28.12.2012

Yhteenvetoa vuodesta 2012

Blogin päivittäminen on taas jäänyt muiden asioiden varjoon. Viime kuukausina koirat ovat saaneet pääasiassa viettää ansaittua lomaa.Vähän on puuhasteltu treeneissä, mutta suurimman osan energiaa on vienyt muutto ja omat sairastelut. Terveysjuttujen pitäisi nyt olla hoidossa, joten nyt aletaan hiljalleen taas keskittymään mukavampiin asioihin. Koirastelun lisäksi uusi koti kaipaa entistä enemmän aikaa, kun pientä laittamista ja hankkimista riittää juuri niin pitkään kuin itse haluaa.

Muutimme siis joulukuun alussa Vantaan Korsoon. Löysimme ihanan paritalon puolikkaan ja nyt  koirilla on oma piha. Bonuksena aidatulta pihalta aukeaa portti ja ikioma polku metsään. Luulen, että sekä minä että punaiset nauttivat tilanteesta yhtä paljon.

Tämä vuosi oli kokonaisuudessaan hyvin mieleenpainuva. Paljon on tapahtunut hyviä asioita, mutta myös sairastelua ja suuria menetyksiä. Kummankin koiran kanssa tavoitteet hieman muuttuivat vuoden aikana ja yllättäen kaikkia tavoitteita ei saatu täytettyä. No, jääpähän ensi vuodellekin jotain ;)

Rauha

Rauhan kanssa meidän tavoitteet tälle vuodelle muuttuivat melko radikaalisti loppukeväästä. Siihen mennessä ehdimme kisaamaan muutaman tokokisan ja saimme parhaimman tuloksemme tähän asti - VOI2. Lisäksi ehdimme osallistua UMN:n järjestämälle nome-kurssille ja treenailla nomea suunnitelmissa startata kokeissa suht alkukesästä. Rauhalle löytyi myös lainakartturi agilityyn, kun Noora ystävällisesti lupautui hommaan.

 Kävimme myös tekemässä BH-kokeen keväällä hyvin ex tempore -ajatuksella, kun huomasin samalla viikolla ilmoituksen Lemmikkipalstojen äkkilähdöistä.

Aina suunnitelmat eivät toteudu toivotulla tavalla. Sen sain huomata toukokuun tokokisoissa, kun huomasin kesken kokeen, että koira ontui toista takajalkaansa. Luottohierojamme Jenny vahvisti, että Rauhalla oli lonkan päältä revähtänyt lihas. Tästä seurasi usean kuukauden sairasloma. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain lihasrevähdys, joten se hoitui levolla, kipulääkkeillä ja hieronnalla. Rauhan nome-kausi loppui kuitenkin tältä vuodelta lyhyeen ja agilitystakin saatiin vain haaveilla.

Loppukesästä ilmoitin Rauhan tollereiden mejä-mestaruuskisoihin ja treenailimmekin aktiivisesti siihen molempien punaisten kanssa. Treeneissä Rauha pysyi hyvin jäljen päällä, mutta kokeessa se lähti jälleen viemään mua pitkin metsiä ja yhden hukan kanssa tulos oli AVO2. Vannoin jäljen jälkeen, että se oli Rauhan viimeinen mejä-koe. Katsotaan nyt, pysynkö päätöksessä todella.

Syksyllä tokotreenit tulivat takaisin kuvioihin, mutta huomasin että seuraaminen oli ihan hajalla ontumisongelmien jäljiltä. Treenailimme kyllä syksyllä tokoa, mutta eipä tuo koira kovin kisavalmiilta vaikuttanut. Agilitya Rauha ehti muutaman kerran treenata Nooran kanssa ennen taukoa. Aika varovaisesti sitä aloiteltiin ja pian homma jäikin talvitauolle. Rauhalle pitäisi opettaa on-off-kontaktit laatikon avulla, joten sitä pitäisi alkaa hiljalleen talven aikana tekemään.

Näyttelyiden osalta kiertelimme keväällä useamman kerran kehässä. Sileä ERI tuntui olevat saalis pääasiassa, yksi EH:kin tuli Kirsi Niemiseltä.

Käytännön metsästys meiltä jäi tältä syksyltä ihan olemattomiin. Syynä oma olo ja aikataulujen yhteensovittamisen ongelmat. Lisäksi Rauha oli vasta toipumassa lihasrevähdyksestä. Kokemuksesta merellä sorsastus on fyysisesti hyvin rankkaa hommaa koiralle, joten siitäkin syystä säästelin koiraa ihan hyvällä omallatunnolla.

Tyyne

Tyynelle tuli tälle vuodelle asetettua melkoisen rankat tavoitteet. Paljon saatiin aikaiseksikin, mutta jotain jäi vielä odottamaan ensi vuotta.

Toko on ollut meidän vuoden pääharrastus ja kokeita kertyikin suunniteltua enemmän. Alkuvuodesta haimme kolmella kokeella pari alo1-tulosta. Tästä oli tarkoitus jatkaa avon treenaamista ja pian kisojakin, mutta Tyyne juoksi lenkillä Sallin hihnaan ja päätyi ilmavoltin jälkeen selälleen kovalle tielle. Tätä hoidettiin kuukausi-pari. Selkä myös kuvautettiin, mutta onneksi kyseessä oli vain lihasperäinen vaiva. Samassa nukutuksessa kuvattiin myös lonkat ja kyynärät, jotka olivat oikein siistit - A/A ja 0/0 :)

Kevään mittaan treenailimme avo-liikkeitä, mutta haasteita alkoi hiljalleen ilmaantua. Tyyne pitää tokosta todella paljon ja se alkoi myös kuulua läpi tietyistä liikkeistä. Jouduin ottamaan takapakkia itse liikkeistä ja keskittymään hyvin paljon koiran oikean mielentilan löytämiseen ja asenteeseen. Ensimmäinen avo-kisa oli ihan ylivireessä, mutta SM-kokeissa oli jo yritystä ihan mukavasti. Ensimmäinen AVO1-tulos odotutti itseään kuitenkin vasta syksyyn. Koska meille on sopivan vireen löytäminen ollut ajoittain haastavaa, tein suunnitelmista poiketen Tyynelle TK2-koularin. Uskon, että haettu kisakokemus auttaa meitä tulevaisuudessa ylempien luokkien kokeissa. Tokon voittajaluokka jäi korkkaamatta, mutta ei sinne kannata mennä, ennenkuin liikkeet ovat todella valmiit. 

Taipparit oli kauden "päätavoite". Keväälle sain järjestettyä meidän B-pentueelle taipparikurssin (6 sisarusta osallistui!), jota veti kennel Redadictin Annina. Siellä Tyyne teki tehtäviä suurella innolla. Hallinta ja maltti tuntuivat tässäkin hommassa korostuvan entisestään. Riistan suhteen kakaran asenne ei ole missään vaiheessa muuttunut. Sain sen talven sisätreenien aikana ymmärtämään, että riistat kannattaa tuoda minulle. Tässä ei ollut isompia ongelmia. Kävimme myös Pirkan Dameissa. Siellä Tyyne ei jostain syystä tuonut vieraita dameja mulle hakuruudusta kuin muutaman. Ohjaus ja kakkosmarkkeeraus menivät mukavasti. Ja mikä tärkeintä, koira oli hiljainen ja keskittynyt koko suorituksen ajan.

Alkukesästä yritimme pitkään päästä taippareihin, mutta meillä tuntui olevan todella huono tuuri osallistumisen suhteen. Milloin koiralla oli roska silmässä, joka vaati antibiootit ja milloin emme mahtuneet kokeeseen. Ensimmäisellä kerralla Tyyne teki ihan nappisuorituksen vesityössä ja hakuruudussa. Jäljen piti olla selvä juttu, mutta jostain syystä koira ei löytänyt kania. Toisella kerralla pääsimme 5.varasijalta mukaan edellisiltaisella puhelinsoitolla. Tälläkin kertaa vesityö ja haku menivät ongelmitta, mutta jostain syystä kani ei vaan noussut jäljen päästä. Meillä oli viikko aikaa kolmanteen yritykseen ja sen aikana harjoittelimme useina päivinä erikokoisilla kaneilla. Kolmas kerta vihdoin toden sanoi. Vesityö ja haku menivät taas helposti läpi ja tällä kertaa myös kani tuli jäljen päästä suoraan käteen. JES!

Tollerinome oli minulla hieman haaveissa Tyynen kanssa, mutta taipparien suorittaminen venyi niin syksyyn, että emme enää ehtineet siihen koitokseen. No, onhan meillä vielä kovasti treenattavaa sillä saralla, joten ei hätää. WT-kokeita en toistaiseksi Tyynelle kaavaile, koska se on paljon enemmän elementissään vapaassa haussa ja koiran hallinta ja tottelevaisuus noutopuolella ei vielä ole sellaisella tasolla, mitä siellä vaaditaan. Katsotaan ehkä joskus myöhemmin :)

Mejää aloimme treenailla loppukesästä samalla kun tein Rauhallekin jälkiä. Tyyne osoittautui tarkaksi ja intensiiviseksi jäljestäjäksi, joten ilmoitin senkin tollerimejään. Siellä se tekikin elämänsä jälkisuorituksen ja voitti AVO-luokan täydellisellä 50 pisteen suorituksella. Yritin ilmoittaa sen vielä loppusyksylle yhteen mejä-kokeeseen, mutta se valitettavasti peruttiin, joten ensi kaudella lisää tätä lajia.

Näyttelyissä Tyyne pyörähti vuoden aikana kolme kertaa. Helmikuussa se sai ERIn tullen luokkansa 3.sijalle. Syksyllä se paransi ollen Hyvinkään ryhmänäyttelyssä PN4. Joulukuussa se pyörähti vielä ihan bikinilookissa Tampereen ryhmiksessä, mutta sai vain EH:n. Tosin sielläkin Tyyne voitti 6 koiran käyttöluokan, joten ei pöllömmin sekään.

---

Meidän koiralauma myös pieneni kahteen loppukesästä. 14-vuotias Salli-bretoni varasti kesäkuussa Rauhan kipulääkkeet ja välittömästä hoidosta huolimatta sille tuli munuaisten vajaatoiminta. Valitettavasti tilanne paheni niin nopeasti, että jouduimme nukuttamaan Sallin.

Ensi vuoden suunnitelmista lisää myöhemmin, mutta tässä vaiheessa toivotamme hyvää uutta vuotta kaikille blogin lukijoille!

7.11.2012

Tyynen voivoi-liikkeet

Nyt kun tokon avoin luokka on Tyynen osalta virallisesti tehty, niin on aika suunnata kaikki tokointo kohti voi- ja evl-liikkeiden hiomista. Tekemistähän niissä on vielä reilusti, ennekuin olemme kisavalmiita. Mulla on alustavasti tavoitteena startata ekan kerran voittajassa joskus huhtikuun tienoilla, mutta katsotaan nyt, miten treenit edistyy.

Tein hieman tilannekatsausta Tyynen VOI-liikkeistä ja siitä, mitä pitäisi vielä treenata. Kokonaisuutena tuntuu, että eniten työtä teettää kaukot, joiden opettamisesta mä oon tehnyt itselleni suuren ongelman. Rauhan kanssa se on meidän inhokkiliike, enkä mä vaan tunnu ikinä saavan niitä toimimaan. Oon jo puolitosissani harkinnut, että lainaan koiraa jollekin kaverille, joka saa opettaa sille ne kaukot, etten mä sössi niitä. Oikeesti täytyy nyt vaan ottaa itseä niskasta kiinni ja alkaa tekemään harjoituksia päivittäin kotona. Ne oli jo keväällä aika hyvällä mallilla, joten eiköhän nekin talven aikana saa valmiiksi, kun treenataan vaan ahkerasti.

Paikallamakuu
Kohtuullisen varma, mutta tarvitsee vielä vahvistusta erilaisissa ympäristöissä ja tilanteissa.
  • Keston pidentäminen
  • Liikkurin häiriökäskyt (AIKA)
  • Katsekontaktin pitäminen rivissä
  • Jättöjen vahvistaminen edelleen
Seuraaminen
Optimaalisen vireen löytäminen ja ylläpitäminen suurin haaste. Vireen noustessa tulee herkästi ääni ja vireen laskiessa paikka alkaa elää ja käännöksissä irtoaa.
  • Häiriöiden sietoa
  • Askeleet ja paikalla käännökset rutiininomaisiksi
  • Lähtövinkaisu pois
  • Erityisesti täyskäännös paremmaksi
  • Keston kasvattaminen
Liikkeestä istuminen
Ei olla tehty seuraamisesta, mutta istuminen on muissa tilanteissa aika vahva, joten todnäk. oppii melko helposti.
  • Käskyyn reagoiminen ja oikean asennon valitseminen
  • Asennon pitäminen ohituksissa - tassut ei saa stepata!
  • Asennon pitämistreeniin avuksi etupalkka ja hihna
Luoksetulo
Stoppi on huono jopa avo-matkalla. Otetaan stopin parantamiseen uudelleen avuksi pallo. Tehdään kuitenkin alusta asti myös malttiharjoituksia stopin jälkeen. Lisäksi Tee on kahdessa viimeisessä kisassa hiipinyt jätön jälkeen perään.
  • Jättöjä erikseen häiriöillä (hihna, lelut, avustajan häiristely muutenkin)
  • Pysähtymisharjoituksia kädestä lentävällä pallolla - kriteerinä tiukka jarrutus.
  • Jatkossa jättö maahan
  • Loppuosaa pilkottuna -> seisomasta kutsu ja maahan, maasta kutsu sivulle
Ruutu
Aika hyvällä mallilla. Löytää ruudun hyvin, mutta ei aina mene suoraan oikealle paikalle. Tulee seuraamaan melko hyvin. Ruutua ei ole vielä yhdistetty kokonaiseksi liikkeeksi.
  • Näyttöruutuja, jotta saadaan oikea paikka vahvistettua varmemmaksi
  • Leluruutuja, jos alkaa liikaa miettimään paikkaa
  • Jos menee mutkan kautta oikealle paikalle, ei palkkaa. Kehut ja uusi yritys lelulla/näytöllä..
  • Häiriömerkkejä ja leluja ruudun lähettyville.
Hyppynouto
Hyppää melko hyvin jo suorassa kulmassa. Jos kulmaa on enemmän, niin kiertää helposti esteen.
  • Vinoja kulmia hiljalleen vaikeuttaen. Kapulan sijasta käytetään lelua.
  • Hyppytekniikkatreeniä lelun kanssa. Palkataan, jos menee puhtaasti yli.
Metallinouto
Ajoittain metalli on vähän ällö ja saattaa yrittää pudottaa kapulan mun jalkoihin.
  • Vauhtinoutoja lelun kanssa.
  • Luovutusharjoituksia läheltä. Kriteerinä kapulan painaminen jalkaa vasten.
  • Painonsiirto luovutuksessa kielletty.
Tunnari
Syö hyvin nameja häiriökapuloiden ympäriltä ja sen jälkeen haistelee oman ja nostaa heti. Satunnaisesti nostelee vääriä. Edellisissä treeneissä nosteli vääriä enemmänkin, eli haistelua vahvistettava edelleen paljon! Jatketaan namien syömistä kapuloiden välistä.
  • Pidetään toistaiseksi kriteerinä oman haistelu, eli naksu mielellään ennen kuin ehtii nostaa omaa.
  • Tarvittaessa otetaan uudelleen käyttöön kompostiaita, jonka alla kapulat ovat.
  • Namien häivytys hiljalleen, kun tekeminen on näyttänyt rutiininomaiselta usean viikon ajan.
Kaukot
Erittäin kesken vielä. Kotona pystyy tekemään melko kauniita maahan-seiso-siirtymiä, mutta steppaa helposti etutassuillaan. Istu-seiso ei kestä vielä häiriötä yhtään, eikä tätä ole juuri tehty. Treeneissä ei pysty tekemään kunnon siirtymiä ollenkaan, vaan on aivan liian innoissaan ja sählää.
  • Maahan-seiso -vaihtoja hihnan kanssa. Noustessa pieni veto hihnasta, jolloin vastaan vetämisestä palkataan.
  • Paljon palkitsemista puolikkaista siirroista.
  • Asennossa pysymistä paljon ja rauhallisuutta kaikkeen tekemiseen.
  • Matto takaisin käyttöön ja sen avulla etäisyyttä koiraan.
  • Istu-seiso -siirtymiä ja siihen myös tarvittaessa hihna painopisteen siirtämiseen.
Muuta treenattava
  • Paikalla istuminen pallo edessä (valahtaa liian helposti maahan)
  • Ohjatun noudon alkeet - merkille meno vaikka takana kapuloita ja leluja yms.
  • Maltin kasvattamista harvemmalla palkkaamisella.
  • Kuunteluharjoitukset
  • Sosiaalinen palkka (ensin kehuja ja vasta sen jälkeen lelut ja namit esiin!)

4.11.2012

TK2 Ainstainin Bios Kunnossa

No niin, tulihan se kolmas avoykkönenkin sieltä :) Tänään käytiin Hyvinkäällä Tyynen kanssa Kanta-Hämeen Nuuskujen järjestämissä tokokisoissa. Tuomarina toimi Harri Laisi. Ennakko-odotukset ei allekirjoittaneella olleet kovin suuret. Me olemme ensinnäkin viime viikot keskittyneet hyvin vahvasti ylempien luokkien hinkkaamiseen, eikä kisamaisiakaan ole tehty aikoihin. Lisäksi olen ollut koko viikon sairaslomalla, emmekä ole päässeet tällä viikolla treenaamaan normaaliin tapaan. Tällä kertaa pelko oli turha - Tyyne teki ihan mukavaa ja tasaista sarjaa. Liikkeet aloitettiin liikkeestä maahanmenolla, muuten liikejärjestys oli perinteinen. Päätin myös harjoitella tulevia voi-kisoja silmälläpitäen kehääntuloa ja tultiin yksilösuorituksiin ensimmäisen kerran ilman hihnaa. Hienosti Tirppa kulki vierellä! Alla liikekohtaiset pisteet ja kootut selitykset tuttuun tapaan :)

1. Paikalla makaaminen - 8

Tyyne jäi ennen liikettä jumiin tuomariin, joka seisoi meistä etuviistossa. Tarvitsi tuplakäskyn maahanmenoon. Essi sanoi myös, että Tyynen pää oli alkanut kovasti pyörimään, kun toisessa kehässä oli huudettu aika. Tämä siis treenilistalle. Lisäksi liikkuri oli merkinnyt mielenkiintoisella tavalla jokaisen koirakon seisomispaikan tunnarikapulalla, jonka hän otti pois, kun olin laittanut varpaani sen taakse. Tyyne ei tästä juuri häiriintynyt, mutta tuonkin voisi joskus tehdä treeneihin :)

Mutta pääasia, että Tirppa pysyi paikalla, kun viime kisassa se hiippaili perään!

2. Seuraaminen taluttimetta - 8,5

Tyynen seuraaminen on tuntunut vähän väljältä viime viikkoina, joten pelasin varman päälle ja hieroin käteeni lihapullaa ennen kehäänmenoa. Se toimi seuraamisessa kyllä pääosin toivotulla tavalla, mutta Tee myös tökki kävellessä välillä mun kättä. Täyskäännöksiä oli kolme ja niistä kaksi aukesi aika paljon, muutoin oli varman tuntuista perusseuraamista.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 10

Kehä aloitettiin tällä liikkeellä ja Tyyne lähti aika pomppien seuraamaan. Itse liike meni kait ihan nätisti, sivusilmällä näytti, että maahanmenokin oli Tyyneksi hyvin nopea.

4. Luoksetulo - 5

Tämä ei sitten ollutkaan kovin hohdokasta. Tiesin kyllä etukäteen, ettei tuo vieläkään kunnolla pysähdy kokonaisessa kisasuorituksessa Mutta tällä kertaa se pisti vielä paremmaksi. Huomasin tuon hiipineen pari askelta mun perään, kun käännyin koiraa kohden. Pysähdys oli myös luvattoman huono, koira pysähtyi vasta joku 5m ennen mua. Laisi oli kyllä aika kiltti, kun antoi tuosta pisteitä...

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 9

Tyyne pysähtyi ihan nätisti ja pysyi seisomassa. Pysyi niin hyvin, että tarvitsi lopun perusasentoon tuplakäskyn...

6. Noutaminen -10

Ei tää nyt ihan kympin arvoinen ollut... Otin pihalla koiraa viritellessäni noudon, kun eihän me sitä olla vähään aikaan treenattu. Siellä meni huomattavasti paremmin... Eli tuo meni kapulalle niin kovaa, että jarruttaessa tassut osuivat vähän kapulaankin. Palatessa leuat kävi mun edessä tuon tullessa perusasentoon. Mutta perusasento oli kerrankin suora ja tiivis. Sitä me nimittäin OLLAAN työstetty!

7. Kauko-ohjaus - 10

Ulkona kenraaliharjoitusta tehdessäni totsein, että tuo nostaa herkästi pyllyä istu-käskystäkin. Viime aikoinahan me ollaan hinkattu paljon maahan-seiso-vaihtoa... No, kisoissa pylly pysyi hienosti maassa koko suorituksen ja koira oli kuulolla ja teki nopeat siirtymät :)

8. Estehyppy - 10

Sain valita, otetaanko 4 vai 4,5 lautaa ja valitsin tietty 4. Me ollaan viime viikot harjoiteltu lelun kanssa hyppytekniikkaa ja kulmia voi-luokan hyppynoutoa ajatellen, joten olin aika luottavainen tähän ja jäin reilun 2m päähän esteestä. Tyyne teki nätin suorituksen. Hypyt oli puhtaita ja koira istui heti käskystä.

9. Kokonaisvaikutus - 9

Pisteet yhteensä 173p.
Tulos: AVO1 TK2

----

Nyt mulla on siis väkisinkin kaksi voivoi-luokan koiraa. Eipä tässä auta kuin alkaa treenaamaan!

Lähiviikot kulunevat kuitenkin pääasiassa muissa hommissa, sillä löysimme meille oman kodin Korsosta. Paritalon hyötyihin kuuluu oma takapiha ja lähimetsä, joka alkaa aivan takapihalta. Tuskin maltan odottaa muuttoa!

Osallistuimme Tyynen kanssa myös jokunen viikko sitten Anita Norrblomin nome-koulutusviikonloppuun. Siitä lisää myöhemmin. Yritän nyt taas ottaa itseäni niskasta kiinni tämän blogin päivittämisen osalta...

23.9.2012

Hyvät ja ei niin hyvät tokokisat

Meillä oli taas tälle viikonlopulle varattu kaksi tokokoetta. Eilen oli HSKP:n piirinmestaruuskilpailut, joihin ilmoittauduttiin tiistaina varakoiran varakoirana paikkaamaan vajaata tollerijoukkuetta. Kolmannen kerran putkeen meidän starttivuoro oli luokan ensimmäisenä...

Kisa meni ihan siedettävästi. Jokunen isompi virhe sinne taas mahtui ja kehästä tultuani olin ihan varma, että pisteet eivät riittäisi ykköstulokseen. Aloin kuitenkin laskemaan pisteitä odotellessani ja pääsin 166 pisteeseen, mikä lopulta olikin meidän pistesaldo! Avon 19 koiran joukossa ei hyvillä tuloksilla juhlittu, joten positiivisena yllätyksenä sijoituimme luokassa kolmanneksi! Ja tollerijoukkue teki kokonaisuutenakin kelpo suorituksen. Sillä sijoituimme joukkuekisassa 5. sijalle 12 joukkueen joukosta.

Liikekohtaiset pisteet ja kootut selitykset:

1. Paikalla makaaminen - 10
Nätti ja rauhallinen kokonaisuus :)

2. Seuraaminen taluttimetta - 7
Ihan järkyttävää päiväkävelyä. Koira tuli suunnilleen mun sivulla, mutta ei seurannut kuin ajoittain vähän matkaa. Vika perusasento jäi tekemättä, kun Tee katsoi tuomaria ja liikkuria just sopivaan aikaan.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 10
Tää oli ihan siisti. Kuulemma oli tipahtanut käskystä kuin kivi.

4. Luoksetulo - 5
Tää liike on nyt ihan rikki. Koira vinkui tosi levottomana ja oli kuulemma ollut matalassa kyttäysasennossa mun jätettyä sen. Tästä huolimatta se ei edes yrittänyt pysähtyä, vaan pysähtyi suunnilleen metri mun eteen.

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 8
Sanoin seiso-käskyn tosi rauhallisesti ja löysästi ja koira oli pysähtynyt samalla tyylillä. Lisäksi tassu taisi taas vähän liikkua mun palatessa sivulle.

6. Noutaminen - 10
Tuomarisetä näköjään tykkäsi. Tyyne meni kapulalle vähän rumasti ja luovutuspaikka oli aika edessä. Muuten ok nouto.

7. Kauko-ohjaus - 10
Tää oli ihan nappisuoritus ohjaajankin mielestä :) Jes, vihdoin tääkin alkaa toimimaan kisoissa kunnolla!

8. Estehyppy - 6
Hypyssä oli taas 5 lautaa. Se tuntuu olevan Tyynelle jonkinlainen raja, sillä tällä kertaa ei tarvinnut paluuhypyssä tulkita, osuiko se esteeseen. Ponnisti kaikilla neljällä tassulla esteestä vauhtia :-/

9. Kokonaisvaikutus - 9
Hyvä yhteistyö :)

Pisteet yhteensä: 166 / AVO1 ja luokan 3.sija  (19 koiran joukosta).

Vireen osalta koira tuntui ihan ok:lta. Se oli nyt ennemmin vähän vetelän tuntuinen. Toisaalta se oli keskittyneen oloinen ja hiljainen. Ainoastaan luoksetulon alussa kuului pientä piipitystä. Tuomari oli Vesa Rantaharju, ihan mukavan oloinen herra.

----

Tänään meillä oli vuorossa sellaiset kisat, että olisi voinut ihan suosiolla jättää väliin. Heräsin aamulla sateen ropinaan ja hyinen syyssade jatkui koko aamun. No, kyllähän Tyyne nyt sadetreeneissäkin on hyvin tehnyt, joten ei muuta kuin koepaikalle hytisemään. Kenttä oli nurmikenttä, missä oli sellaisia hauskoja lammikoita siellä täällä. Savipohja vielä alla, eli sellaista velliä löytyi sieltä täältä. Itseä ei olisi yhtään huvittanut mennä kehään. Liekö se sitten vaikuttanut Tyynenkin fiiliksiin, en tiedä. Paikallamakuussa se käveli mun perään ja samoin luoksetulossa. Meinasi vissiin, että jää ihan iteksesi tänne märkään kököttämään :-/ Luoksetulon jälkeen meinasin jo keskeyttää suorituksen, mutta ajattelin sitten, että on siellä loppupäässä sentään sellaisia liikkeitä, mistä koira tykkää. Tulihan sieltä loppupäästä (heti mun luovuttamisen jälkeen) kolme kymppiäkin, että kai se sitten kannatti vetää loppuun... Tulos oli AVO3 ja pisteitä 127p. siihen nähden ok pisteet, että nollattiin kuitenkin kaksi liikettä, mistä lähti jo 60p. Kokonaisuutena jäi tosi huono fiilis. Ensi kerralla taidan jättää tuollaisen sään kisat ihan suoraan väliin. Ainakin jos oma fiilis on jo valmiiksi yhtä huono kuin itsellä tänään.

Liikekohtaiset pisteet ja kootut selitykset:

1. Paikalla makaaminen - 0
Tyyne meni heti käskystä maahan, mutta lähti heti hiipimään mun perään. Ei vissiin sitten neitiä huvittanut maata märässä. Hohhoijaa, ihan kuin ei ennen sateessa olisi maannut?!

2. Seuraaminen taluttimetta - 6 1/5
Tämä oli vielä karmeampaa päiväkävelyä kuin eilinen. Täytyy ottaa tämä erityistarkasteluun. Tyynellä on kyllä nisät turvonneet, että en tiedä voiko tämä seuraamattomuus olla valeraskausoire, vai onko koira mahdollisesti jumissa. Se kuitenkin osaa halutessaan seurata erinomaisesti, niin yhtäkkiä tällaiseksi muuttuneet kisaseuraamiset huolestuttaa.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 9 1/5
Tää oli sentäs ihan siisti. En ole varma, mistä puoli pistettä lähti. Ehkä koira olisi voinut mennä paremmin maahan.

4. Luoksetulo - 0
Liikkuri oli tosi nopea ja aloitti käskytyksen heti kun päästiin merkille. Mä menin hetkellisesti siihen vauhtiin mukaan ja unohdin antaa Tyynelle luoksetulon virittelysanan. Se oli sit lähtenyt heti jättämisen jälkeen hiipimään mun perään pari askelta. En sitten tiedä, oliko syy puuttuva virittely vai huono sää.

Tässä vaiheessa harkitsin jo ääneen, että lopettaisikohan tähän, kun koira selvästi ei ole mun kanssa töissä tänään. Jatkettiin kuitenkin, kun loppupäässä oli vielä tulossa meidän varmoja liikkeitä, joista voisi saada vielä jonkin onnistumisenkin.

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 8 1/5
Muuten ok, mutta Tyyne meinasi lähteä kävelemään eteenpäin, kun palasin sen sivulle. Istui käskystä onneksi, mutta aika huonoon perusasentoon kun oli jo kaukana. Mikä lie aivopieru.

6. Noutaminen - 10
Tyyne vinkaisi lähtiessään ja luovutukseen se korjasi itseään ja jäi aika eteen. Tuomari vissiin tykkäsi vauhdista ja innosta sen verran, ettei sakottanut yksityiskohdista...

7. Kauko-ohjaus - 10
Tyyne teki kyllä sinänsä puhtaat kaukot, mutta vinkaisi joka vaihdossa :(

8. Estehyppy - 10
Sain sen toivomani 4 lautaa ja kyllähän se siitä ihan nätisti yli meni.

9. Kokonaisvaikutus - 8

Pisteet yhteensä 127 / AVO3. Tuomarina toimi Ossi Harjula.

Kummankaan vire ei tainnut olla tähän kokeeseen parhaimmillaan. Tyyne oli koko kehän vähän levottoman oloinen ja se johtui varmasti siitä, että mua veetutti jo ylipäätään mennä kävelemään sinne märälle nurtsille. Ja sitten kun seuraaminen meni niin huonosti, niin tatti otsassa vaan kasvoi. Jos nyt jotain positiivista tästä yrittää kaivaa, niin olihan siellä niitä hyviäkin liikkeitä. Ja koira pystyi tekemään vaikka vire olikin huono.

Seuraaminen (ja se luoksetulo edelleen) täytyy ottaa nyt lisätarkkailuun. Viimeksi kun koira lakkasi seuraamasta kunnolla, sillä oli koko selkä jumissa kevään ilmalennon jäljiltä. Eli täytyy nyt oikeasti tarkkailla sitä ja aikaistaa tarvittaessa meidän hierojakäyntiä, jotta saadaan mahdolliset jumit pian pois.

Käytiin muuten viikko sitten näyttelyssäkin pyörähtämässä. Se pääsi nyt ensimmäistä kertaa esiintymään käyttöluokkaan ja hyvinhän se meni. Saatiin erinomainen ja Tyyne tuli käyttöluokan kolmen koiran joukosta toiseksi. Saatiin vielä SA ja pn-kehässä sijoitus oli lopulta neljäs. Ei siis pöllömmin toisessa näyttelyssä :) Täytynee viedä tuota kehään jatkossa hieman useamminkin.

10.9.2012

AVO1 plakkarissa tokosta :)

Viime viikonloppuna jatkui taas Tyynen kisakausi. Tällä kertaa meillä oli vuorossa kaksi tokokisaa. Viikko sitten kisamainen meni setti meni Ansun treeneissä melko hyvin. Viikolla tehdyissä treeneissä säädin taas koiran viretilan kanssa, joka oli turhan koskea. Keskiviikkotreenit oli tosi huonot, jostain syystä tytöt ottavat odottamisesta hirveät kierrokset, jos teen toisen kanssa hommia. Ensi treeneihin täytyy keksiä jokin ratkaisu tähän.

Mutta asiaan, eli lauantaiaamuna ajelimme Tiinan&Mallan kanssa Kaarinaan tokokisoihin. Tyynen starttinumeroksi tuli ykkönen, eli valmistelut oli hoidettava valmiiksi ajoissa ennen luokan alkua. Sää oli aika erikoinen, tyyli oli todella kova ja järjestäjiltä lenteli papereita sun muita pitkin pihaa. Välillä satoi vettä ja sitten taas paistoi aurinko. Tuuli oli kuitenkin kova koko päivän. Kävimme pienellä kävelyllä ja kävin myös leikittämässä Tyynen patukoiden kanssa syrjemmällä. Olin tässä vähän laiska ja tätä olisi pitänyt varmaan jatkaa hieman kauemminkin. Paikallamakuun alkamista menimme odottamaan kehän laidalle, Tyyne makoili ihan oma-aloitteisesti rauhallisesti odottamassa. Juoksutarkistus tehtiin kaikille koirille kehän ulkopuolella. Se oli ihan mukava tapa :)

Tuomarina toimi Tuija Sere. Seuraavaksi listaan saamamme pisteet liikkeistä ja kootut selitykset alapuolella.

1. Paikalla makaaminen - 10
Tässä ei ihmeitä, koira makasi rauhallisesti. Oli kääntynyt toiselle kankulle.

2. Seuraaminen taluttimetta - 7,5
Kaavio oli aika mielenkiintoinen. Parin kävelyaskeleen jälkeen otettiin heti juoksu. Tyyne ei jotenkin tajunnut että kyseessä on seuraaminen, vaan se meinasi lähteä juoksemaan suoraan eteenpäin jonnekin. Jouduin sitten antamaan lisäkäskyn ja jossain ekan suoran loppupäässä se vasta kokosi itsensä kunnolla seuraamaan. Loppu oli ihan ok, tuomarin kommentti olikin, että alun sätääminen oli pistepudotuksen syy.

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 10
Tässä ei ihmeitä. Ainahan se voisi tipahtaa nopeamminkin maahan...

4. Luoksetulo - 5
Matka oli tosi pitkä ja tässä tuuli teki Tyynelle tepposensa. Se nousi hieman ennen mun varsinaista kutsua, näytti vaan siltä, ettei kuule mitään. Pysäytyskäskystä ei edes hidastanut, vaan tuli hölmönä mun eteen seisomaan. Sivulle-käskystä kiepsahti perusasentoon...

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 9
Tässä ei mitään isompaa. Tyyne taisi liikuttaa hieman etujalkojaan, kun palasin sen viereen lopussa.

6. Noutaminen - 9,5
Ihan nätti suoritus. Puoli pistettä meni siitä, että Tyyne hieman pyöritteli kapulaa suussa palauttaessaan.

7. Kauko-ohjaus - 9
Yksi piste meni ihan oman tyhmyyden piikkiin. Heti kun olin kävellyt oikean matkan ja kääntynyt koiraa kohti, liikkuri käänsi istu-tekstin kylttiin näkyviin. Mulle tuli kamala kiire antaa käsky, vaikka koira ei vielä ollut skarppina. Tuplakäsky tähän, loppu ok. Muutama vinkaisu taisi kuulua näissä. Jatkossa täytyy muistaa, että mulla on 5sekuntia aikaa reagoina liikkurin merkkiin...

8. Estehyppy - 7
Tyyne alkoi tällä viikolla taas arpomaan, että mihinkähän asentoon sitä hypyn jälkeen jäisi. Tällä kertaa se arpoi seisomisen ja tarvitsi toisen käskyn, että istui...

9. Kokonaisvaikutus - 9
Ihan kivan näköistä oli kuulemma.

Pisteet yhteensä 167 ja tulos AVO1. Se riitti myös luokan voittoon 8 koiran joukosta.

Kokonaisuutena en ollut ihan tyytyväinen Tyynen kisavireeseen. Se oli hieman levoton suorituksissa ja yksittäisiä vinkaisuja kuului siellä täällä pitkin suoritusta. Tuomari ei tästä tosin mitään sanonut, mutta onhan se todellakin sellainen asia, mikä pitää saada vielä paremmin hallintaan ennen kuin voi ajatellakaan voittajaluokkaa... Virheet ei olleet mitään isoja ylläreitä. Seuraamisen alku tosin oli aika mielenkiintoinen ja kyllähän se luoksetulossa yleensä tapaa pysähtyä, vaikka se stoppi aika huono tällä hetkellä onkin.

-----

Sunnuntaina meillä oli vuorossa toiset tokokisat, tällä kertaa Kauniaisissa. Päätin ottaa päivän päätavoitteeksi hyvän kisavireen löytämisen. Sitä lähdettiin etsimään aamuseiskalta polkupyörän kanssa. Kiersimme 8-9km lenkin ja aamupalan jälkeen hurautimme koepaikalle. Olimme jälleen luokan ensimmäisiä, tosin tällä kertaa koiria oli avoimessa vain kolme. Kävin taas leikittämässä Tyynen hyvissä ajoin ennen kehää ja sitten menimme kehän laidalla odottelemaan omaa vuoroamme.

Tuomarina sekä liikkurina toimi Kaisa Lähdesmäki, ihan uusi tuttavuus allekirjoittaneelle. Alla taas saadut pisteet ja kootut selitykset:

1. Paikalla makaaminen -9,5
Tuomarin mukaan koira olisi voinut mennä nopeammin maahan. Mun mielestä se tippui ihan normaalia vauhtia. En sitten tiedä, kuvitteliko tuomari mun sanoneen käskyn aiemmin. No, pääasia että koira makasi rauhassa ja tällä kertaa ei ollut vaihtanut kankullekaan, jes! Muut saivat myös puolen pisteen vähennyksen, kun niillä oli kuulemma päät pyörineet makuun aikana.

2. Seuraaminen taluttimetta - 9
Tämä oli Tyynen kisaseuraamisista ehdottomasti paras. Ja näkyyhän se pisteissäkin :) Kuulemma oli nättiä seuraamista, pisteen vähennys tuli siitä, että paikka aukesi vielä hieman käännöksissä. Lisäksi opin tässä yhteydessä sen, että jos sanotaan täyskäännös liike seis, niin se tarkoittaa, että käännöksen jälkeen EI SAA ottaa yhtäkään askelta, vaan pitäisi pysähtyä heti käännökseen. Opettavaista ;)

3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 5
Tyyne ei jostain syystä mennyt maahan, vaan jäi seisomaan. Huomasin sitten parin askeleen päästä, ja annoin lisäkäskyn (plus hidastin vauhtiakin siinä vaiheessa). Meni sit maahan ja loppu ok.

4. Luoksetulo -5
Tässä Tyyne tuli taas tuhatta ja sataa ja pysähtyminen venyi monta metriä. Sitten se ryökäle vielä loppuosassa hyppäsi oikein mua vasten ennen perusasentoon tuloa... Että sitten kun pysähtymisestä saisi pisteitä, niin pudotetaan ne vähätkin jollain vasten hyppäämisellä, just joo.

5. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 8.5
Tämä oli hyvin samanlainen suoritus kuin edellispäivänäkin. Pysähtyi hyvin, pysyi ja lopussa siirsi toista etutassua kun tulin koiran sivulle. En ihan ymmärtänyt tuomarin linjaa, että miksi siitä yhden jalan liikuttamisesta piti pudottaa 1,5 pistettä :-/

6. Noutaminen - 9,5
Nätimpi suoritus kuin edellispäivänä. Puoli pistettä meni siitä, että perusasento olisi voinut olla parempi. Mun mielestä se oli ihan ok, tosin meidän normi perusasento on niin tiivis, että onhan tuo kapulan luovutuspaikka hieman kauempana musta. Tyynen on vaan tosi vaikeaa tulla kapulan kanssa tiiviisti.

7. Kauko-ohjaus - 8
Ja taas se Tyynen kaukojen kisakooma tuli. Molemmissa istumisissa tarvitsi kaksi käskyä, että reagoi. Muuten teki hyvin. Mun käskyt oli aika tiukkoja ja varmaan siksi Tyyne vinkaisi hiljaa parissa siirtymässä. Tuomari ei tästä mitään sanonut.

8. Estehyppy - 8
Tässä en ymmärtänyt oikein tuomarin arvostelukriteereitä. Kysyin luokan alussa, että voiko hypystä saada yhden laudan pois, ei kuulemma saanut kun koira on kerran yli 40cm (5 lautaa). Eipä siinä mitään, sillä mentiin siis . Tyyne hyppäsi mun mielestä ihan hyvin, istui heti käskystä ja paluuhypyn tuli aavistuksen vinossa, mutta en kuullut mitään ääntä että olisi osunut esteeseen. Tuomarin mukaan toinen takajalka hipaisi estettä, siitä kasi. Just joo... Täytyy tsiigailla videolta, näkyisikö siinä yhtään paremmin, osuuko se vai ei. Aika kova pistepudotus silti, jos tassu hipaisi estettä kolauttamatta...

9. Kokonaisvaikutus - 9
Kivan näköistä tekemistä ja hyvä yhteistyö :)

Pisteet yhteensä 156, eli AVO2-tulos. Sijoituimme tuloksella luokan toiseksi. Voittajalla oli 159,5 pistettä, joten ei mua ehkä ihan niin paljoa harmita kuin heitä...

Kokeesta jäi hieman ristiriitaiset fiilikset. Toisaalta mun päätavoite (vireen hallinta) onnistui tosi hyvin, Tyyne oli keskittynyt ja hiljainen suorituksessa. Meillä tuli myös pari ihan selkeää virhettä, ja nuo vitoset oli todellakin ihan ansaittuja. Toisaalta en ihan ymmärtänyt muutamien liikkeiden pisteitä, joten siinä mielessä jäihän se kakkostulos harmittamaan. Tässä vaiheessa täytynee vaan ottaa nöyrä asenne, että treenattavaa selvästi vielä on. Tyynen hyppytekniikan kehittämistä täytyy edelleen jatkaa ja varsinkin tuo luoksetulo täytyy nyt oikeasti saada kuntoon, voittajassa se matka tulee olemaan vielä pidempi.

Meillä on nyt parin viikon päästä tiedossa seuraavat kisat. Ajattelin nyt kuitenkin vastoin alkuperäisiä suunnitelmiani yrittää tehdä Tyynelle tässä syksyllä AVOn koulutustunnuksen. Voittajan liikkeitä hinkataan sitten talvi ja keväällä toivottavasti ollaan valmiita starttaamaan seuraavassa luokassa :)

---

Viime viikolla kävimme myös aloittamassa projektia Tyyne nomekoiraksi Koiviksen pelloilla Nooran&Taavin&Miljan kanssa. Tyyne sai ensin hengailla pellolla sillä välin kun Taavi teki. Se oli mukavan rauhallinen ja katsoi hiljaa, kun Taavi teki noutoja. Odottelun jälkeen kävin tekemässä Tyynelle kolme muistipaikkaa dameilla. Viemisen jälkeen kävin hakemassa sivusta yhden damin muistipaikan pois. Sen jälkeen lähetin Tyynen suoraan linjaan ensin luodulle muistipaikalle. Se meni ihan hyvin, joten sen jälkeen vein Tyynen lähemmäs paikkaa ja pistin koiran istumaan mua vastapäätä. Pitkä pysäytyspillitys ja oikea käsi ylös -> eteen. Hienosti Tyyne kääntyi käden puolelta taakse ja juoksi muistipaikalle :) Toiseen suuntaan tehtiin sama harjoitus. Ensin yksi suora linja, sen jälkeen koira eteen. Tämä oli eka taakselähetysharjoitus ikiaikoihin, joten jäin ihan parin metrin päähän koirasta. Hyvin Tyyne lähti taakse!

Eilen illalla kävin tekemässä tytöille Korsoon verettömät jäljet, jotka nuuskutellaan tänään ennen tokotreenejä. Sen jälkeen kävimme tekemässä pellolla pienen pillipysäytystreenin ja taakselähetyksiä. Tein ihan niin, että Tyyne sai hengata vapaasti lähellä ja sitten nostin käden ylös ja vihelsin pysäytysvihellyksen. Koiran pylly putosi maahan heti! Siitä palkaksi pallo. Tein jokusen toiston ja Tyyne pysähtyi jopa 10m päähän, kun annoin sen lähteä jonkun hajun perään ja yllättäen pysäytin. Se vaikutti ihan siltä, kuin osaisi pysäytyksen, vaikkei me sitä olla treenailtu kuin pari kertaa ja edelliskerrasta on aikaa PALJON. Sitten teimme vielä taakselähetyksiä muutaman yhteen muistipaikkaan. Ne meni muuten hyvin, mutta kerran Tyyne tuli mun luokse, kun otin vielä turhan pitkän etäisyyden koiraan ja muistipaikkaakaan ei oltu hetkeen motivoitu.

Treenit meni muuten tosi hyvin, mutta Tyynelle on ehdottomasti vaikein hetki noutojen väliajat. Eli luovutuksen jälkeen sen on vaikeaa tulla sivulle ja pysyä siinä. Silloin se ääni tulee helposti. Makuutin nyt koiraa jonkin aikaa suoritusten välissä ja tein muutenkin kiireettömästi mentaliteetilla "pari hyvää toistoa on parempi kuin monta huonoa". Jatkossa täytynee miettiä vielä tarkemmin, miten teen nuo noutojen välit, ettei koira ehtisi vinkaista edes sitä yhtä kertaa.

Rauhakin pääsi lopuksi tekemään pari ohjausta Tyynen muistipaikkaan. Apuna oli toki pellonlaitaa menevä tie ja hajujäljet. Rauha teki kaksi hienoa sokko-ohjausta noin 60m matkalta. Tosin ääntä lähtee lähetyksissä, se raukka on edelleen niin täpinöissään kun pääsee tekemään jotain...

3.9.2012

Tyyne NOU1

JEE, viikon puputreeni teki tehtävänsä, eli Tyyne läpäisi eilen noutajien taipumuskokeen Raaseporissa! Tuomarina toimi Markku Bräyschy.


Arvostelu:

1. Sosiaalinen käyttäytyminen: Tasapainoinen.
2. Uimahalu: Innokas uimari.
3. Hakuinto: Hakee innokkaasti ja hyvällä laajuudella aluetta.
4. Noutohalu: Hyvät talteenotot.
5. Nouto-ote: Pehmeä.
6. Palauttaminen: Nopeasti ohjaajalle.
7. Reagointi laukaukseen: Rauhallinen.
8. Itseluottamus ja aloitekyky: Selvittää tehtävän itsenäisesti.
9. Yhteistyö: Hyvä.
10. Yleisvaikutelma: Erinomaisella innokkuudella kokeessa työskennellyt koira, joka suorittaa tehtävät vaivattomasti. Selvittää myös jäljen.
Tulos: NOU1

Nyt aletaan tosisssaan keskittymään nome-b -kokeiden vaatimiin asioihin. Aikaahan meillä on... Eli syksyn teemoja on mm. pillipysäytys, ohjauksen suunnat ja taakselähetys, nome-seuraaminen paremmaksi, maltti, alokasluokan pupujälki jne jne. Eli tästä se treenaaminen vasta alkaa!

30.8.2012

Voihan pupu

Sain pe-iltana kaivatun soiton, että mahduimme 3.varasijalta taippareihin. No, positiivisin fiiliksin lähdimme lauantai-aamuna kuuden aikaan ajamaan kohti Raaseporia. Tyyne tuntui olevan ihan mukavassa vireessä, tosin ehkä vielä hieman väsynyt edellisviikon mejäilyjen jäljiltä.

Sosiaalisessa käyttäytymisessä Tirppa otti rennosti ja laittoi ihan oma-aloitteisesti makuulle. Olimme aamupäiväryhmän 6.koirakko, joten ehdin koepaikalla rauhassa katsomaan useamman suorituksen ennen koiran hakemista. Virittelin Tyynen niin, että aluksi käveltiin hieman ja otin muutaman variksen luovutuksen läheltä. Se oli aika vauhdikkaan oloinen, joten päätin purkaa pahimman energian treenipatukkaan autolla. Tämän jälkeen käskin Tyynen makoilemaan mun jalkoihin ja relattiin edellisen koiran suorituksen ajan mättään reunalla.

Seuruutin Tyynen suorituspaikalle. Se on koetilanteissa alkanut harrastaa sitä, että se nojaa hihnaan aika voimalla ja sen kuulee hengityksestä, mikä hieman rohisee. Täytyy oikeasti alkaa panostaa tuohon nome-seuraamiseen, koska nome-kokeissa pitäisi pystyä kulkemaan koira irti...

Vesityö meni tavalliseen tapaan. Tyyne syöksyi veteen ja toi lokit vauhdilla rantaan. Menin ihan ylösnousukohtaan vastaan, kun en halunnut tehdä vedestä palautuksia yhtään vaikeammiksi. Sivulletuloissa koira oli hiljaa ja rauhallinen, joten kyllä se patukkaan purkaminen taisi olla ihan hyvä idea.

Hakuruutu oli aika selkeä sektori, jossa taaimmaiset riistat näyttivät olevan kohtuullisen kaukana. Tyyne lähti ruutuun joka lähetyksellä ihan hyvällä vauhdilla. Tosin vauhti oli ihan eritasoista, kuin ensimmäisessä kokeessa. Selvästi koira oli hieman väsynyt. Kaikki riistat nousivat ylös ihan hyvin. Tosin alkukesän juostessa nostot ovat muuttuneet hieman sellaisiksi, että koira kasaa linnun suuhun paikallaan ja tulee vasta sitten. Yksi lintu tuli ruudun takaosasta niin, että vaakun siipi oli suoraan Tyynen silmien edessä. Se pudottikin linnun noin 10m ennen mua ja jäi ihmettelemään, että kuinkas tässä näin kävi. Kutsuin koiran luokse ja lähetin rauhallisesti sen uudelleen ruutuun, jolloin Tyyne toi käteen myös tämän linnun. Tuomari haetutti ruudusta 4 varista. Palaute oli oikein hyvää, tehokas koira, joka keskittyy tehtäviin erinomaisesti. Tyyne oli myös koko suorituksen täysin äänetön, tosin pitihän mun jotenkin saada tollerista ääntä ulos, joten onnistuin ekan vaakun palautuksen jälkeen tallaamaan koiran varpaille. Onneksi se ei ollut tästä moksiskaan, vaan jatkoi episodin jälkeen työtään normaalisti.

Jäljelle mennessä ohjaajaa jännitti aika paljon. Laitoin kuitenkin Tyynen rauhallisesti jäljen alkuun istumaan ja lähetin siitä koiran. Se eteni suht ilmavainuisesti jäljen loppuun ja näin, kuinka koira seisoi kummun takana pupulla. Aikaa meni pitkään ja lopula Tyyne tuli takaisin kanilta - ilman pupua. Laitoin sen uudelleen jäljelle, jolloin koira alkoi vaihtaa etenemistä haulle. Päätyi kuitenkin lopulta uudelleen kanille ja tuli pois. Tässä vaiheessa tuomari lähti kävelemään kanille, jolloin Tyyne tuli takaisin mun luokse. Sain sen kamalalla vaivalla lähtemään tuomarin luokse, mutta ei se mitään auttanut. Tyyne vain katseli, kun tuomari heitteli pupua. Lopulta lähdin itse kävelemään kohti pupua ja ollessani noin 15m päässä siitä, Tyyne meni oma-aloitteisesti kanille ja toi sen mun käteen.

Kylläpäs tuosta kokeesta jäi huono mieli :( En tiedä, miksi Tyyne ei pystynyt pupua jäljen päästä tuomaan. Se oli kyllä kohtuullisen iso, mutta ei nyt mitenkään erityisen valtava. Treenijäljet Tee on tehnyt aina ongelmitta ja palauttanut kanin käteen. No, eipä tässä auta kuin ottaa puput tehotreeniin.

Arvostelu oli muilta osin taas tosi kiva:
1.Sosiaalinen käyttäytyminen: Käyttäytyy hyvin ihmisiä ja muita koiria kohtaan. hyväksytty
2.Uimahalu: Syöksyy veteen. Ui suoraviivaisesti. hyväksytty
3.Hakuinto: Kovalla sykkeellä kattaen alueen nopeasti. hyväksytty
4.Noutohalu: Hyvä. Toimii riistojen kanssa nopeasti ja hyvät ylösotot. hyväksytty
5.Nouto-ote: Hyvät otteet kaikista riistoista. hyväksytty
6.Palauttaminen: Kaikki riistat ohjaajalle käteen. hyväksytty
7.Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen. hyväksytty
8.Itseluottamus ja aloitekyky: Jäljestää hienosti kanille. Seisoo kanilla, mutta ei ota sitä. Yritetään uudestaan. Uudella lähetyksellä koira ei lähde. hylätty
9.Yhteistyö: Hyvä. hyväksytty
10.Yleisvaikutelma:Nopea koira, joka hyvällä työmoraalilla selvittää helposti vesi- ja hakutehtävän. Tänään valitettavasti ei ota kania. hylätty
Tulos: nou0 

----

Sunnuntaiksi sulatin meidän pakkasesta turbokokoisen kanin (4,5kg). Sen kanssa meillä oli ensimmäistä kertaa tahtojen taistelu, että pitääkö se kani tuoda mulle vai ei. Tästä päättelisin, että ongelma voi hyvinkin liittyä kanin kokoon. Meillä on tainnut kaikki muut treenipuput olla siellä alarajalla 1-1,5kg. Isolla taas en ole raatsinut treenata, kun eihän Tyyne pysty sitä kunnolla mulle tuomaan, koska se on niin iso.

Meillä on ensi sunnuntaiksi taipparikoepaikka UMN:n kokeeseen Raaseporiin. Olemme nyt tämän viikon keskittyneet ainoastaan puputreeniin. Su ja ma Tyyne sai tuoda ruokansa edestä mulle turbokanin. Tiistaina käytiin pentueporukalla noutotreenaamassa ja siellä Tyyne sai tuoda 2,5-kiloisen treenipupun pimeästä metsästä jäljen päästä. Tähän tarvittiin kaksi lähetystä, mutta pupu tuli toisella nätisti käteen. Eilen kävimme ajamassa Veikkolassa yhden puputreenin verran. Cati veti meille hieman ylipitkän treenijäljen reilu 2-kiloisella pupuliinilla. Tämä tuli yhdellä lähteyksellä käteen ja siitä Tyyne sai palkaksi lihapullia. Nyt ei voi muuta kuin toivoa, että tämä tehotreeni pupuilla riittää. Otamme sunnuntaihin asti siis rennosti. Lauantaina meillä tosin on Ansun tokovalmennus, mutta muutoin me ei tehdä muuta kuin lenkkeillään.

Tänään punaiset pääsee Jenny-hierojan käsittelyyn. Toivottavasti ei ole mitään pahempia jumeja. Ainakin Rauha vaikuttaa jo liikkeiden osalta tasapainoiselta. Tyynestä en taas osaa oikein sanoa, luulen että sillä on selkä jonkin verran jumissa...


21.8.2012

Tyyne the mejätaituri

Mihin ihmeeseen taas katosi 2kk?! Treenattu ollaan kovasti, mutta blogin päivittäminen on jälleen jäänyt laahaamaan... Tiivistetysti täytynee todeta, että 2kk ollaan treenattu Tyynen kanssa noutojuttuja dameilla ja riistalla, yritetty ilmoittautua taippareihin, treenattu mejää molempien kanssa ja tietysti sitä tokoakin. Toko on kuitenkin ollut hieman pienemmällä huomiolla, kun ollaan keskitytty näihin kesälajeihin. Tyyne kävi loistamassa Lentsun tokopäivässä heinäkuun alussa, sen jälkeen olimme 1,5 viikkoa lomalla ja viikko loman jälkeen Tyyne aloitti juoksut. Virallisia kisoja ei siis ole ollut ennen viime viikonloppua.

Rauha alkaa olemaan toipunut revähdyksestä. Olemme viime viikkoina alkaneet varovasti muistella tokojuttuja ja mejäilleet. Noutotreenejä Rauha on saanut tehdä vasta muutaman ja agilityakin aloitellaan nyt varovasti askel kerrallaan, ettei toipumisessa vaan tule takapakkia.

Sitten asiaan, eli viime viikonloppuna oli Virroilla novascotiannoutajien mejä-mestaruuskoe. Olin alunperin ilmoittanut molemmat, mutta vajaa 2vkoa ennen koetta sain kuulla, että siihen mahtuu 1 koira per talous. Päätin valita Rauhan, koska se raukka on koko kesän joutunut saikuttamaan ja olemaan kakkoskoira kaikissa puuhasteluissa. Tyyne pääsi kuitenkin 7.varasijalle, joten teoriassa oli edelleen mahdollista saada molemmat kokeeseen. Kenraaliharjoitus viikkoa ennen koetta oli vähän katkeransuloinen. Rauha teki tyylinsä mukaisesti ihan ok suorituksen. Tyyne teki kesän 5.treenijäljellä jo ihan nappisuorituksen, joten siinä vaiheessa mietin jo, että valitsin varmaan väärän koiran kokeeseen.

No, joskus onni potkii meitäkin ja sain torstai-iltana puoli kymmeneltä kaivatun puhelun Jannelta, että Tyynelle olisi koepaikka. No, riemusta pomppien otin sen tietysti vastaan. Perjantaina lähdin ajoissa ajamaan Virroille, jotta ehdin suunnistamaan valmiiksi kaksi avo-jälkeä, jotka minun piti tehdä. Hämärä meinasi vähän yllättää metsässä, mutta siitä selvittiin. Pe-iltana huomasin myös, että edellisviikon mökkireissun jäljiltä tyttöjen jälkiliina ja valjaat olivat kulkeutuneet autosta kotiin, ja siellähän ne siis olivat... No, ei muuta kuin lauantai-aamuna paikalliseen eläinkauppaan ostamaan pikana uusia valjaita ja liinaa. Onneksi tytsyt on niin saman kokoisia, että samat valjaat mahtuivat molemmille! Unohdin myös pyyhkeeni kotiin ja pe-iltana lippikseni Virtain pitserian ulkopenkille... Se onneksi löytyi lauantaiaamuna samalta paikalta ;)

Lauantai ahkeroitiin jälkien parissa ja su-aamuna koitti vihdoin koeaamu. Arvonnassa minulla kävi hyvä tuuri, sillä Tyyne sai päivän ensimmäisen jäljen. Sen jälkeen opastin kaksi omaa jälkeäni, välissä oli yksi koira, jonka aikana purin ensimmäisen jälkeni piilomerkit ja sitten oli Rauhan vuoro.

Tyyne teki kokeessa juuri samanlaisen suorituksen, kuin edellisviikollakin. Se haisteli alkumakauksen ja lähti määrätietoisesti kuono maassa etenemään jäljellä. Se ei kertaakaan tehnyt edes tarkastuslenkkejä jäljen sivuun. Makauksille se pysähtyi varmaan puoleksi minuutiksi kaivelemaan ja syömään multaa. Lähti onneksi kehoituksetta suoraan seuraavalle osuudelle. Sorkan kohdalla oma fiilis oli jo aika sanaton. En voinut muuta kuin istua mättäälle ja rapsuttaa ja kehua koiraa, koska sen tekemä koesuoritus oli todellakin virheetön. Voin sanoa, että oli ihan mielettömän hieno fiilis, kun mun pieni Tirppa oli niin pätevä!

Opastukset meni ongelmitta ja ennen Rauhan jälkeä olin jo ihan puhki metsässä rämpimisestä. Rauha on ollut aina vähän ilmaavainuisempi jäljellä, joten odotin mielenkiinnolla, onko treenit vaikuttaneet sen jäljen seuraamisetäisyyteen. Eipä ollut, heti ekalla osuudella aika alkuvaiheessa Rauhan edestä karkottui parvi metsäkanlintuja. Se vähän tarkisteli niiden jälkiä, mutta jatkoi kuitenkin jäljestämistä - tosin melkoisesti jäljen sisäsivulla. Molemmat kulmat se oikaisi kymmenien metrien verran ja kaadon kohdalla oltiin edelleen paljon sivussa jäljestä. Rauha kuitenkin lähti kaartamaan takaisin jäljelle ja meni harmittavasti noin 2m sorkan vierestä jäljen yli. Sen jälkeen se pyöri alueella etsien sorkkaa, mutta ei vaan löytänyt ja otti lopulta paluujäljen. Tästä siis hukka. Palasimme tuomarin kehoituksesta jälkeä pitkin ja Rauha nuoli sorkkaa innoissaan, kun sen lopulta löysi. Että sellainen suoritus. Ainakin Rauhalla oli koko jäljen ajan tosi kivaa, joten eipä mua nyt niin kamalasti harmittanut se hukka.

Tulosten jakamisessa Rauha oli odotetusti avoimen luokan 12 koiran joukosta 8. Tulos oli 30 pistettä ja AVO2-tulos. Kiva, sitä meillä ei vielä ollutkaan. Nyt on sitten yksi kappale kaikkia avo-luokan mahdollisia tuloksia... Rauhan arvostelu oli seuraava:
 
Tuomari: Toni Tunkkari, ohjaaja Hanna-Mari
   Jäljestämishalukkuus (6) 5 pistettä
   Jäljestämisvarmuus (12) 6 pistettä
   Työskentelyn etenevyys (10) 8 pistettä
   Lähtö, kulmat, makaukset (14) 5 pistettä
   Käyttäytyminen kaadolla (3) 3 pistettä
   Yleisvaikutelma (5) 3 pistettä
Rauha nuuhkii alkumakauksen ja lähtö ohjatusti jäljelle. Vauhti hyvinkin ailahtelevaa ja työskentelee ilmavainuisesti mistä osoituksena jäljestys jälkiuran sivussa koko suorituksen ajan. Oikaisee kulmat reilusti ja makaukset täten jää merkkaamatta. Ensimmäisellä ja kolmannella osuudella metsäkanalintujen lähtö johtaa tarkisteluun, mutta niistä selvitään. Kaadolle tultaessa Rauha kyllä haistaa sorkan mutta ottaakin paluujäljen ja pystytään vielä palauttamaan jäljelle. Loppu varmasti ja sorkkaa kohtaan esitetään suurta kiinnostusta.

Rauhan arvostelun jälkeen sain odotella Tyynen tulosta hieman pidempään. Toiseksi tuli Tyynen siskopuoli Rita 48 pisteen hienolla suorituksella. Sitten olikin enää Tyynen arvostelun vuoro. Tuomari sanoi ensimmäisenä ennen arvostelun lukemista, että hänen oli todella vaikeaa kirjoittaa tätä arvostelua, koska suoritus veti aika hiljaiseksi. Tässäpä se nyt kuitenkin on:

 Tuomari: Toni Tunkkari, ohjaaja Hanna-Mari Kinnunen
Jäljestämishalukkuus (6) 6 pistettä
Jäljestämisvarmuus (12) 12 pistettä
Työskentelyn etenevyys (10) 10 pistettä
Lähtö, kulmat, makaukset (14) 14 pistettä
Käyttäytyminen kaadolla (3) 3 pistettä
Yleisvaikutelma (5) 5 pistettä
Tyyne nuuhkii huolellisesti alkumakauksen ja lähtee nimensä vastaisesti, varsin myrskyisästi jäljelle. Vauhti ripeää, mutta tarkkuus ei heikkene kertaakaan koko jäljellä. Tekee ainoastaan pari tarkistusta alle narunmitan koko suorituksen aikana. Makaukset merkkaa molemmat huolellisesti ja pitkään. 1. kulma suoraviivaisesti seuraavalle osuudelle. 2. kulma metrin suunnan tarkastuksella. Kaadon osoitti pysähtyen jääden nuolemaan sorkkaa.
Tyyne sai siis AVO1-tuloksen täysillä pisteillä ja voitti sillä tolleri-mejän avoimen luokan! Samalla saatiin kotiin parhaan avoimen luokan koiran kiertopalkinto. Mutta siinä ei ollut vielä kaikki. Tolleri-mejässä jaetaan myös muutama erityinen kiertopalkinto, joista meille myönnettiin Tollerbay-kennelin lahjoittama Ilopilleri-palkinto. Se annetaan tollerille, jolla on ilmeinen työilo ja jonka jäljestystyöskentelyä on ilo katsella.

Viime viikko oli muutenkin melkoista tulosten takomista Ainstaineille. Tiistaina Mauri ja Chili kävivät tokokisoissa tehden molemmat alo1-tulokset. Chili vielä voitti luokkansa saaden samalla kp:n ja TK1-koulutustunnuksen. Lauantaina Tessa läpäisi upeasti taipumuskokeen ja sunnuntaina Tyynen ja Rauhan lisäksi mejä-kokeissa oli Friidu, joka teki hienosti VOI2-tuloksen ensimmäisessä voittajaluokan kokeessaan.

Nyt on melkoinen voittajafiilis, toivottavasti se jatkuu vielä pitkään! Tyynen pään menoksi on suunniteltu lähiviikoille taippareita ja tokokisoja. Toivotaan, että huikea tulostaso jatkuu. Lopuksi vielä kuva Tyynestä palkintojen kera (parempia on kaverin kamerassa, mutta laitetaan nyt tämä ihan fiiliksen takia). Ai vitsit, että mulla on hieno pikkukoira :)


 

27.6.2012

Rauhan kesä

Rauhan kesän "harrastukset" ansaitsevat ihan oman postauksensa. Eli toukokuun tokokisoissa huomaamani ontuminen osoittautui tarkemmalla tutkimisella kunnon revähdykseksi. Rauha on siitä lähtien ollut treenitauolla ja hihnaliikunnalla.

Se on syönyt viikon kipulääkekuurin ja sitä on viikon-parin välein käytetty koirahierojallamme. Revähdys on vasemman takajalan lonkan siivekkeen päällä.

Eilen kävimme jälleen hierojalla. Rauha oli jo paljon parempi. Se liikkuu edelleen hieman epäpuhtaasti hitaassa käynnissä, mutta ei enää kompensoi askelluksella kipeää paikkaansa. Eipä tässä silti voi hurraamaan ryhtyä. Rauha saa jatkaa hihnakuuriaan vielä ainakin heinäkuun ajan. Lisäämme ohjelmaan uimista ja rauhallista pyöräilyä. Lisäksi saamme hierojaltamme jumppaohjeita, että saadaan koira käyttämään takapään lihaksia monipuolisesti.

Tässä vaiheessa kesää on pakko myöntää tosiasiat. Rauhan kanssa ei tänäkään kesänä päästä nome-kokeisiin asti. Viime kesän Rauha toipui mammalomastaan ja syksyllä koekautemme meni pieleen megalomaanisen juoksun takia. Tosi motivoivaa harjoitella lajia, missä ei moneen vuoteen päästä milloin mistäkin vastoinkäymisestä johtuen kisaamaan :(

Myös agility ja toko on toistaiseksi poissa kuvioista. Päätin eilen, että nyt on varmaan korkea aika herätellä henkiin Rauhan mejä-ura, koska se on tällä hetkellä oikeastaan ainut laji, mitä voimme tässä toipumisaikana harjoitella. Tolleri-mejä elokuulle sitten tavoitteeksi.

Ja kaikki tämä lähti eräästä tavanomaisesta iltalenkistä ja rusakosta, joka sattui Rauhan nenän eteen...

Toko-SM

Blogin päivittäminen on taas tässä alkukesän treeni- ja lomakiireessä jäänyt vähemmälle. Kirjoitellaan nyt näin jälkikäteen meidän toko-sm-kisoista Tyynen kanssa. Ensinnäkin meillä oli aika jännä lähtö viikonloppuun, kun Salli onnistui varastamaan Rauhan viikon kipulääkkeet ja syömään ne kerralla. Työpäivä ja kesäloma alkoikin sitten vauhdikkaasti koiran oksennuttamisella. Salli oli illan tiputuksessa eläinlääkärissä.

Pääsimme kuitenkin perjantaina lähtemään kohti Himosta ja tollerileiriä. Lauantaina heräsin "pirteänä" ennen viittä ja lähdin ajelemana kohti Kuopiota ja tokon sm-kisoja. Lähiaikojen kenraalit olivat menneet vähän miten sattuu, joten suoriutumisemme jänskätti etukäteen melkoisen paljon. Erityisesti viikkoa aiemmin tehdyssä kisamaisessa treenissä Tyyne jäi tosi pahasti kiinni liikkuriin. Samalla huomasin myös, että se ei vielä kestä sitä, että annan kapulan kehään mennesä liikkurille.

No, olimme ajoissa kisapaikalla ihmettelemässä, minne parkkeeraamme telttojen ympäristöön. Kävin hieman Tyynen kanssa kävelemässä ja purkamassa sitä ennen suoritusta. Olimme avoimen luokan toinen koirakko, joten aamu alkoi heti paikallamakuulla ja jatkui nopeasti ensimmäisen kehän liikkeillä. En ole saanut vielä arvostelulappuamme takaisin, mutta tässäpä nyt ulkomuistista liikkeet (suoritusjärjestyksessä) ja niistä saadut pisteet:

1. Paikallamakuu - 0
Tyyne vaikutti olevan ihan messissä meidän mennessä kehään. Se meinasi valahtaa maahan jo etuajassa, mutta sain sen perusasentoon ajoissa. Meni maahan ekalla. Jättökäskyn sanoin aika hiljaisesti ja huomasin piiloon mennessäni, että se pirkaleen koira seisoi puolivälissä matkaa. Kävin liikkurin ohjeesta kytkemässä koiran, siinä se patsasteli hämmentyneen näköisenä.

Eipä tällaista ole meille ikinä käynyt, joten vähän hämmentyneen harmistunut olin kisojen aloituksesta.

2. Seuraaminen - 8
Sain itseni nollattua paikallamakuun pilallemenon jälkeen hyvin ja Tyynekin vaikutti juuri sopivalta. Innostunut ja motivoitunut ja hiljainen. Kävelin kehään, otin heti perusasennon ja lähdin seuruuttamaan koiraa. Tämä oli ehdottomasti meidän paras kisaseuraaminen tähän asti. Täyskäännöksissä Tyyne oli vielä hieman laiskahko, mutta työsti kyllä takapäätään ok. Yksi keskellä seuraamista ollut perusasento jäi tekemättä.

3. Liikkeestä maahanmeno - 9 (?)
Tämä liike on ollut meille ongelmallinen viimeaikoina, mutta Tyyne teki tällä kertaa hyvin ja varmasti oikean liikesuoritukset. Hidastin hieman käskiessäni ja kurkkasin taakse, että makaahan se varmasti.

4. Nouto - 7
Tyyne teki juuri ne virheet, mitä ollaan työstetty viime aikoina. Tassut edellä kapulaan, palauttaessa hidasti mun edessä ja korjaili otetta tullessaan perusasentoon. Luovutuspaikka oli myös löysä.

5. Hyppy - 8 tai 9
Tämä meni muuten hyvin, mutta Tyyne jäi tosi lähelle estettä istumaan. Takaisin tullessa ei koskenut, mutta olihan se vaikean näköinen hyppy, kun paikaltaan loikkasi esteen yli.

6. Yleisvaikutelma -9
Jee, tuntui tosi kivalta tehdä yhdessä hommia, kun koira oli messissä näin hyvin :)

Toista kehää odoteltiinkin sitten pari tuntia. Kehä oli niin kaukana meidän teltasta, että siellähän me seisoskeltiin lähinnä katsomassa muita avo-koiria ja loputonta määrää paikallamakaajia... Lopulta nekin loppuivat ja pääsimme tekemään loputkin liikkeet.

7. Liikkeestä seisominen - 9
Tämä oli jännä liike, koska se tehtiin ihan lähellä kehänauhaa ja parin-kolmen metrin päässä oli toinen avo-kehä. Koira pysähtyi ihan hyvin,.Sitten pari metriä käveltyäni poispäin kuulin kopsahduksen, kun aika lähelle Tyynen oikealle puolelle lensi noutokapula. Vähän jänskätti kääntyä katsomaan, seisooko se vielä paikallaan ;) Seisoihan se, ja loppu meni ihan hyvin.

8. Kaukokäskyt - 6
Tyyne on välillä tehnyt tätä treeneissäkin. Eli se laaamaili useammassa siirtymässä, eikä kuunnellut/reagoinut mun käskyihin. Siirtymät teki kyl ihan ok.

9. Luoksetulo - 8
Muuten ok, mutta pysähdys oli hidas. Oletin, että se olisi tulkittu läpijuoksuksi, mutta ei näköjään.

10. Yleisvaikutelma - 9

Yhteispisteet 135 ja tulos AVO3.

Paikallamakuu jäi harmittamaan jälkikäteen varsinkin loppupisteet nähtyäni, sillä olisimme saaneet ykköstuloksen, jos se olisi onnistunut. Eipä mulla vieläkään ole hajua, miksi Tyyne ei pysynyt. Se ei missään vaiheessa vaikuttanut ottavan paineita koepaikasta, joten en usko, että jänskätys olisi ollut syynä. Omissa treeneissä se on joskus satunnaisesti noussut istumaan, mistä olen käynyt toki heti huomauttamassa. Lisäksi viime aikoina Tyyne on alkanut vaihtamaan makuuasentoa kankulta toiselle. Näissä tilanteissa olen rauhallisesti käynyt korjaamassa koiran oikeaan asentoon.

Noutotreeneissä se on kyllä tehnyt sitä viime aikoina, että hiipii jonkin matkaa mun perään, kun jätän sen istumaan ja menen piilottamaan dameja/riistaa. Liittynee samaan asiaan.

Nyt kisojen jälkeen Tyyne on alkanut uudelleen opetella makaamaan pää maassa. Seuraavat tokokisat on tiedossa sitten syksymmällä, kunhan saan ensin pää maassa makaamisen häiriövarmaksi...

Kisojen jälkeen ajelimme kummitätini mökin kautta takaisin Himokselle. Tollerileiri jäi tänä vuonna osaltani aika laimeaksi. Iltaohjelman kävin katsomassa ja muuten olimme pääosin mökissämme Riitan ja Tuijan kanssa. Sunnuntaina kävimme Rauhan kanssa katsomassa Friidun vepe-treenejä. Hyvin näytti menevän ensikertalaisella sekin laji!

14.6.2012

NOU 0

Käytiin tänään taippareissa Tyynen kanssa. Alku meni oikeastaan niin nappiin kuin vaan voi mennä. Koira oli hiljainen ja keskittynyt. Vesitöissä se syöksyi suoraan käskystä veteen ja toi lokit nätisti käteen. Hakuruudun selvittämiseen tarvittiin neljä lähetystä. Jokaisella lähetyksellä Tyyne lähti laukalla ruutuun ja tuli nopeasti varis suussa takaisin. Kaikki riistat tulivat suoraviivaisesti käteen.

Jälki oli kohtuullisen haastavaan maastoon tehty. Se oli suora jälki, eikä kaartanut juuri yhtään. Tyyne lähti jäljelle sata lasissa ja heti 10m juoksemisen jälkeen se kaarsi vasemmalle, kun jälki lähti oikealle. Koira juoksenteli jossain puskissa seuraavat minuutit, mutta jäljen seuraaminen oli aika onnetonta. Eipä siinä lopulta auttanut kuin uskoa, että ei se koira kanille löydä :( Olimme onneksi aamupäiväryhmän viimeinen koirakko, joten saimme harjoituksena kävellä yhdessä koiran kanssa jäljen loppuun.

Nyt ei voi muuta todeta, kuin että harmittaa mielettömästi :( Totuuden nimissä on kyllä myönnettävä, että olemme harjoitelleet jälkeä vähiten ja onhan tuo aina käyttänyt paljon ilmavainua. Luotin vaan etukäteen niin vahvasti siihen, että kyllähän se koira nyt kanille asti löytää. Toisaalta meidän treenijäljet ovat myös yleensä olleet U-kirjaimen muotoisia, että varmasti tuo jäljen suoruus hämäsi myös koiraa jonkin verran. No, tiedänpähän ainakin, mitä lähitulevaisuudessa treenataan... Ja olihan Tyyne alkupään tehtävissä ihan suvereeni, että oli siinä kokeessa paljon hyvääkin :)

Arvostelu: 
Koe: Iittala 14.6.2012
Tuomari: Jouni Vimpeli

1. Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu hyvin toisiin koiriin ja vieraisiin ihmisiin.
2. Uimahalu: Selvittää tehtävät helposti.
3. Hakuinto: Erittäin hyvä, kattaa aluetta hyvin.
4. Noutohalu: Ottaa riistat empimättä, oma-aloitteisesti.
5. Nouto-ote: Hyvät otteet
6. Palauttaminen: Nopeat palautukset ohjaajalle.
7. Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen.
8. Itseluottamus ja aloitekyky: Koira ei selvitä jälkeä.
9. Yhteistyö: Hyvä.
10. Yleisvaikutelma: Koira, joka suorittaa päivän tehtävät jälkeä lukuunottamatta hyvin.

29.5.2012

Ketutuksen määrä vakio

Kiireinen toukokuu on kyllä vaatinut veronsa ja näkyy jälleen blogin päivittämättömyytenä... Pyydän siis valmiiksi jo anteeksi lukijoilta, että tästä päivityksestä tulee sitten pitkä kuin nälkävuosi. Hienoja treenejä on ollut paljon ja haluan purkaa ne vielä kirjalliseen muotoon. Keskityn nyt kuitenkin vain lähinnä kisoihin ja koulutuksiin, kun omien treenien osalta en enää edes kunnolla muista, mitä on tehty.

Rauhan tokokisavideo löytyy nyt netistäkin. Sen voi katsoa täällä.

Lauantai 12.5
Kävimme päivällä Haltialassa katsomassa kirpparitapahtumaa ja siellä oli oiva paikka tehdä Tyynelle häiriötreeniä. Otettiin seuraamista, maahanmenoja liikkeestä ja paikallamakuuta. Tyyne oli hiljainen ja rauhallinen ja teki oikein kivasti. Ei ottanut häiriötä hälinästä. Palkkasin koiran ihan lopuksi muutamalla natural menulla, nuuten mentiin rauhallisella kehumisella ja silityksillä.

Kotimatkalla kävimme tokoilemassa Tuomarinkylässä molempien punaisten kanssa. Purin Tyyneä pallolla aluksi ja sitten teimme luoksetulon loppuja seisomasta sivulle. Vaadin koiraa myös pysymään pitkään asennossa. Maahanmenoja tehtiin Riitan neuvon mukaan vapaamuotoisemmin ilman seuraamista ja niin, että kiertelin aika pitkään koiran ympärillä ennen kuin vapautin.

Rauha teki luoksetuloa, kaukoja ja seuraamista. Se oli aika intona ja kaukoissa rasiapalkkakaan ei tuntunut toimivan kovin hyvin...

Illalla treffasimme Marian & Maurin ja Riitan & Friidun Jakomäessä riistatreenin merkeissä. Pyöräilimme punaisten kanssa paikalle, niin saivat hyvän väsytystreenin (5km) pohjalle. Aloitimme Tyynen kanssa tekemällä neljän variksen ja yhden lokin hakuruudun. Tyyne sai katsoa käskyn alla istuen, kun täytimme ruudun. Se teki ihan superhienoa työtä. Ekalla lähetyksellä vinkaisi hieman (täytyy jatkossa purkaa koiraa enemmän ennen lähetystä). Kaikki riistat nousi vauhdissa suuhun ja yhtä suoraviivaisesti se lähti palauttamaan ja toi linnut vauhdilla käteen. Haetutin koiralla 4/5 lintua.

Sunnuntai 13.5
Tokopäivä :) Treffasimme ensin aamulla Riitan & Friidun kanssa Malminkartanon sirkuskentällä ja kokosimme esteen ja ruudun paikalleen. Tyyne sai aloittaa (jälleen kerran...) ja teimme aluksi muutaman hypyn. Se vierasti ensin Riitan agilityhyppyä ja juoksi sen ali. Riman laskemisen jälkeen teimme muutaman onnistuneen toiston avo-hypystä. Hypyn jälkeen purin koiran energiaa vielä ruutuunmenotreenillä. Tein näyttöruutuja ja heti näytön jälkeen Tyyne meni suoraan oikealle paikalle. Seuraavalla lähetyksellä se yritti kääntyä kohti liian aikaisin ja päätyi lopulta pyörimään pitkin poikin ruudun ympäristöä. Otin sitten korjauksena pari näyttöä lisää ja näistä koira sai palkaksi pallon.

Seuraavaksi Tyyne sai keskittyä luoksetulon loppuun ja liikkeestä maahanmenon pysymiseen. Se oli hieman levoton, mutta muutaman erehdyksen jälkeen koira tajusi pysyä paikalla vaaditun ajan. Yritin ketjuttaa jo luoksetulon alun ja paikalla seisomisen yhteen, mutta siinä tarvittiin vielä lisäkäskyjä, että Tyyne tajusi todella pysyä seisomisasennossa mun kävellessä sen ympäri yms. Tehtiin vikana vielä yksi nouto, jossa mulla oli tuttuun tapaan pallo kädessä. Se meni niin hienosti, että jätin suorituksen yhteen toistoon.

Keskiviikko 16.5
Riitan kurssin kolmas kerta. Tällä kertaa meillä oli ryhmätreeni, missä teemana oli Riitan valitsemia liikkeitä ja häiriötä. Aloitimme kehääntuloharjoituksella ja ensimmäisenä liikkeenä oli kaukokäskyt. Tyyne oli taas enemmän tai vähemmän kuutamolla ja teki pari vaihtoa ihan ok, minkä jälkeen meinasi tulla luokse. Ääntä lähti myös. Tästä taisimme taas oppia, että tuota koiraa ei vaan voi viedä suoraan puskasta kehään... Seuraavaksi teimme häiriökontaktia, mikä sujui jo tosi hyvin. Sitten teimme paikallamakuun ympyrässä koirien naamat sisään päin. Tyyne tarvitsi paikkamakuun lopuksi tuplakäskyn nousemiseen. Tätä on aina välillä tapahtunut, joten täytynee ottaa tehotreeniin. Ympyrässä teimme myös kaukokäskyjä, joissa (tyhmänä) otin myös voi-siirtymät testin alle. Juu, eihän ne nyt toimi yli kuukauden treenitauolla kotioven ulkopuolella... Tai siis kyllähän Tyyne tekee siirtymiä, mutta tekniikka ei tuollaista tilannetta vielä kestä. Maasta seisomaan -nousu tosin on jo aika siisti.

Päivän teemana oli erilaiset noudot. Tyyne sai ensin hieman pitää ja luovuttaa kapulaa. Esitimme sitten vuorollamme Riitalle kokonaisen avo-noudon. Se meni tosi hienosti siihen asti, kunnes koira oli noin metrin päässä musta. Siinä vaiheessa Tyyne heilautti päätä ylöspäin ja parkkeerasi vauhdissa vähän huonoon perusasentoon. Täytyy siis ottaa lisää vaan noudon palautuksia vauhdista, niin koiran tähtäys voisi hiljalleen parantua...

Viimeisenä teimme vielä tunnaria. Kerroin Riitalle meidän hajuerottelutreenistä ja päätin sitten kokeilla ottaa kaksi kapulaa kotitreenin tapaan aluksi käteen ja naksutella oikean haistelusta. Tämä meni yllättävän hyvin ja laitoin parin toiston jälkeen kapulat maahan. Siinä sain jopa erinomaisia suorituksia Tyyneltä, selvästi nurmikko auttoi haistelussa paljon. Kotonahan se helposti sählää ja esim. tökkäisee oikeaa (tai välillä väärääkin) kapulaa kärsimättömänä ja haistelu on turhan niukkaa.

Treenien jälkeen ajelimme taas tuttuun tapaan Koivukylään, missä tein Rauhan kanssa pikaiset treenit ennen oman tokoryhmän alkua. Treenin sisällöstä ei ole mitään muistikuvia :D

Torstai 17.5
Helatorstaina meillä oli vuorossa Heidi Vuorian vetämä nou/nome-päivä, johon osallistui yhteensä 7 koiraa. Näistä 5 oli Rauhan pentuja ja lisävahvistuksena mukana oli pentujen Malla-serkku ja mun tokoryhmässäkin pyörivä Luca-poika. Aloitimme aamupäivän malttitreeneillä, missä Tyyne oli taas niinkin rauhallinen, että se laittoi muutamaan kertaan maate. Annoin koiran maata niissä tilanteissa ja Heidi oli samaa mieltä, että hyvä vaan kun pystyy rentoutumaan.

Malttitreeneissä tehtiin perinteistä katsekontaktia koiraa vastapäätä, nome-seuraamista toisten koirien ympäri pujotellen. Paikallaoloa ja vähän damien heittelyä. Luoksetulojen jälkeen teimme jokaiselle koiralle vielä perusnoudon. Tosin Tyynen kohdalla perusnouto oli ensin viedä muisti pellon laitaan ja katsoa 90 asteen kulmassa markkeeraus ja sitten laittaa koira ohjaukseen. Tosi hyvin Tirppa kuunteli, eikä yhtään haaveillut markkeerauksen perään. Huomasin kuitenkin ennen markkeeraukselle lähettämistä, että Tyyne ei enää muistanut sen putoamispaikkaa (keskelle peltoa ilman mitään maamerkkejä). Siihen oli kyllä selkeä syy, koska olin markkeerauksen katsomisen jälkeen siirtynyt muutaman metrin kohti ohjauslinjaa. En lähettänyt Tyyneä noutoon, vaan kävin itse hakemassa damin ylös.

Ryhmäjuttujen jälkeen pidimme lounastauon ja suunnittelimme koirakohtaiset treenit iltapäivälle. Tyynelle ei sellaista suunniteltu, kun Heidillä oli meidän varalle ässä hihassa... Aloitimme sitten iltapäivän tekemällä pitkän parityöskentelyn Tyynen ja Heidin Pavun kanssa. Teimme pellon eri reunoihin kolme eri muistipaikkaa. Tekemisen jälkeen Heidi lähetti Pavun ensimmäiseen paikkaan, jolloin Tyyne karkasi perään. Se onneksi kääntyi mun karjaisusta ja tuli nolona takaisin. Tämän jälkeen se yritti vielä kerran treenin aikana lähteä Pavun perään, kun se ei ollut varsinaisesti käskyn alla sillä hetkellä. Tästäkin sain koiran karjaistua takaisin ja uskon, että Tyynelle on nyt huomattavasti selvempää, että noutoon ei lähdetä ilman lupaa ;)

Itse ohjaukset meni Tyyneltä tosi hienosti. Se lukitsi katseensa lähetyksissä suoraan horisonttiin ja painoi täysiä ja suoraan dameille asti. Väliin katsoimme yhden markkeerauksen metsään risukon yli. Tässä Tyyne kiersi ensin heittäjän luokse ja siitä sitten damille. Myöhemmin pistin koiran "sokkolinjaan" samaan paikkaan ja tietysti se meni samoja jälkiä kuin aiemmin. Arvasin tämän jo etukäteen, mutta jos vaikka ensi kerralla luottaisin omaan fiilikseeni, enkä kokeilisi laittaa koiraa ajatuksella "jos se ehkä kuitenkin menee suoraan".

Treenin lopetus ei sitten mennytkään ihan nappiin. Olimme melko kaukana ensimmäisestä muistipaikasta ja ajatus oli vielä laittaa koira viimeisen kerran tekemään pitkä ja suora ohjaus. Tyynen olisi pitänyt ohittaa toinen muistipaikka, mistä se oli viimeiseksi hakenut damit. Tässä näkyi sitten jo väsymys ja koira lähti heti kaartamaan väärälle paikalle. Parin lähetyksen jälkeen kävin lopulta motivoimassa halutun paikan ja palasin lähettämään Tyynen. Viimeisessä lähetyksessä koirasta lähti vinkaisu, mikä oli aiemman säätämisen jälkeen tietysti kohtuu ymmärrettävää. Harmitti silti hieman, koska koko treenin Tyyne oli muutoin ollut hiljainen ja keskittynyt.

Päivän lopuksi Tyyne sai vielä tehdä vapaamuotoisesti kanijäljen pellon laidassa. Annoin sen mennä itsenäisesti ja löytää jäljen alun. Äkkiä se löytyikin ja kani tuli hirmuista vauhtia mulle! Superia :)

Aki otti päivästä hienoja kuvia, niitä löytyy täältä: http://akiri.kuvat.fi/kuvat/nome/

 
Tyyne palauttamassa damia. Kuva: Aki Riikonen


Lauantai 19.5
Meillä oli vuorossa jännä päivä, koska molemmat punaiset oli ilmoitettu UMN:n järjestämiin tokokisoihin ja luokkajärjestys oli vielä käänteinen... Mietin koko viikon, että miten ihmeessä saan Tyynen sopivaan työskentelyvireeseen mahdollisimman nopeasti Rauhan suorituksen jälkeen. Päädyin nousemaan aikaisin aamulla ja lähtemään Tyynen kanssa tunnin pyörälenkille. Homma menikin siihen asti putkeen, kunnes lenkin jälkeen huomasin Tyynen nuolevan toista etujalkaansa. Ja kas vain, koiran kannusanturassa oli siisti pieni viiltohaava, josta tihkui hieman verta. Että se sitten sen päivän kisoista Tyynen osalta :(

Koepaikalle ajaessa ketutus ei todellakaan laantunut, vaan päivän fiilis oli lähinnä ketutus siitä, että Tyynen kisat meni pipariksi jo ennen koko homman alkamista. No, ei muuta kuin Rauha autosta ja koepaikkaa katsastamaan. Rauha oli jotenkin alusta asti tosi levottoman oloinen. Ajattelin, että se johtui aamulenkistäni Tyynen kanssa ja yritin toki parhaani mukaan purkaa koiraa ennen kisaa pallolla ja kävelyttämällä sitä lähiympäristössä. Paikallamakuuseen mentäessä Rauha oli edelleen levoton ja piippaili hieman alussa ja lopussa. Se meni muuten ok, mutta lopussa mun piti antaa kaksi käskyä istumiseen. Tätä ei Laisi kuullut, vaan antoi meille ysin. Pistevähennys meni siitä, että koira oli hieman levottoman oloinen.

Omaan vuoroon mennessämme Rauha oli vieläkin huonossa vireessä. Liikejärjestys oli sotkettu. Ensimmäisenä liikkeenä oli tunnari. Siinä Rauha meni kapuloille nätisti, haisteli ja otti oman. Sitten se sai jonkun aivopierun ja lähti kapuloilta sivuun haistelemaan jotain muuta kohtaa. Odotin ja hetken päästä koira palasi kapuloille. Nosti ensin oman viereistä vahingossa, mutta otti heti oman vierestä ja lähti palauttamaan - mun ohi! Siinä vaiheessa otin sivuaskeleen ja käskin tuoda kunnolla sivulle. Tästä siis pyöreä 0.

Seuraavaksi oli seuraaminen. Rauha oli vielä huonompi kuin edellisessä kisassa. Nyt se taas pysähteli käännöksissä ja varsinkin hitaassa. Perusasentoja se ei oikein tehnyt, vaan laamaili mun perässä koko suorituksen :( Tässä vaiheessa ihmettelin jo koiraa hieman, mutta jatkoin kuitenkin suoritusta. Pisteitä taidettiin saada 6.

Luoksetulossa seisominen oli todella vetelä ja hidas. Maahanmeno sentään ok ja loppu myös. Pisteitä muistaakseni 7.

Liikkeestä istuminen meni normaaliin tapaan. Muuten siisti, mutta koiran tassut oli taas hieman herkät. 9 pistettä.

Hyppynouto taisi mennä ihan hyvin. 10 pistettä.

Metalli meni muuten hyvin, mutta jouduin antamaan vartaloavun, että Rauha tuli perusasentoon. Se jäi ensin tönöttämään kapula suussa mun lähelle... 8 taisi tulla tästä.

Kaukokäskyissä Rauha ei edes yrittänyt, vaan ekasta käskystä hiippaili vaan mun luokse. Tässä vaiheessa koira näytti niin surkealta, että aloin katsoa sitä tarkemmin siirtyessämme tekemään viimeistä liikettä. Huomasin sitten kauhukseni, että hitsit, linkkaako tää koira toista takajalkaansa :O Kysyin asiasta liikkurilta ja tuomarilta ja sain liikkurilta vastaukseksi "ei se enää, äsken kyllä mutta ei nyt". Että näin, harmitti ihan vietävästi siinä vaiheessa, kun olisihan mun pitänyt jo seuraamisessa tajuta, ettei kaikki ole kunnossa. Rauha oli koko kehän ajan levottoman oloinen, mitä se ei todellakaan normaalisti ikinä ole. Saattaahan se treenien alussa käydä kuumana, mutta ei tuollaista käytöstä ole ikinä kisoissakaan esiintynyt.

No, päätin nyt kuitenkin pistää koiran vielä ruutuun, kun se on kuitenkin Rauhalle mieluisa liike ja halusin lopettaa kisan kaikesta huolimatta koiran hyvään fiilikseen. Ruutuunmeno oli perfekto. Lopun seuraaminen taas levähti koiran juostua mun ohi ja tullessa jossain lähellä lioppumatkan. Tästä vielä 9 1/2. Kokonaisvaikutukseksi Laisi taisi kaikesta huolimatta antaa kasin.

Kokeen jälkeen fiilis oli ihan maassa. Palkintojenjakoon meidät huudeltiin jostain kauempaa ja oletin tietty meidän olleen luokan viimeisiä, koska eihän tuolla suorituksella nyt tulosta voinut saada. Toisin kuitenkin kävi, tulostaso oli näköjään muillakin huono ja me tultiin luokan kolmansiksi voi3-tuloksella (pisteitä muistaakseni 195). No, saatiinpahan ruokasäkki vaivanpalkaksi, vaikkei se nyt tilannetta erityisesti parantanut...

Tiistai 22.5
Koirat saikuttelivat edelleen, tosin Tyynen tassuhaava meni aika siististi umpeen heti parissa päivässä. Illalla vuorossa oli kuitenkin meidän pentueen kimppakuvaus ja siinä samassa syssyssä Tyynen silmäpeilaus. Silmät peilattiin täysin puhtaiksi, mutta samalla kertaa EL löysi Tyynen silmästä jonkun pienen kaarnanpalan, joka oli sopivasti koteloitunut sarveiskalvoon. Sitä ei siis saanut heti irti, joten keskiviikkona piti lähteä puuduttamaan koiraa roskan poistamista varten...

Keskiviikko 23.5
Sain eläinlääkäriajan heti aamupäivälle. EL sai onneksi roskan pois paikallispuudutuksessa ja tippoja määrättiin loppuviikoksi. Siinä koiraa rapsutellessani huomasin kuitenkin, että katsos, sillähän on korva aika punainen. Diagnoosi olikin sitten ulkokorvan tulehdus ja sen hoitoon määrättiin korvatippakuuri. Valitettavasti tippakuuri kestää vielä tähän viikkoon, joten lauantain taipparit jäivät meidän kohdalta vain haaveeksi :( Toko-sm:iin koira onneksi ehtii karenssista, kunhan ei ilmaannu mitään muuta. Hyvä tuuri meillä on taas näiden terveysjuttujen kanssa... Tätä ennen mulla ei ole millään koiralla koskaan ollut esim. korvatulehdusta (tai roskaa silmässä).

Onneksi Tyynen vaivat eivät sen suorituskykyyn juuri ole vaikuttaneet ja illalla menimmekin taas Riitan treeneihin. Neljäs treenikerta oli taas sellainen, että saimme itse valita tehtävät liikkeet ja odottajille oli tehty eräänlainen "temppurata". Oma treenifiilis oli aika maassa viime päivien vastoinkäymisten jäljiltä, joten me ei tehty odotellessa mitään isompaa. Katsoimme taas Riitan metallikapuloita ja nythän ne kaikki nousi ihan ongelmitta ja iloisesti ylös. Jes! Teimme myös hieman tunnaria kahdella kapulalla naksutellen. Siinä ei tapahtunut mitään erityisiä edistysaskelia, joten sitä jatketaan vielä piitkään... Ruutu oli häiriökartioiden ja lelujen sun muiden keskellä. Se meni muuten hyvin, mutta paikka oli taas aika hakusessa. Täytynee siis lähitulevaisuudessa tehdä taas tarkemman paikan etsimistreeniä...

Omalla vuorollamme teimme seuraamista ja kaukokäskyjä. Seuraamisessa yritin kysellä lähinnä vinkkejä siihen, miten mä voin tällä hetkellä treenata yksityiskohtia, kun en meinaa sen vinkaisuntakia päästä edes liikkeelle... Kokeilimme tehdä muutamia lentäviä lähtöjä. Liikkeessä Tyyne ei osaa hakeutua heti hyvään seuraamispaikkaan, mutta tähän on syynä ihan vaan treenin puute. Täytyy siis alkaa enemmän ottaa koiraa lennosta seuraamaan ja auttaa sitä alkuun reilulla käsiavulla. Itse seuraamisessa Tyyne oli nyt hiljaa ja myös keskittyi hyvin hommiin. Ilmeisesti mun tän hetken treenityyli on ihan hyvä, että namit on tylsiä ja koira joutuu tekemään aikansa töitä ennen palkkaa :)

Kaukoissa tulikin sitten yllättäviä ongelmia. Tyyne teki jo parin metrin matkalta maasta istumiset seisomisina. Vaihdoin koiran nurmikolle, kun itseä epäilytti se, että kannuksen haava tekisi istumaan nousun epämiellyttäväksi. Ei juuri vaikutusta. Riitan mielestä Tyyne on jo sen verran iso koira, että sille voisi ihan rehellisesti sanoa, että nyt teit muuten väärin, jos se ei kuuntele.

Torstai 24.5
Kävimme illalla treffaamassa Seijan, Epun ja Jimin Herttoniemen kentällä. Teimme Tyynen kanssa avon läpi kisamaisesti ja eipä siitä jäänyt kamalasti jälkipolville kerrottavaa. Tyyne kytisti taas Seijaa tosi innokkaasti. Täytyy selvästi alkaa enemmän tekemään tällaisia harjoituksia, missä kentällä on meidän lisäksi vain yksi henkilö, joka tekee jotain. Selvästi on tuolle paljon vaikeampi häiriö.

Paikallamakuu oli ok. Seuraamisessa ipana meinasi taas lähteä haaveilemaan, mutta oli muuten ok ja hiljaa. Maahanmenossa meinasi taas jäädä seisomaan, toistettuna teki ok. Tosin huomautuksen jälkeen koira oli vähän levoton. Luoksetulon stoppi vähän venyi, kun mä kuulemma annoin käskyn tosi myöhäisessä vaiheessa... Loppu ok. Seisominen meni muuten, mutta Seija sanoi lopun perusasennossa jotain muuta kuin käsky ja Tyyne sivu-käskyn kuultuaan hyppäsikin mun eteen seisomaan?! Kummallista, mutta selkeästi nyt koiralla alkoi vähän keittää jo yli, kun palkkaa ei tule.

Nouto taisi mennä ihan suht hyvin. Kaukoissa Tyyne ei oikein kuunnellut, joten päädyin tekemään loput siirtymät aika lähelle. Levotonkin se oli jo ja äänteli hieman. Lopuksi palkkasin sen aika hillitysti parilla namilla.

Selvästi ei Tyynen vire kestänyt tuollaista settiä noin pienellä virittelyllä. Nythän mä juoksutin sitä ennen suoritusta ruutuun ja kiertoleikkiä ja annoin koiran mennä pallon kanssa. Mutta selvästi siis pitää purkaa enemmän, jotta homman saa alusta asti paremmin pakettiin... Seija onneksi lohdutti kommentillaan, että vähänkö Tyynen suorituksesta tulee makea, kunhan saan sen vireen kohdalleen! Jep, sitä odotellessa...

Rauha teki hieman seuraamista, kaukoja takapalkalla ja tunnarin. Nämä meni tosi kivasti ja kaukoissakin koiralla oli ihan mukavaa :)

Perjantai 25.5

Meillä oli vuorossa kolmas tollereiden toko-sm-joukkueen koulutus. Tällä kertaa kouluttajana oli Angelica Leiman. Tyynen vuorosta aika iso osa ajasta meni puhumiseen, mutta mä halusin nimenomaan saada lisää vinkkejä siihen, miten tämän tyylisen koiran kanssa treenit kannattaa rakentaa.

Katsoimme aluksi seuraamista. Siihen sain vinkiksi ensinnäkin sen lentävän lähdön harjoittelun. Yksi uusi ja hyvä vinkki oli välillä tehdä myös sellaista, että annan koiralle seuraa-käskyn ja annan heti perään namin. Samaan aikaan kun se syö namia, lähden liikkeelle. Näihin ei tietenkään voi jäädä jumiin, mutta parilla kokeilulla näytti toimivan :) Ansun mielestä Tyynen vinkaisu johtuu ihan vaan siitä, että on seuraaminen on niin kivaa. Tämä vahvisti omia oletuksiani asiasta. Mua kehotettiin välttämään myös tässä vaiheessa käännösten treenaamista, vaan ennemminkin meidän kannattaa tehdä vähän puuduttavampia pitkiä suoria.

Toisena liikkeenä ihmettelimme niitä kaukoja ja Tyyne tarjosi TAAS sitä hemmetin seisomista... Mun piti auttaa sitä tosi läheltä, että pystyi istumaan. Kouluttaja totesi, että välillä jumeja vaan tulee ja nyt on vaan tärkeää auttaa koiraa tosi helpoilla treeneillä, että varmasti saadaan onnistumisia.

Lopuksi teimme vielä paikallamakuun, missä Tyyne pysyi muuten hyvin, mutta oli kuulemma vaihtanut hieman kankulta toiselle pari kertaa. Lisäksi se nousi taas vasta toisella, murr! Paikkamakuun asentoon mä en aio tässä vaiheessa puuttua, täytyy kesällä miettiä josko sen kuitenkin vaihtaisi taas pää maahan-muotoon ja tekisi sen nyt kesän aikana varmaksi...

Sunnuntai 26.5
Tällä kertaa oli Rauhan vuoro päästä mukaan treenaamaan. Osallistuimme HSKH:n järjestämään tokokoulutuspäivään, jonka kouluttajana toimi Jenni Ojala. Suurin osa päivän koirista oli voi/evl-tasoisia, joten oli kiva välillä päästä katsomaan sen tason koirakoiden ongelmia. Paljon uusia vinkkejä ja ajatuksia tarttui taas mukaan. Mm. luoksetulossa etu- ja takapalkan käyttäminen yhtäaikaa, kosketusalustan käyttö ruudussa ja luoksetulon pysäytyksissä, temppujen opettamisen hyödyllisyys jne jne. Puhuimme alussa myös rauhoittumisen opettamisesta ja siinä yhteydessä päätin, että Tyynen kanssa alamme tekemään rauhoittumista kylkiasentoon ihan joka tilanteessa ja yleistän sen myös käskyksi.

Rauhan vuorolla olin suunnitellut tekeväni seuraamista ja kaukoja. Huomasin kuitenkin, että se seuratessa liikkui takajaloilla hassusti ristiin. Päätin, että emme sitten tee mitään rasittavaa liikettä, mikäli koiralla on edelleen jotain jumia takapäässä. Eipä se varmaan ihmekään, että siinä tilanteessa se seuraaminenkin on aika ikävää! Saatiin onneksi hieroja-Jenny illalla kiinni ja mennään tulevana perjantaina katsomaan, miltä se jalka vaikuttaa... Rauha oli taas koko vuoronsa tosi huonossa vireessä. Vähän samanlainen kuin siellä viikon takaisissa tokokisoissa. Liekö sitten johtunut kipeästä jalasta vai pitkästä odottelusta kuumassa säässä, en tiedä.

Ensimmäisenä liikkeenä otimme tunnaria. Rauhahan on pitkään tehnyt nättiä haistelua, eikä ole yrittänyt nostaa vääriä tms. No, eiköhän se nyt sitten tehnyt niin, että nosti heti ekaa kapulaa ja haisteltuaan toi oman (ja pudotti taas luovutuksessa). Tähän kouluttaja suositteli meitä vahvistamaan hajuerottelua. Sitä varten kentälle oli jo aiemmin etsitty pala verkkoa, jonka alle laitettiin kaksi kapulaa - oma ja vieras. Menin nakit ja naksutin kädessä istumaan verkon viereen ja annoin koiran keksiä mitä siltä odotetaan. Koira oli ihan väärässä mielentilassa ja makkara ei muutenkaan tainnut olla paras mahdollinen palkka tällaiseen harjoitukseen. Saimme kuitenkin oman haisteluyrityksiä ja mikä tärkeintä, ohjaajalle selkeän käsityksen siitä, miten verkon kanssa harjoitellaan. Eihän se välttämättä nosteluongelmaa ratkaise, mutta eipä nyt varsinaisesti haittaakaan, kun harjoitus on niin irrallinen tunnarista.

Toisena katsoimme meidän epätoivoisia kaukoja. Makkara ei tässäkään ollut hyvä juttu, vaan Rauha sähläsi harjoituksen aikana ihan kaikenlaista. Se liikkui siirtymissä varmaan jokaiseen ilmansuuntaan ja vinkui. Itse olisin lähinnä halunnut vajota lähimpään maanrakoon, kun näytti ettei se osaisi liikettä tippaakaan...

Lopputuloksena sain neuvoksi vaihtaa seisomasta maahanmenoon eri käskyn kuin muihin maahanmenoihin. Lisäksi mun pitää vaihtaa virittelykäsky kaukoihin, kun selvästi tuo nykyinen on pilattu ja aiheuttaa koiralle vaan paskafiiliksen. Kokeilimme lopuksi tehdä siirtoja myös pöydällä, mutta niitä pitää selvästi treenata, mikäli homman haluaa saada pelittämään. Että lähinnä nyt vinkkinä oli kait palata alkuun ja opettaa mieluummin pari juttua uusilla käskyillä ja tehdä paaaljon jumppaa ihan koiran vierestä. Eipä tässä kait muukaan auta, ihan järkyttävän näköistä puuhaa se ainakin tänään oli.

Kokonaisuutena päivästä jäi käteen paljon hyviä ja uusia treeniajatuksia ja harjoituksia. Toisaalta mua harmitti kovasti Rauhan jalka ja muutenkin koiran puuhailut koulutuksessa. Toki se on hyvä, että ongelmakohdat tulee esiin koulutuksessa, mutta olishan se voinut edes jotakin tehdä edes pikkasen treeni- tai kisatasoisesti. No, eipä kait siinä muuta kun back to basics...

Illalla kävimme vielä Tuomaksen, Sohvin ja Ansan & Unon kanssa Haltialassa lenkillä. Samalla teimme Tyynelle ja Ansalle pienen riistatreenin. Tuomaksella oli mukana 3 todella huonokuntoista varista ja pupu. Tyynelle tehtiin helppo varisruutu, josta haetutin kaikki. Muuten homma meni hyvin, mutta tuo ryökäle jäi noin 10 metrin päähän musta linnun kanssa puuhastelemaan. Toi käteen vasta kun huomautin sille asiasta. Pupun kanssa kävi sama. Oli tosi aukea alue, missä näin kun koira oli pupulla. Se otti sen samantien suuhun ja lähti palauttamaan. 10m ennen mua päätti, että tässä on hyvä tutkailupaikka ja pudotti pupun ja jäi tutkailemaan sitä. Kutsusta tuli lopulta ilman pupua ja jouduin lähettämään koiran uudelleen, jolloin pupu tuli käteen.

Selvää omimista siis havaittavissa. Täytyy tässä ennen taippareita tehdä paljon vaan riistan palautustreeniä, missä mun käteen tuoduista linnuista saa superherkun. Se riista on vaan niin kivaa, että tuo on riskinä, ettei se tuokaan niitä mulle...

Maanantai 28.5
Anninan taipparikurssin viimeinen kerta. Teimme vesimarkkeerauksia veneen kanssa. Ensimmäinen nouto oli hieman lyhyempi, toinen pidempi ja kolmas vain katsottiin ja sen jälkeen kytkettiin ja vietiin koira pois. Tyyne oli odotellessa ja metsään käveltäessä hieman kuumana, mutta temputin sitä hieman ja sen jälkeen pistin makaamaan kyljelleen rentoutumisharjoituksena. Hyvin se siihen asettui. Noin 15 minsan päästä herättelin sen rauhallisesti ja lopun odotusajan se sai lähinnä etsiä puskasta namipaloja. Mutta se kannatti! Omalla vuorolla koira pysyi heitosta paikallaan erinomaisesti ja nouti äänettömästi damit. Palautuksissa dami ehti pudota ennen ravistusta, kun en päässyt tarpeeksi rantaan ottamaan sitä vastaan. Täytyy ottaa tämä kesällä projektiksi ;) Kolmannen markkeerauksen Tyyne katsoi myös hiljaa ja rauhallisesti tuli mun mukaan pois lähdettäessä. Jee!

Oman vuoron jälkeen mä kuivasin Tyynen ja toin sen vielä rannalle rentoutumaan. Ja hyvin se pystyi makaamaan, vaikka damia lensi veneestä järveen ja siskolikka vähän vinkuikin rannassa. Ihan mielettömän siistiä, miten mä en aiemmin ole etsinyt mun koirista off-nappulaa?! Nyt tuosta treenistä tulee kyllä jokapäiväistä :)

10.5.2012

VOI2 - edistystä on havaittavissa...

Edellisen päivityksen jälkeen on taas takana lukuisia treenejä ja vähän kisaamistakin. Viime viikonloppuna oli Rauhan vuoro olla "ykköskoira". Lauantaina kävimme pyörähtämässä Raumalla asti näyttelyssä ja sieltä tulikin erinomainen. Siihen se menestys sitten jäi, tultiin käyttöluokan toisiksi kahdesta. Sunnuntaina oli vuorossa tokokoe Tuomarinkartanossa. Se meni kokonaisuutena ihan mukavasti, vähän hassuja virheitä meille kyllä tuli ja kaukot meni edelleen nollille. Mutta kaukoissakin oli koiralla jo yritystä, joten hirvittävän tyytymätön en voi olla. Kakkonen oli lopputuloksena ja sillä kivuttiin vielä luokan toiseksi. Kiva fiilis jäi siis tuloksen puolesta, koska selvää nousosuhdannetta meidän tokotuloksissa on viime aikoina ollut :) Toivottavasti saadaan piakkoin se kaivattu ykkönenkin! Muutakin on tässä ehditty puuhailemaan, joten käyn taas suunnilleen päivä kerrallaan läpi viime aikojen treenit... Tiedossa siis tautisen pitkä teksti.

Sunnuntai 29.4 
Tokokisojen jälkeen kävin hakemassa kotoa nipun kohmeisia variksia ja treffasimme Jakomäessä Tuomaksen ja Ansan. Tarkoitus oli testata taipparitehtävien toimivuus tekemällä alle pari vesinoutoa (ilman venettä tosin) ja sen jälkeen hakuruutu kuudella variksella ja myös heiton kera. Tyyne oli vesinoudossa tosi intona ja taisi heitosta vinkaista hieman. Muuta ongelmaa hommassa ei juuri ollut, suoraviivainen veteenmeno ja varma nouto x 2. Sen jälkeen siirryimme hakuruutuun. Tyyne taisi nostaa hieman kierroksia heitetystä linnusta ja sääti aluksi hieman jotain tirpan kanssa. Se meni lähetyksestä suoraan heittolinnulle ja kantoi sitä pari metriä mua kohti, mutta keskittyminen loppui kesken ja koira lähtikin juoksentelemaan syvemmälle ruutuun. En puuttunut siinä vaiheessa, koska melkein heti käteeni palautui ensimmäinen varis. Toisella lähetyksellä Tyyne toi ensimmäisen linnunkin siististi. Sitten loppuruutu oli jo rutinoitunutta työskentelyä. Hakuvauhti oli kova ja lintuja palautui käteen tasaiseen tahtiin. Tyyne nosti linnut ylös välittömästi ne löydettyään ja lähti myös samantien palauttamaan. Riistankäsittely oli nättiä, ei tietoakaan tapporavistuksista tällä kertaa :) Otin ruudusta ylös 5/6. Viimeistä Tyyne joutui etsimään hieman pidempään, mutta kivasti se vielä väsyneenäkin irtautui alueen takalaitaan ja toi tipun mulle :)
 















Tyynen vesinouto. Kuva: Mirka Jantunen.

Rauha pääsi myös viimeiseksi hakemaan. Sille ruutua oli selvästi syvennetty ja jäinen, märkä lokki oli viety ihan taaimmaiseksi. Motivointia ruutuun ei annettu, vaan pistin koiran suoraan hommiin. Rauha teki hommia ihan mukavasti, tosin lokin kanssa jouduin hieman prässäämään, kun se pudotti lokin noin 10 metrin päähän musta, eikä millään meinannut tuoda lintua käteen asti. Prässäämisen jälkeen sain koiran kuitenkin takaisin hakumoodiin ja se haki vielä muutaman variksen lisää. Luulen, että harjoitus teki hyvää Rauhalle, koska sen hakuinto on voinut hiipua välillä juuri tuollaisesta painostavasta ja prässäävästä ohjauksesta. Nyt se alkaa osata sen, että ruudusta ei ole tulemista takaisin ilman riistaa.

Myös Ansa teki nätit vesinoudot ja hakuruudun. Nämä molemmat on ilmoitettu nyt kesäkuun alkuun samoihin taippareihin, toivottavasti mahdutaan mukaan ja homma menee siellä yhtä nätisti kuin tällä kertaa!

Tiistai 1.5
Allekirjoittanut oli edelleen aika kipeä, mutta jotainhan koirien kanssa piti tehdä. Suuntasimme siis tälläkin kertaa Jakomäkeen riistojen kanssa, tällä kertaa mukana oli Riitta ja Friidu. Friidulle teimme vastaavan taippariharjoituksen kuin Tyynelle&Ansalle sunnuntaina. Ja se meni tosi mallikkaasti. Friidu on tosi kuumaa sorttia, joten Riitan treenien teemana taitaa jatkossakin olla pääasiassa maltti.

Tyyne oli tällä kertaa tosi kuumana, into kasvoi varsinkin siinä vaiheessa kun se huomasi, että mukana on riistaa. Otimme ohjauksia siten, että mulla oli metsässä kolme eri suuntaa. Kävin viemässä koiran kanssa kahteen paikkaan riistat ja Riitta laittoi kolmanteen variksen koiran nähden. Sen jälkeen kävelimme edestakaisin ja laskimme kierroksia, kunnes Tyyne lopulta vaikutti lähetyskelpoiselta. Lähetin sen aina sellaiseen suuntaan, minne se ei ollut itse menossa ensimmäisenä. Odottelu oli tosi turhauttavaa, mutta itse noudoissa Tyyne oli kyllä sitten hiljaa myös lähetyksissä. Riistat tulivat myös mukavasti käteen ja Tirppa käsitteli niitä tälläkin kertaa nätisti. Lopuksi tehtiin vielä laahausjälki Riitan kilon painoisella kestokanilla. Tyyne teki sen vauhdikkaasti ja palautti varmasti kanidamin mun käteen :)

Rauha pääsi tekemään kakkosmarkkeerauksen metsään kahdella lokilla. Sen katsomisen jälkeen meillä oli muistivaris eri suunnassa ja otin ensin variksen ylös ohjauksella. Rauha teki muuten ihan hyvin, mutta ensimmäistä lokkia se puri aika kovaa. Lintu olisi luultavasti hajonnut, jos se ei olisi ollut vielä kohmeessa... Huomautin koiralle asiasta ja sen jälkeen riistankäsittely oli nättiä. Koira oli myös kohtuullisen hiljaa hommissaan.

Keskiviikko 2.5
Oma olotila oli vielä aika karmea, mutta pakkohan mun oli tokotreeneihin lähteä, sillä meillä alkoi Korrin Riitan tokokurssi Tyynen kanssa. Otin lähtiessä parkkiksella hieman malttitreeniä dameilla ja nyt Tyyne oli tosi rauhallinen ja rento koko ajan. Tätä siis lisää!

Kurssin eka kerta oli ryhmäkerta, jossa oli teemana häiriötä ja muutenkin katsoimme liikkeiden tilannetta Riitan suunnitelman mukaisesti. Olin Tyynen kanssa tosi ajoissa paikalla ja kävimme kävelyllä purkamassa pahimpia höyryjä (koira tosin vaikutti rauhalliselta).

Ensimmäisenä oli kehääntuloharjoitus. Seisoimme koirien kanssa ympyrässä ja meidän tuli kävellä ympyrän keskelle ja siitä aloittaa seuraamisliike ja palkata koira parin askeleen päästä. Tyyne oli jotenkin ihan unessa ja seurasi pari askelta kunnolla, mutta sitten menetti keskittymisensä. Pysähdyin liikkeestä hieman harkitsemaan, mitä teen ja palkkasin lopulta kunnon katsekontaktista.

Seuraavaksi teimme häiriökontaktia. Riitta heilutti koiran edessä narupalloa ja katsekontaktin piti pysyä. Tyynen katse meinasi välillä harhautua, mutta aika hyvin se jo pysyi. Tästä tuli yleisenä huomiona se, että kannattaa käyttää selkeästi tokon kieltosanaa, kun koira herpaantuu. Mä taisin ärähdellä hieman epämääräisesti jotain, joten tässä täytyy opetella olemaan selkeämpi.

Riitta halusi myös nähdä koirien takapään käyttöä vasemmalle käännöksissä. Tämä sujui erinomaisesti, vähän Tyyne menee käännöksessä herkästi yli, mutta eiköhän se korjaannu ajan kanssa, kun palkkaan sitä käännöksen jälkeen vauhdista. 

Sitten otimme paikallamakuun edelleen ympyrässä. Koirat pistettiin makaamaan takapuoli ympyrää kohden. Tyyne haaveili alussa ja meni vasta toisella maahan (murr, tätä on sattunut ennenkin!). Olin jonkin aikaa näkyvillä ja kävelin sitten autojen taakse piiloon. Tyyne makasi ihan ok, mutta vaikutti jossain vaiheessa hieman levottomalta. Rutiinia siis kaivataan lisää tähänkin liikkeeseen...

Otimme myös merkkiä. Tätä emme ole aikoihin harjoitelleet, joten laitoin Tyynen kiertämään merkkiä. Se sujui ongelmitta, mutta täytyy todellakin ottaa tämä takaisin treeniohjelmaan.

Ruutu oli vuorossa seuraavaksi ja sitä otimme näyttöruutuna. Tyyne teki sen tosi nätisti ja toisen toiston otimmekin ilman näyttöä. Tällä kertaa se jäi ensin arpomaan ruudun etualalle ja tuli kerran poiskin. Toisella lähetyksellä se löysi oikeaan paikkaan ruudussa ja siitä lelupalkka. Saimme kehuja siitä, että koiralla selvästi alkaa olla käsitystä ruudusta, joten sitä paikanhakutreeniä kannattaa jatkaa. Tyynen nenä oli myös hieman maassa, joten tähän täytyy kiinnittää huomiota.

Viimeisenä teimme vielä luoksetulon pysäytystäTähän ehdin lämmitellä koiraa hieman ja sehän tekikin tosi nätin pysähdyksen. Pysähtyessään vilkaisi kyllä Riittaa. Tässäkin täytyy alkaa vaan sekottelemaan pakkaa ja palkata eri kohdissa liikettä. Ja ketjuttaa liike tietysti loppuun asti.

Torstai 3.5
Kävin illalla tokoilemassa punaisten kanssa iltalenkin yhteydessä. Tyyne sai tehdä kahden pallon leikkiä ja juosta ruutuun ja tehdä luoksetuloa. Tarkoitus oli ensin väsyttää koira juoksujutuilla ja vasta sen jälkeen tehdä seuraamista ja jääviä. Tämä tuntui toimivan mukavasti. Saimme mukavia ruutuun menoja ja luoksetulossakin toivottavasti taas edettiin hieman. Oli siellä kyllä huonojakin stoppeja joukossa... Jäävissä Tyyne meinasi taas muutaman kerran sinkaista mun perään, kun tarkoituksella kävelin piiiitkälle käskyn jälkeen. Huomauttamisen jälkeen pysyi hyvin, että eiköhän se hiljalleen ala upota päähän, että homma pitää tehdä loppuun.

Rauha teki myös ruutua ja luoksetuloa. Seuraamisessa yritin keskittyä kivaan tekemiseen ja kaukoja lähinnä hömpöttelimme. Koira oli aika korkeassa vireessä, mutta teki pääosin ihan mukavasti.

Lauantai 4.5
Pyörähdimme Rauhan kanssa Rauman näyttelyssä. Sen jälkeen menimme vielä reippailemaan tokon pariin Essin ja Pepin kansa. Seuraamista tehtiin nakki kädessä ja toimihan se silleen ihan hyvin. Liikkeestä istuminen oli taas tooosi hankalaa. Palkkailin lelulla ihan pelkästä istumisesta ja kaipa se koira jotain taas muisti. Kaukot oli tosi nihkeitä :/ Rauha taas aloitti heti hiippailun mua kohti ja jouduin huomauttamaan sille asiasta. Yritin paikata tilannetta parhaani mukaan, mutta hankalaahan se oli. Pähkäilimme vaihteeksi Essin kanssa ongelmaa, mutta eipä oikein uusia ajatuksia tullut mieleen...

Sunnuntai 5.5
Heti aamusta hurautimme Rauhan kanssa Tuomarinkylään tokokisoihin. Koira oli koko päivän oikein mukavassa vireessä. Lämmitellessäni sitä se teki tosi kivasti kaukojakin. Alla liikekohtaiset sepustukset (en muista ulkoa kaikkia pisteitä, mutta täytyy lisätä ne sitten myöhemmin):

Paikallamakuu - 10

Tämä oli ihan hyvä. Tosin jouduin lopussa antamaan kaksi käskyä, mitä tuomari ei mun onnekseni huomannut.

Seuraaminen - 6,5
Rauha aloitti ihan hyvin, mutta jostain syystä se kuvitteli tekevänsä jotain ihan muuta liikettä. Se jäi muutaman kerran seisomaan paikalleen ja jouduin kehottamaan koiraa mukaan. Lopussa vielä pikkulintu lensi suoraan eteemme, mikä sotki koiran pasmoja. Että seuraamistreeniä siis jatkossakin tiedossa ;)

Liikkeestä istuminen - 8 1/5 (?)
Hidastin turhaan käskyä antaessani ja lisäksi Rauha steppasi pari kertaa etutassuilla paikalla ollessaan. Muuten ok.

Luoksetulo - 7
Tuomari seisoi aika lähellä linjaa ja Rauha tuijottelikin sitä aika toiveikkaasti pysäytysten jälkeen... Seisominen oilsi voinut olla napakampi ja maahanmenossa annoin kaksi käskyä, kun pää oli kääntyneenä tuomaria kohden käskyhetkellä.

Ruutu - 10
Tää oli hieno :) Suoraan täydelliseen paikkaan ruutua ja käskystä kääntyi. Seisotin hetken ennen uutta käskyä. Lopussa seurasi vähän väljästi, mutta piti kuitenkin paikan eikä kiilannut :)

Hyppynouto - 10
Perfekto :)

Metallinouto - 9 1/5
Muuten hyvä, mutta lopussa taisi luovuttaa hieman vinossa perusasennossa.

Tunnari - 5
Tässä tuli harmittavaa pistemenetystä. Rauha nimittäin teki tosi nätin kympin arvoisen tunnarin KUNNES pudotti luovutuksessa  kapulan mun eteen. Käskystä nosti ja toi sivulle, mutta siitä tulee noin hurja pistemenetys :( Mutta täytyy kuitenkin olla tyytyväinen, että tunnari on alkanut meillä toimimaan ja koira teki hyvää työtä kapuloilla koetilanteessakin!

Kaukot - 0
Eipä ne vieläkään onnistuneet koetilanteessa :/ Edistystä oli kuitenkin havaittavissa, sillä Rauha eteni ensimmäisellä käskyllä useamman askeleen. Sen jälkeen se pystyi kuitenkin jatkamaan ja teki loput siirrot ihan kohtuullisen hyvin ensimmäisillä käskyillä. Se oli edennyt hieman yli oman mittansa, eli siinähän se sitten meni.

Kokonaisvaikutus -9
Tuomari tykkäsi kovasti meidän touhuista, vaikka kisan aikana tuli vähän huonompiakin suorituksia. Rauha oli tällä kertaa kivassa kisavireessä ja keskittyi hyvin. Jatkamme siis kaukojen ja seuraamisen hinkkaamista, joten eiköhän se siitä hiljalleen ala toimimaan :)

Pisteet yhteensä 225 ja tulos VOI2. Sijoituimme sillä yllättäen vielä luokan toiseksi ja saimme palkinnoksi ruusukkeen ja narupallon. Olipas hienoa olla pitkästä aikaa Rauhankin kanssa palkinnoilla asti :)

Kisat päättyivät vähän ikävästi, kun allekirjoittaneen auto ei enää startannutkaan... Ihanien ihmisten avustuksella saimme sen lopulta työntämällä käyntiin ja kotiin. Onneksi koiraihmiset ovat avuliasta porukkaa!

Maanantai 6.5
Meillä oli Tyynen kanssa vuorossa Anninan taipparikurssin tokavika kerta. Aiheena oli riista. Sain onneksi Mirkan houkuteltua auton kanssa mukaan, kun oma autoni oli sattuneesta syystä huollossa. Treeni toteutettiin niin, että maastoon oli etukäteen jemmattu varis ja lokki ja koira päästettiin sitten vapaaksi juoksentelemaan. Tyyne oli pellolla aika intona, mutta saimme sen rauhoitettua Mirkan kanssa mm. makuuttamalla koiraa kyljellään pellolla. Omalla vuorolla se tuntui vireyden osalta ihan sopivalta. Tyyne löysi variksen kohtuullisen nopeasti (haki muuten hienosti aluetta ihan itsekseen!) ja nosti sen vauhdista ja juoksi täysiä tuomaan sen mulle! Superhienoa :) Lokkia koira etsikin sitten pitkään ja hartaasti, ilmeisesti intoa oli vielä turhan paljon, kun ei nenä näyttänyt olevan kovin hyvin päällä. Lopulta se löysi linnun ja vissiin mittaili sitä suuhunsa pitkän aikaa. Sitten se päättikin PISSATA linnun viereen ja meinasi jäädä säätämään muuta lähiympäristöön. Tässä vaiheessa huomautin koiralle, että homma taisi jäädä kesken. Se tuli huomautuksesta mun luokse ja nouda-käskyllä meni suoraan linnulle ja toi sen enempiä miettimättä (tosin juoksi ensin mun ohi, murr).

Tuosta huomautuksesta sain noottia, että mä en saisi päästää koiraa takaisin, vaan siltä pitäisi vaatia tehtävä loppuun ilman, että saa tulla mamman luokse. Täytyy jatkossa vähän tarkkailla tilannetta ja puuttua tarvittaessa, jos vastaavaa on havaittavissa.

Viimeisenä teimme vielä ylösottotreeniä kanilla ihan niin, että kävelin koira hihnassa pupun yli. Tyyne nappasi sen vauhdista suuhun ja kantoi jonkin aikaa, kunnes otin pupun koiralta pois. Vähän se pyöritteli lintua suussaan, mutta saattoi johtua ihan vaan mun läheisyydestä ja siitä, että kävelyvauhti oli aika rauhallinen. No, ainakin tarttuu pupu suuhun!

Kokonaisuutena sain palautteeksi sen mitä jo tiesinkin, eli Tyynen kanssa kannattaa keskittyä ihan perus riistankäsittelyyn. Sillä on välillä hieman levottomat leuat ja siihen täytyy kiinnittää huomiota nyt heti alusta lähtien, ettei asiasta saa itselleen ongelmaa. Mutta siis taippareita ajatellen homma tuntuu pelaavan erinomaisesti :)


Tiistai 7.5
Koirien hierontapäivä. Kävimme Kirkkonummella junalla, koska auto on edelleenkin huollossa. Koko iltahan siihen meni, mutta molemmat punaiset olivat mukavassa kunnossa. Tyynen selkäjumit on nyt helpottaneet ja sillä oli enää lapojen seutu jonkin verran jumissa. Kuten myös Rauhalla. Molempien päiväohjelmaan lisätään säännölliset niskavenytykset ja kesäkuussa menemme seuraavaksi katsomaan, miltä vaikuttaa :)

Keskiviikko 8.5
Riitan kurssin toinen kerta Tyynellä. Tällä kertaa sain lainaksi Ollin isän auton, jotta pääsimme Järvenpäähän. Tyyne oli tällä kertaa korkeammassa vireessä ja me saimme ensimmiäsen suoritusvuoron. Toisaalta halusinkin näyttää Riitalle sitä, mitä meidän ongelmat pahimmillaan on, joten ihan hyvä juttu sinänsä.

Aloitimme hypyllä. Tyyne on siinä hypännyt huonosti erityisesti paluuhyppyä, mutta tällä kertaa siinä ei mitään isompaa ongelmaa ollut. Tosin onnistuin ennen hyppyä astumaan koiran varpaille ja se pelästyi sitä vinkumalla. Sen jälkeen hypyssäkin koira vinkui, mutta epäilen sen johtuneen juuri tapahtuneesta äksidentistä.

Seuraavaksi katsoimme liikkeestä maahanmenoa. Siinähän viime aikojen ongelma on ollut se, että Tyyne on arponut käskyn seisomiseksi usein. Olen sitten vahvistanut nopeita maahanmenoja palkkaamalla koiraa välittömästi maahanmenosta. Tuloksena nyt se menee kyllä maahan, mutta VINKUU mun kävellessä pois koirasta palkkaamatta... Näin tapahtui nytkin. Tyynellä oli myös pieni viive käskyn toteuttamisessa, mutta itse maahanmeno oli hyvällä tekniikalla ja nopea. Äänen poistamiseen pohdimme takapalkan vaihtoehtoa, mutta se ei tilannetta välttämättä auta. Riitta ehdottikin, että lähden purkamaan liikettä takaperinketjuttamalla. Alkuun siis käveleskellään vaan ja käsken koiran maahan vapaamuotoisesti ja kävelen ympäriinsä sen ympärillä ja palkkaan, kun koira on rauhallinen. Siitä sitten hiljalleen muutetaan liike sivulla tapahtuvaksi. Ja palkkausta harvakseltaan eikä mitään kamalan kiihdyttävää (hyvää).

Kokeilimme vielä lopuksi liikkeestä seisomista ja se sujui hyvin. Tosin Tyyne taisi liikuttaa etutassuja, kun tulin sen sivulle.

Äänen suhteen Riitta ehdotti, että kokeilen ottaa ruutuunmenoja ja luoksetuloja itsenäisesti ja palkkaan koiraa oikein runsaasti lelulla. Ja sitten sen treenin jälkeen otan jääviä uudestaan. Ja tsädäm, mullahan oli ihan hiljainen koira sen jälkeen :) Eli Tyynen treenit suunnitellaan jatkossa niin, että alussa on paljon leikkimistä ja juoksemista ja vasta sitten tehdään tylsiä tekniikkaa vaativia juttuja. Plus tietysti ketjutetaan maahanmenoa ja muutakin takaperin pala kerrallaan.

Riitalla oli mukana kasa erilaisia metalleja ja ne oli Tyynestä ÄLLÖJÄ. Oma metallihan sen mielestä on tosi kiva, mutta selvästi vieraiden kanssa on vielä tekemistä. Toki tuolla oli kasa nimenomaan outoja metskuja, muistan Rauhankin pari vuotta sitten karsastelleen niitä aika paljon.

Teimme itsenäisesti treeneissä vielä luoksetuloja. Niissä sain vähän huomautella, kun pysähdys meinasi valua. Ruutuun lähetys ei vielä onnistunut ilman näyttöä (Tyyne vaan kiersi ruutumerkkiä, mutta ei hahmottanut kokonaisuutta), mutta näytön jälkeen tehtiin tosi nättejä toistoja ruudun takaosaan :) Kontaktitreenissä koira piti katsekontaktin hyvin. Muistin nyt huomauttaa sille virheestä oikeallla sanalla.

Treenien jälkeen ajelin vielä Koivukylään, missä alkoi mun koulutusryhmän kesäkauden treenit. Sitä ennen tehtiin vielä ylipitkä piilopaikkamakuu Sarin koiran kanssa ja Tyyne pysyi hyvin. Vaikka naapuri kävi jopa vikittelemässä meidän pikkutyttöä :)