalla takajalalla. Huoh, yritin sitten aikani ja palkkailin paremmista suorituksista, muttei se kovin hyvä kyllä ollut... Että silleen, liian hyvin ne onkin viime aikoina menneet. Noei, täytyy jatkaa vaan rauhallisemmassa ympäristössä treenaamista, Oton juokseminen oli Rauhalle vielä vaan liikaa. Ja ainahan se on ottanut eniten häiriötä juurikin juoksevista ja leikkivistä koirista. Lopuksi hömpöteltiin vielä pari luoksetuloa sillä välin kun treenikaveri haki koiraa. Ihan ok pysähdyksiä tuo teki, ei mitään superhyviä mutta kuitenkin.
Sitten pienen tauon jälkeen Tyyne kehiin. Tehtiin porukalla paikallamakuu, jonne nappasin koiran suoraan häkistä. Kierroksia oli PALJON, mutta silti paikkamakuu meni hienosti. Olin 3 minuuttia piilossa ja Tyyne makasi koko ajan kiltisti rivissä :)
Välissä koira vielä hetkeksi häkkiin ja treenikaveria jelppimään. Sitten lopulta oli Tyynen vuoro. Se oli jotenkin ihan väärässä vireessä ja piippaili. Otettiin seuraamista ja Paula vahvisti sivusta katsoessaan, että tuon seuraamispaikka todella vaihtelee ja koira vaeltelee sivusuunnassa aika lyhyelläkin matkalla. Yritin sitten palkkailla hyvästä paikasta, mutta eipä se kovin hyvältä tuntunut... Seuraaminen tuntuu olevan todellista aaltoliikettä, vastahan se meni jo ihan kivasti ja nyt taas ei :(
Seuraavaksi halusin kokeilla vähän avo-liikkeitä kisamaisena suorituksena. Liikkeet järjestyksessä olivat liikkeestä maahanmeno, kaukokäskyt, liikkeestä seisominen ja nouto. Maahanmeno meni ihan hyvin, mutta taisin taas jostain syystä hidastaa ennen käskyä. Kaukot oli nätit ja terävät, en tosin mennyt ihan täyden matkan päähän. Seisomaan jäi kait ihan hyvin, mutta hämmentyi kun menin sen ohi ja kääntyi paikalla katsomaan (mur!). Noudossa odotti lopussa mun lisäkäskyä sivulle ja kun sitä ei tullut, niin istui hämmentyneenä siihen mun etualalle. Korjasi kohtuullisen hyvälle paikalle vartaloavulla.
Kisamaisessa treenissä ärrsyttävin asia oli kuitenkin se ääni! Tuo oli liikkeiden ajan kyllä hiljaa, mutta vinkui heti kun kehuin ja yritin vähän leikittää sitä liikkeiden välissä. Vire oli selvästi väärä...
Treenin jälkeen mun oli tarkoitus vielä tehdä luoksetulon stoppia, kun ulkona liukkaalla Tyynen jarrutusmatka on turhan pitkä. Mutta aika oli mennyt taas niin nopeasti, että hyvä kun ehdin kisamaisen jälkeen palkata koiran kunnolla ennen kuin seuraavat tulivat jo paikalle.
Molemmat koirat säätivät treenaamisen lopussa häkkiin tulon kanssa. Yrittivät laamailla keskellä hallia, eivätkä tulleet ekalla käskyllä häkille. Tähän täytyy kyllä puuttua, nyt noilla on niin vahva ajatus siitä, että tultuaan joutuu häkkiin ja kaikki kiva puuhailu loppuu.
----
Kokonaisuutena täytyy todeta, että mun on pakko ottaa noihin hallitreeneihin joku kellosysteemi, että ehdin treenata molemmat koirat. Toinen mietityttävä asia on se, että pitäisiköhän mun suosiolla ottaa treeneihin vaan yksi koira, kun aina sen jälkimmäisen kanssa joutuu tekemään töitä, että saa viretilan sopivaksi odottelun jälkeen. Nytkin Tyynen pöllöilyt voi ihan täysin laittaa odottelun piikkiin. Odottaminenhan ei sinänsä ole noille vaikeaa, ainoastaan se kun MINÄ teen toisen kanssa jotain... Hankalaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti