Meillä on viime päivinä otettu aika rennosti. Lähes joka päivä on jotain tehty, mutta olen aika paljon tehnyt juttuja sisätiloissa. Pakkassään treenailut on menneet niin hankaliksi, kun toisen kanssa treenatessa toinen ehtii jäätymään autoon jne.
Tyynen kanssa projektina on ollut kaukokäskyt. Olen siis jatkanut naksuttelemalla takajalat alustalla -treeniä. Alustana on käytetty koirien lattiatyynyä. Tällä hetkellä etäisyys on noin 1,5 metriä ja mä oon pyrkinyt siihen, että koiran tulisi kuunnella mun käskyjäni. Maasta istumaan nousuissa tosin tarvitaan vielä herkästi käsimerkkiä. Maasta seisomaan nousut on jo aika varmoja ja maahan-istu-maahan, mutta muissa tarvitaan vielä enemmän rutiinia, koska välillä tulee huonoja siirtymiä. Varsinkin jos yritän ottaa etäisyyttä. Viimeksi treenatessa Tyyne tarjosi sellaista toimintoa, että oksat pois... Me ollaan treenattu tuota takajalat targetille -treeniä varmaan ainakin 4kk aikavälillä silloin tällöin. Tyyne on nyt muutaman kerran yrittänyt sellaista temppua, että se laittaa takajalat alustalle ja PISSAA! Jepjep, kannattaa kehua koiraa ulos pissaamisesta... Koirahan on siis muuten kyllä täysin sisäsiisti. Luulen kuitenkin, että en lähde tuota toimintoa sen enempää vahvistamaan ;)
Rauhan kanssa mä olen kokeillut siirtää meidän tunnaritreenin sisätiloihin. Se nostelee edelleen vääriä herkästi ja tuo myös väärää välillä. En mä oikein tiedä, mitä tuolle liikkeelle on taas tapahtunut. No, yritän nyt jotenkin saada takaisin tuolle ajatuksen rauhallisesta haistelusta. Mun pitää myös antaa jollekin treenikaverille säilytettäväksi meidän tunnareita nippu, koska ongelmathan ovat oikeastaan isommin alkaneet siinä vaiheessa kun aloin syksyllä treenaamaan sellaisilla kapuloilla, jotka ovat säilytyksessä meidän autossa tai parvekkeella. Luulen, että Rauha on siitä syystä mennyt sekaisin, kun kaikki haisee "vähän omilta". Ulkona Rauha on tehnyt erityisesti kaukoja ja niissä tuntuu edistystä tulevan hiljalleen. Taakse kuikuilut ovat vähentyneet selvästi ja silti Rauha tekee pääosin hienoja siirtymiä. Mä olen nyt palkannut sitä jonkin verran heittämällä palkan koiran taakse ja edestä namittamalla. Ja välillä toki sillä takapalkallakin. Toivotaan, että se siitä alkaisi aukeamaan.
Eilen kävimme iltalenkillä Tiinan ja Mallan kanssa ja lenkin päätteeksi otimme koirille muutaman helpon noudon variksella. Tyynen vuoro oli viimeisenä ja sehän oli kamalilla kierroksilla siinä vaiheessa kun otin sen autosta. Ääntä tuli ja jouduin pohtimaan ihan uusiksi, että mitä tilanteessa kannattaisi tehdä (ensimmäinen kerta kun tuo vinkuu noutotreeneissä). No, päätin sitten ottaa muutaman rauhallisen noudon damille ennen variksen esittelyä koiralle. Alku oli hirveää sähellystä. Tyyne juoksenteli ensin damin hakemisen sijasta ympäriinsä ja yritti mm. hypätä auton konepellille, missä varis oli. No, parin damin noudon jälkeen päätin kuitenkin jatkaa variksella, kun koira oli jo vähän matalammassa vireessä. Kaivoin taskusta pienen kissanruokapurkin, raotin kantta ja näytin Tyynelle. Annoin sen jälkeen noutokäskyn. Ensimmäisellä kerralla koiralla sattui joku aivopieru ja se kääntyi puolivälissä takaisin. Toisella lähetyksellä löysi linnun ja palautti vauhdilla käteen. Tästä yritin antaa palkaksi kissanruokaa, mutta Tyyne varasti koko purkin mun kädestä. Tämän jälkeen jouduin kaivamaan purkin ipanan kitusista - hyvä ettei niellyt sitä! Otettiin vielä toinen nouto, minkä teki siististi. Sinänsä mun tavoite treenille täyttyi, koska halusin että varis tulee mahdollisimman nopeasti mun käteen ja koiralla todella on syy tuoda lintu mulle. Suuhunhan se nousee kyllä ongelmitta, mutta kun linnut on niin kivoja...
Tyynestä on kyllä tullut tosi ahne palkan perään. Täytyy ottaa tuon hyppimisen ja palkan tavoittelun kanssa nollatoleranssi. Tyyne on pohjimmiltaan pieni opportunistisika, joka kokeilee rajojaan säännöllisesti. Kotonakin se on nyt keksinyt, että pöydän reunalta saattaa löytää ruokaa. Kiltin Rauhan jälkeen Tyynen testailut tuntuu välillä niin sikamaisilta, että...
---
Mainitsin aiemmin blogissa, että Rauhalle olisi löytynyt lainaohjaaja agilityyn. Valitettavasti meidän suunnitelmat kaatuivat viikonloppuna, kun lainaohjaajan aikatauluihin tuli muutoksia, eikä hänellä olekaan aikaa Rauhalle omien koirien treenaamisen lisäksi. Eli nyt olen taas sen päätöksen edessä, että jatkanko agin treenaamista Rauhan kanssa vai mitä teen. Jos jollakin blogin lukijoista olisi innostusta tai mahdollisesti hyviä vinkkejä, niin saa heittää viestiä. Rauha siis etsii edelleen itselleen agilityohjaajaa... ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti