tag:blogger.com,1999:blog-17038442081367880492012-01-31T14:42:00.210+02:00Tämä blogi toimii sähköisenä treenipäiväkirjanamme. Tavoite on saada koulutustilanne reaaliaikaiseksi: tehdä suunnitelmia, toteuttaa ja kommentoida niitä.Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.comBlogger731100tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-44935660179073623742012-01-31T14:42:00.000+02:002012-01-31T14:42:00.219+02:00Blogin päivittäminen on taas viime vikkoina jäänyt... Olen yrittänyt jatkaa treenipäiväkirjan kehittelyä ja nyt mulla on käytössä Canikselta tilattu pieni kirja, jonne kirjaan aina päivän treenit. Ongelmana on kuitenkin minimaalinen tila, joten kyllä tätä blogia ja treenisuunnitelmia tarvitaan edelleenkin.<br /><br />Sain sitkeällä soittamisella itseni läpi ajoissa ja saimme eiliselle kisapaikat molemmille punaisille Porvooseen. Lisäksi Tyynellä on vielä ensi sunnuntaina edessä tokokisat Hyvinkäällä. <br /><br />Edellisen päivityksen jälkeen me olemme taas treenanneet kovasti aktiivisesti. Huomasin treeneissä sen tosiasian, että näköjään Tyynelle ei olekaan aivan itsestäänselvyys maata riittävän pitkään paikallaan. No, siitä hyvästä sen kanssa on tehty paikallamakuita viimeiset 2 viikkoa joka päivä 1-2 kertaa. Ja aikana on ollut kaikkea 2-5 minuutin väliltä.<br /><br />Rauhan kanssa on tehty vähän kaikkea mutta erityisesti kaukoja ja tunnaria. Kävimme myös Korrin Riitan yksityistunnilla viime viikolla katsomassa ongelmaliikkeitä. Tyyne oli aika supertaitava ja Rauhan juttuihinkin saatiin ihan kehityskelpoisia vinkkejä. Eilisissä kisoissa Rauhan osalta tuli kuitenkin todettua, että treeniä tarvitaan vielä ennen kuin erityisesti kaukot on kisavarmat.<br /><br />Pakkanen oli aamulla aikasta kirpeä (yli 10), joten vaatetta tuli pakattua päälle niin paljon kuin vain sai. Onneksi maneesissa sentään oli hieman eristystä, eikä siellä ollut yhtä kylmä kuin ulkona. Voittajaluokka alkoi heti yhdeksältä ja Rauha oli suoritusvuorossa neljäntenä. Pakkasen ja maneesin muodon takia meidän alkuviritykset jäi aika vähiin ja Rauha olikin aika korkeassa vireessä koko suorituksensa ajan. Se näkyi yleisenä levottomuutena ja hajamielisyytenä. Kolme liikettä meni nollille, joten nollahan siitä kokonaisuudessaan tuli. 182 pistettä on itse asiassa Rauhan toisiksi parhaat voi-pisteet mutta ei se siltä tuntunut. Lähinnä oma fiilis oli sellainen, että koiralla kyllä oli tosi kivaa koko rahan edestä...<br /><br />Tässä kuitenkin liikekohtaiset pisteet ja kootut selitykset...<br /><br />1. Paikalla makaaminen - 10<br />- Ei huomautettavaa :) <br />2. Seuraaminen taluttimetta - 7,5<br />- Ihan karmean tuntuista. Koira oli väljä, ja edisti ja jopa kontakti putosi pari kertaa, kun piti vilkuilla yleisöä...&nbsp; <br />3. Istuminen seuraamisen yhteydessä - 9 <br /><br />- Muuten hyvä, mutta pakolliset pari etutassun steppaamista mun ohittaessa...<br />4. Luoksetulo - 0<br />- Lähti taas kuin tykin suusta ja pysähtyi toiselle merkille... Jepjep, takaisin maan pinnalle edellisistä kisoista... <br />5. Ruutu - 9<br />- Ihan täydellinen ruutuun meno, pysähdys just nappipaikalle ja maahanmeno käskystä. Seuraamaan jarrutti hyvin, mutta lopussa ei meinannut tehdä perusasentoa.<br />6. Noutaminen esteen yli hypäten - 10<br />- Pieni nytkähdys heitettäessä, mutten hyvin. <br />7. Metalliesineen noutaminen - 10<br />- Jarrutti taas loppuvaiheessa palautusta ja tuli hieman hitaasti perusasentoon, muuten hyvä. <br />8. Tunnistusnouto - 0<br />- Meni aika vauhdilla kapuloille, haisteli ja otti oman mutta pudotti ja nosteli vääriä. Toi lopulta oman, mutta epävarmuuttaan pudotti sen mun jalkoihin. Kaksi kertaa. <br />Kauko-ohjaus - 0<br />- Tarvitsi jostain syystä tuplakäskyn maahan ja toisen annoin aika voimallisesti. Eihän se sieltä sitten mihinkään noussut ekalla istu-käskyllä, joten jätin sen liikkeen siihen. En viitsinyt enää prässätä toista muutenkin vaikealla liikkeellä.<br /><br />Pisteitä yhteensä 182p. / VOI0<br /><a href="http://youtu.be/Poy3sbWqNfY">Rauhan kisavideo</a><br /><br />Suorituksen jälkeen maneesin ulkopuolella Rauha teki sentään pari liikettä vielä ihan kivasti, joten palkkasin sen kunnolla vasta sen jälkeen... Näköjään me sitten jatketaan tunnarin ja kaukojen treenaamista ja yritetään saada luoksetulosta ja ruudustakin mahdollisimman suoritusvarmoja, kun niissä tuntuu vielä hajontaa olevan. Seuraamiseen auttaa luultavasti eniten ihan se optimaalisen viretilan löytäminen. <br /><br />---<br /><br />Tyyne pääsi Rauhan suorituksen jälkeen autosta maneesiin häkkiin lämmittelemään. Se otti ahtaan katsomon mukavan lunkisti. Yritin ulkona vähän viritellä sitä ennen suoritusta ja sain todeta, että liikkeestä maahanmeno tuntui taas harvinaisen nihkeältä. Se niin mielellään jäisi seisomaan... No, niillä eväillä lähdimme tekemään suoritustamme ja voin sanoa, että paikallamakuu jännitti tällä kertaa ihan mielettömän paljon. Sen onnistumisen jälkeen olin jo ihan helpottunut ja omaan suoritukseen mentiin paljon rennompana. Varmistelin tuota aika monessa liikkeessä ja varmasti sillä otin vähän turhia pisteitä pois. Mutta ei se mitään, pääasia että ne riittivät ja Tyynen tulokseksi tuli ALO1 168 pisteellä!<br /><br />Liikekohtaiset selitykset: <br />1. Luoksepäästävyys - 10<br />- Ei huomauttamista, pysyi nätisti lääppimisen ajan paikallaan. <br />2. Paikalla makaaminen - 10<br />- Oikeasti tuo meni maahan liikkurin käsky-sanasta, mutta tuomari ei onneksi huomannut sitä ;) Tai sitten mun valmis-sanasta. Täytynee alkaa nyökkäilemään...<br />3. Seuraaminen kytkettynä - 8<br />- En ole ihan varma, mistä pisteitä lähti. Videolta katsottuna tuo suoralla vähän vaelteli ja vikassa täyskäännöksessä jäätyi hetkeksi seisomaan ennen kunnon käännöstä. <br />4. Seuraaminen taluttimetta - 8<br />- Valmis-sanasta Tee tipahti maahan (heh, mun koirat alkaa selvästi muistuttaa toisiaan)<br />5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 5<br />- Epäilin etukäteen, että tässä liikkeessä Tyyne voi hyvinkin jäädä seisomaan. Ensinnäkin liikkuri käskytti mua tosi myöhäisessä vaiheessa. Kuvittelin käskyn tulevan jo 5 metriä aiemmin, jolloin Tyynekin reagoi johonkin mun eleeseen jättäytymällä melkein seisomaan. Käskyn tullessa se seisoi, joten annoin perään uuden käskyn aika voimakkaalla vartaloavulla.&nbsp; <br />6. Luoksetulo - 9<br />- Ihan jees. Hyppäsi hieman käden perään sivulletulossa mutta ei koskenut. Olsii voinut tulla ihan aavistuksen tiiviimmin.&nbsp; <br />7. Seisominen seuraamisen yhteydessä - 8,5<br />- Muuten hyvä, mutta lopun perusasennossa Tyyne meni hassusti sellaiseen istumisen ja maahnamenon puoliväliin. En silti täysin ymmärrä, miksi siitä vähennettiin noin paljon pisteitä...&nbsp; <br />8. Estehyppy - 9<br />-&nbsp; Sain puhuttua hyppykorkeudeksi kolme lautaa jälleen kerrna :D Kyllähän Tyyne korkeammankin hyppäisi, mutta sitä on päästy niin vähän treenaamaan, että parmepi ottaa varman päälle ;) Tyyne lähti käskystä taas hassun hidasta vauhtia, pysähtyi melkein esteen eteen mutta hyppäsi sitten kuitenkin kääntyen ilmassa. Seiso-käskyn jälkeen otti yhden korjausasekeleen aika lähellä seissyttä tuomaria kohti. Muuten ok.<br /><br />Pisteet yhteensä 168p.<br /><a href="http://youtu.be/mnqBRoc4azA">Tyynen kisavideo</a><br /><br />Kokonaisuutena Tyyne tuntui paljon paremmalta kuin ekalla kerralla. Eihän se vieläkään niin hyvää suoritusta tehnyt kuin treeneissä, mutta parempaan suuntaan mennään. Ensi sunnuntaina meillä on vielä viimeiset alo-kisat Hyvinkäällä. Avo-liikkeetkin ovat jo ihan mukavalla mallilla ja yritän saada meille avo-kisastartin jonnekin maalis-huhtikuulle.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4493566017907362374?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-48876473184875799512012-01-08T22:31:00.002+02:002012-01-09T09:34:51.863+02:00Torstaina pakkasimme Mirkan kanssa auton täyteen koiria ja tavaroita ja suuntasimme kohti Suonenjokea. Perjantaina olikin vuorossa kauan jännitetty ja odotettu tokokisa molemmille punaisille. Tyyne oli ennen kisoja hoidossa vanhemmillani joulusta lähtien, joten allekirjoittanutta jännitti erityisen paljon se, mitä treenitauko ennen kisoja on tehnyt kakaralle...<br /><br />No, eihän se Tyynen osalta ihan nappiin mennyt :( Paikallamakuu on aina ollut sille tosi varma liike, mutta jostakin syystä ei tällä kertaa. Tee nousi noin 5 sekuntia ennen ajan loppumista seisomaan. Täytyy sanoa, että sen jälkeen mun oli kyllä vaikeaa kasata itseäni loppukehään ja varmasti siitä syystä teinkin kehän läpi lähinnä koiraan luottaen (ei vissiin olisi pitänyt). Tyyne taas tuntui muistavan ainoastaan sen liikkeen, mitä on eniten loppusyksyn aikana hinkattu - liikkeestä seisomisen. Ennakoi sitä sitten vähän joka kohdassa... No, elämä on. Nyt vaan lisää treeniä ja kisakalenterin tsiigailua :) Ainakin Tee teki ihan kivalla asenteella hommia, vaikkakin voisin nostaa sen virettä hieman ennen suoritusta. Rauhan kanssa kun olen tottunut tekemään päinvastoin, niin tässä on allekirjoittaneellekin ihan uutta haastetta ohjata täysin erityyppistä koiraa...<br /><br />Tyynen tulos:<br /><br />1. Luoksepäästävyys - 10<br />Istui paikallaan kuin tatti, hyvä jos vilkaisi koko tuomarisetää.<br /><br />2. Paikalla makaaminen - 0<br />Nousi seisomaan noin 5 sekuntia ennen liikkeen loppua. Makasi sitä ennen ihan rauhassa. Näytti lähinnä siltä, että ipana ei vaan tajunnut, että odotan sen edelleen makaavan paikallaan...<br /><br />3. Seuraaminen kytkettynä - 8<br />Pientä jätättämistä ajoittain (josko vaikka seisominen tulisi). Ja perusasennot jäivät tekemättä...<br /><br />4. Seuraaminen taluttimetta - 8<br />Ennakoi taas seisomista ajoittain ja jätätti.. Tästä syystä myös käännökset oli ihan karmean näköisiä...Muutenkin molemmat seuraamiset oli tosi huonoja siihen verrattuna, mitä tuo treeneissä esittää.<br /><br />5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä - 0<br />Jätätti valmiiksi odottaen seisomista ja seisomaanhan se komeasti jäikin. Olisihan sitä koiraa voinut tietty vilkaistakin, mutta kun kuvittelin tän olevan varma liike (kuten muidenkin...).<br /><br />6. Luoksetulo - 8<br />Hyppäsi lopussa perusasentoon kuitenkaan koskematta mua. Tuomari sanoi, että tulkitsee hyppäämisen törmäämiseksi. Vähän olen eri mieltä tuosta, mutta ihan miten vaan. Jokatapauksessa tätä hyppyä on työstetty pois jo pitkään. Treenit siis jatkuu edelleen..<br /><br />7. Liikkeestä seisominen - 10<br />Joo, tämänhän se odotti koko ajan tekevänsäkin... Hieno stoppi ja pysyminen asennossa.<br /><br />8. Estehyppy - 9<br />Tyyne ei vilkaissutkaan estettä ennen suoritusta. Käskystä lähti hieman epävarmana eteenpäin ja hyppäsi laiskasti toiselle puolelle. Loppu hyvin. En tiedä mistä piste lähti...<br /><br />9. Kokonaisvaikutus - 8<br />Kokonaisuutena koira tuntui hieman vetelältä. Tosin se on tuntunut siltä viime päivät muutenkin, joten veikkaan että juoksun loppuminen on vaikuttanut koiraan.<br /><br />Pisteitä yhteensä 128 ja tulos ALO3. Tuomarina toimi Mauri Pehkonen. <br /><br />Tyynen kisavideo löytyy <a href="http://youtu.be/-l2XyaKSoD8">täältä</a>.<br /><br />---<br /><br />Rauhan kanssa virittelyt osuivat nyt hyvin nappiin. Se oli innokas ja keskittynyt koko ajan ja mulla oli sen kanssa kehässä oikeasti hauskaa. Tehtiin tosi hienoa sarjaa tunnariin asti, mutta ilmeisesti koiran vire oli kuitenkin hieman liian korkea siihen, kun lopetti hyvin alkaneen työskentelyn kesken ja toi väärän. Kaukoista tuli vielä nolla, joten siinä meni ykköshaaveet. Kympin tunnarilla olisi ykkönen vielä tullut, joten vähän jäi harmittamaan. Toisaalta Rauha ylitti itsensä tekemällä elämänsä parhaan seuraamisen ja luoksetulon kisatilanteessa. Kokonaisuutena jäi kiva fiilis. Tuntuu, että se ykkönen voisi tulla piankin, kunhan vaan saan hinkattua kaukot valmiiksi ja tunnarin taas varmemmaksi.<br /><br /><br />Rauhan tulokset:<br /><br />1. Paikalla makaaminen - 10<br />Ei huomautettavaa :)<br /><br />2. Seuraaminen taluttimetta - 9,5<br />Kaavio oli meille aika otollinen. Paljon tapahtumia, eikä juuri pitkiä suoria. Puoli pistettä lähti ajoittaisesta edistämisestä. Askelsiirtymissä perusasennot jäivät kyllä tosi eteen, mutta Rauhan asenne oli hieno koko seuraamisen ajan :)<br /><br />3. Istuminen seuraamisen yhteydessä - 9<br />Ihan nätti istuminen. Ohittaessani liikutti taas pari kertaa etujalkojaan. <br /><br />4. Luoksetulo - 10<br />Siis VAU! Se 150 peräkkäistä pysäytystä on tuottanut tulosta ja Rauha tuli nyt sellaista lönköttelylaukkaa välit ja pysähtyi käskystä kuin seinään! Erityiskiitokset Mirkalle tämän edistymisestä, koska hän keksi ehdottaa, että voisin ottaa liikkeeseen useamman apurin ja seisomaan pysäytyksestä lentää pallo joltakin henkilöltä.<br /><br />5. Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo - 7<br />Tässä oli jännitystä kerrakseen. Ruutu oli hallin takanurkassa, enkä saanut viritettyä Rauhaa katsomaan sitä. Käskystä se lähti suoraan eteenpäin, mutta vasemman etunurkan sijasta oikeaan nurkkaan, missä oli luoksetulon merkki. Kävi keilaamassa sen, mutta huomasi onneksi heti perään ruudun ja juoksi ilman lisäkäskyä sisään sivusta. Pysähtyi ja meni maahan käskystä. Makuupaikka oli juuri ruudun sisäpuolella, tuomarinkin piti käydä lähempää varmistamassa asia...<br /><br />6. Noutaminen esteen yli hypäten - 9,5<br />Heittäessä Rauha oli tehnyt pienen nytkäyksen. Luovutuksessa se vilkaisi kriittisellä hetkellä tuomaria ja taisi stepata pari kertaa kun otin kapulan.<br /><br />7. Metalliesineen noutaminen - 8,5<br />Kovaa vauhtia kapulalle, sitten jäi mittaamaan sitä suuhun ja palautti selvästi menovauhtia hitaammin. Luovutusasento hieman vino ja irti käskystä liikkui hieman taaksepäin.<br /><br />8. Tunnistusnouto - 0<br />Lähti rauhallisen näköistä ravia kapuloille ja alkoi haistelemaan. Kapulat oli aika lähekkäin toisiaan (täytyy huomioida treeneissä!) ja Rauha otti vahingossa oman viereisen kapulan. Huomasi sitten erheensä, pudotti sen ja etsi etualalta omaa löytämättä, joten toi random-kapulan... Eli melkein malttoi keskittyä loppuun asti ;)<br /><br />9. Kauko-ohjaus - 0<br />Tarvitsi ensimmäisessä istumaan nousussa lisäkäskyn (tätä on tehnyt paljon treeneissäkin). Seisomaan nousuissa otti useita askelia eteenpäin, muut teki ihan siedettävällä tekniikalla. Eteni 1,5 omaa mittaansa...<br /><br />10. Kokonaisvaikutus - 8,5<br /><br />Pisteet yhteensä 217,5 ja tulos VOI3. Tuomarina toimi Riikka Pulliainen.<br /><br />Video Rauhan kisasuorituksesta löytyy <a href="http://www.youtube.com/watch?v=kwViV9Bbxd8&amp;list=UU8czGJC-787Cn0Y_NBFJf6w&amp;index=1&amp;feature=plcp">täältä.</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4887647318487579951?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-43262051858586487732012-01-02T16:33:00.000+02:002012-01-02T16:33:51.173+02:00<b></b>Hyvää uutta vuotta kaikille blogin lukijoille!<br /><br />Kävin parin päivän takaisessa päivityksessä läpi vuoden 2011 tapahtumia. Ja vaikka ei tuloksellisesti huimaa edistystä tapahtunutkaan, olen silti tosi tyytyväinen vuoteen kokonaisuutena. Tälle vuodelle onkin mielessä jos jonkinlaista koetta. Tavoitteet eivät kuitenkaan ole kiveen kirjoitettu, vaan ne tarvittaessa tarkentuvat vuoden aikana. Pääasia on pitää hauskaa!<br /><br />Kaikkia koiria koskeva ensimmäinen tavoitteeni ja toiveeni on se, että koko perhe pysyy terveenä. Sallille tulee tassuihin seuraavaksi jo 14 vuotta, joten toivon erityisesti, että se pysyisi vielä yhtä hyvässä kunnossa kuin nyt. Rauhalta on tarkoitus mahdollisesti jossakin vaiheessa vuotta poistaa kohtu, joten sen osalta tavoitteet voivat muuttua kovastikin... Tässäpä näitä haaveita tälle vuodelle olisi:<br /><br /><b>Tyyne</b><br /><br />Toko<br /><ul><li>ALO1 tammi-helmikuussa</li><li>AVO1 kevään aikana</li><li>VOI1 syksyllä </li></ul>Nou/nome<br /><ul><li>NOU1 kesän aikana</li><li>Mahdollisesti nome-startti syksyllä, mikäli koira tuntuu valmiilta.&nbsp;</li><li>Mahdollisesti wt-startti kesän aikana.</li></ul>Näyttelyt<br /><ul><li>Muutama pyörähdys näyttelykehässä. Tähän en enempiä tavoitteita aseta, kun kauneus on katsojan silmissä ;)</li></ul>&nbsp;Mejä<br /><ul><li>Jos aikaa jää, niin treenijälkiä säännöllisesti ja mahdollisesti ensimmäinen koestartti loppukesästä/syksyllä.</li></ul><b>Rauha</b><br /><br />Toko<b>&nbsp;</b><br /><ul><li>VOI1-tulos</li><li>EVL-startti</li></ul>Nome<br /><ul><li>Tulos nome-b alokasluokasta.</li><li>Käytännön metsästystä syksyllä.</li></ul>Agility<br /><ul><li>Treenaamista ja kisaamista lainaohjaajan kanssa (toivotaan, että suunnitelmat tämän osalta etenevät toivotulla tavalla ;) )</li></ul>Mejä<br /><ul><li>Treenijälkiä, jos aika sallii ja muutama koestartti, mikäli koira pelittää toivotulla tavalla.&nbsp;</li></ul>&nbsp;-------<br /><br />Eriliaisa koulutuksia on varailtu jo kalenterista ja erityisesti tokon osalta on treenejä buukattu taas useammalta kouluttajalta keväälle ja kesälle. Tyyne pääsee keväällä taipparikurssille ja molempien kanssa treenaan myös tokoa Koiviksen tokoporukan hallivuorolla ja Tyynen sisarusten kanssa. Katsotaan, mitä uusi vuosi tuo tullessaan :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4326205185858648773?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-49738386771669984892011-12-28T16:44:00.000+02:002011-12-28T16:44:04.157+02:00Vuosi 2010 on ollut todella vauhdikas koirarintamalla. Helmikuussa tuli pitkään suunniteltu pentue Rauhalle. Seuraavat pari kuukautta menivätkin erittäin tiiviisti pentuja hoitaen. Pentuprojekti ei mennyt ihan oppikirjoista, vaan saimme ravata eläinlääkärissä useaan otteeseen. Ensin synnytyksessä seitsemäs pentu oli poikittain ja Rauha jouduttiin lopulta keisarinleikkaamaan. Neljästä leikatusta pennusta lopulta vain yksi jäi henkiin. No, loppusaldoksi tuli kuitenkin 2 urosta ja 5 narttua, mikä oli mielestäni ihan sopiva pentumäärä. Pari viikkoa leikkauksen jälkeen Rauhalla todettiin kohtutulehdus, mikä oireili valtavina pissalammikoina lattioilla. Pentujen ollessa 7-viikkoisia Rauhalta tuli vielä virtsaamisen yhteydessä veristä vuotoa. Ei muuta kuin jälleen kerran ultraamaan, mutta onneksi hälytys oli sillä kertaa turha ja kohtu oli jo palautunut normaalin kokoiseksi. Pentuja Rauha hoiti onneksi koko ajan erinomaisesti.<br /><br />Pentujen tulevat kodit valitsin melko varhaisessa vaiheessa. Tosin lopulliset päätökset siitä, mikä pentu meni kenellekin, tehtiin vasta pentutestin jälkeen lähellä luovutusikää. Yksi pallero jäi vaudittamaan omaa arkeamme. Tyynen valitseminen pentulaatikosta ei ollut helppoa, mutta lopulta se jotenkin vaikutti kiinnostavimmalta. Se oli aika itsenäinen ja vähän omapäisen oloinen. Siinä missä pentutestissä kaikki muut pennut menivät pallon perässä ja jäivät mussuttamaan ja tutkimaan palloa, niin Tyyne otti välittömästi pallon ja lähti takavasemmalle... <br /><br />Pentujen luovutuksen jälkeen Rauha pääsi hiljalleen jatkamaan aktiivitreenaamistaan. Kisasimme heti alkuvaiheessa jokusen agilitykisan. Harmittavasti meille sattui aina vähintään jotain pientä ja muutama vitonen sijoituksilla oli parhaat saavuttamamme tulokset. Tyyne sai luvan roikkua mukana treeneissä ja kisoissa heti alusta lähtien. Se oppi nopeasti nukkumaan häkissä,eikä sille kisapaikalla rentoutuminen ollut mikään ongelma. Tyyne tuntui muutenkin suhtautuvan lunkisti kaikkeen vastaantulevaan. Se oli pentuvaiheessa suorastaan epäilyttävän rauhallinen, niin tosin Rauhakin oli aikanaan...<br /><br />Aloimme heti pentujen luovutuksen jälkeen treenaamaan kimpassa pk-seudulla asuvien pentujen kanssa. Vuoden aikana kaikki pennut ovat kehittyneet aivan valtavasti ja mä olenkin esittänyt omistajille jo vähän varovaisia ehdotuksia, että ensi vuonna kannattaisi ottaa tavoitteeksi myös viralliset tokokisat. Olemme kuluneen vuoden aikana treenanneet pentuejen kanssa vaihtelevasti tokoa ja nomea. Noutopuolella kaikilla on tavoitteena vähintään taipparit ja omistajat ovatkin olleet ihanan motivoituneita treenaajia. Muutama pentu on vähnä kuumemman sorttinen ja äänekäs, mutta kaikilta on löytynyt mukavasti riista- ja noutointoa. Ja vuoden aikana meidän pentueporukka on vaan tiivistynyt ja kaikista on tullut hyviä ystäviä, joiden kanssa on helppoa turista, treenailla ja suunnitella tulevaisuutta. Pentutreffejä on pidetty jo 5 (?), joten pitkämatkaisiakin on nähty. <br /><br />Kesän aikana keskityimme treenailemaan ahkerasti. Osallistuin Rauhan kanssa useampaan nome-koulutukseen. Tyynen kanssa tehtiin erityisen paljon tokoa ja säästeliäästi myös noutojuttuja. Kilpailuja meillä ei juuri ollut, tavoitteet oli asettu syksymmälle. Kesällä muutimme myös Korson rivarista Malmille kerrostaloon. Koirat tottuivat uuteen ympäristöön onneksi nopeasti.<br /><br />Elokuussa oli Tollershow Salossa. Vihjaisin pentuejen omistajille jo alkukesästä, että voisi olla hauskaa osallistua tapahtumaan porukalla. Kaikki ottivatkin vinkistä vaarin ja meillä oli kaikki 7 pentua näyttelyssä esiintymässä. Ilmoitin myös hetken mielijohteesta Rauhan käyttöluokkaan. Rauha oli myös syksyksi ilmoitettu tolleri-nomeen ja muutamaan tokokisaan, mutta juoksun alkaminen esti näihin osallistumisen. Näyttely meni ihan mukavasti, Rauhalle EH ja Ansa voitti 10 pikkunarttupennun luokan kp:n kera. Ja selvisin hengissä myös parikilpailusta Tyynen ja Tessan kanssa. Muutama pennuista kävi näyttelyissä myös syksyn aikana. Tessa oli SNJ:n päänäyttelyssä VSP-pentu ja sai Messukeskuksen näyttelyistä molempina päivinä EH:n. Ansa haki Voittaja-näyttelystä ERI:n ja oli hienosti 9 juniorinartun joukosta kolmas. Bretonikasvateista Demo voitti jo kolmantena vuotena putkeen Uudenmaan kanakoiraharrastajien mestaruuden kaer-kokeissa. <br /><br />Syksyn aikana pääsimme useaan otteeseen sorsastamaan Ansan isännän Tuomaksen matkaan. Oma haulikko kulki reissuissa aina mukana ja jopa minä sain jokusen linnun ammuttua alas. Syksyn treenailut painottuivat pitkälti tokoon ja vähän nomeenkin. Pääsin osallistumaan useampaan sm-tason tokokouluttajan koulutukseen Tyynen ja/tai Rauhan kanssa. Loppusyksystä käytiin Rauhan kanssa kauden ainoassa metsästyskokeessa, eli Hauhon WT:ssä. Sorsastus avoimen meren äärellä oli valitettavasti tehnyt tehtävänsä, joten meidän kisasuoritus jäi harmittavan lyhyeksi.<br /><br />Joulukuussa päästiin vihdoinkin myös tokokisoihin Rauhan kanssa. Tulosta ei saatu, mutta kokonaisuutena koira tuntui olevan ihan kivalla mallilla pitkän kisatauon jälkeen. Uskallan siis haaveilla ykköstuloksesta lähitulevaisuudessa.<br /><br />Loppukesästä lähtien meidän agilitytreeneihin osallistuminen on ollut lähinnä satunnaista. Allekirjoittaneella ei vaan tunnu aika riittävän ihan kaikkeen, joten agility on sitten ollut se, mikä on jäänyt eniten taka-alalle. Emme myöskään ilmoittautuneet talvihalliin, kun ajattelin talvenkin keskittyä tokoon ja nomeen molempien punaisten kanssa.<br /><br />Kesän aikana molemmille punaisille tehtiin muutama verijälki, mutta olemattomalla treenimäärällä en lähtenyt kokeisiin, vaikka sellaista mulle ihan puhelimessa oikein tyrkytettiin. Rauhan jäljestys oli edelleen hieman hajamielistä ja se on kiinnostunut riistasta. Tyynen pari harjoitusjälkeä osoittivat ainakin sen, että kakarasta voisi saada ihan kelvollisen jälkikoiran. Tosin se on enemmän nelivetomallia, siinä missä Rauha on aina jäljestänyt maltillista tahtia.<br /><br />Kaikki omat koirat ja pentueet ovat olleet tämän vuoden mukavan terveitä. Omien lihashuoltoon on tänä syksynä panostettu aiempaa enemmän, siitä kiitos tuoreelle koirahierojalle <a href="http://www.tervekoira.fi/">Jennylle </a>:) Sallin kuulo on tämän vuoden aikana mennyt ihan kokonaan, joten sitä ei enää voi laskea irti kuin tutuissa ja turvallisissa ympäristöissä. Lisäksi Sallin palautumisaika rasituksista on kasvanut iän myötä. Nykyään pidempiä irtolenkkejä tehdään sen kanssa noin kerran viikossa. Toisaalta ikääkin tulee tammikuussa tassuihin jo 14 vuotta, joten onhan se ikäisekseen edelleen mainiossa kunnossa.<br /><br />Tässäpä tämän vuoden tapahtumat tiivistettynä. Ensi vuoden suunnitelmista tulee lähipäivinä lisää...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4973838677166998489?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-73036364873042565972011-12-24T11:14:00.000+02:002011-12-24T11:14:39.863+02:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-HAWQLzgzRoM/TvWXM-pARnI/AAAAAAAAAGg/3QaBoVQ0hc4/s1600/joulu2012.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="360" src="http://1.bp.blogspot.com/-HAWQLzgzRoM/TvWXM-pARnI/AAAAAAAAAGg/3QaBoVQ0hc4/s400/joulu2012.jpg" width="400" /></a></div><br />Treenikuulumisten päivittäminenkin on taas jäänyt vähän roikkumaan... Mainitaan siis tässä yhteydessä pikaisesti, että tokoiltu on kovasti ja Tyynen ekat kisat on 2 viikon päästä Pieksämäellä. Rauha on ilmoitettu samoihin kisoihin, eli tekemistä piisaa :) Tyyne jää kuitenkin nyt joulun jälkeen 1,5 viikoksi vanhemmilleni hoitoon, koska sen juoksu on vielä loppuvaiheessa ja meille tulee hoitoon Rauhan Mauri-poika. Ennen kisoja Tyynellä on siis 1,5 viikon treenitauko. Toivotaan, että se on hyvä asia... Nyt joulun pyhät keskitymme vielä treenaamaan ahkerasti kinkun syönnin ohessa ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7303636487304256597?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-1104105625538585692011-12-11T15:19:00.001+02:002011-12-11T15:20:21.920+02:00Käytiin eilen Rauhan kanssa Lempäälässä asti tokokisoissa. Meidän edellisestä kisastartista on aikaa yli vuosi, joten lähdin paikalle lähinä sellaisilla fiiliksillä, että katsotaan missä mennään. Viimeistelytreeneissä totesin jo, ettei meidän kaukojen korjaussarja ole tehonnut riittävästi, joten niistä odotin nollaa ihan suoraan, kun en treeneissäkään ole päässyt 10 metrin päähän kuin muutamia kertoja.&nbsp; <br /><br />Olimme paikalla ajoissa hieman yli 8 ja sainkin ensitöikseni huomata, että olemme suoritusvuorossa vasta kolmanneksi viimeisinä. No, ehdimmepä ainakin molemmat tasaantua ja rauhoittua ennen omaa kilpailuvuoroa. Paikallamakuut tehtiin heti luokan alussa. Rauha oli kehään mennessä jotenkin tosi levottoman oloinen, jouduin jopa huomauttamaan sille pariin kertaan, että nyt pitäisi rauhoittua ja olla HILJAA. <br /><br />Suorituksen alkaessa koira oli kuitenkin jo hiljaa ja paikallamakuu meni ihan siististi. Lopun perusasentoon Rauha nousi jotenkin tosi vinoon, mutta tästä huolimatta kymppi arvosanaksi. Reilun tunnin odottelun jälkeen uudestaan kehään. Liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä, eli seuraamisella aloitettiin. Rauha lähti ihan kivasti seuraamaan ja pääosa kaaviosta menikin oikein kivassa paikassa ja sopivassa vireessä. Muutamassa kohdassa koira herpaantui hieman, joten siitä tuli tuomarilta noottia. Arvosanaksi tästä 7,5. Täytyy sanoa, että oon tähän tässä vaiheessa ihan tyytyväinen, koska seuraaminen on ollut meille vaikea liike ja vihdoin seuraaminen tuntui itsestäkin kohtuullisen mukavalta.<br /><br />Kolmantena liikkeenä oli liikkeestä istuminen, mikä on ollutkin yksi varmimmista liikkeistämme. Liikkurin "onko ohjaaja valmiina" -kysymyksen jälkeen nyökkäsin epämääräisesti, jolloin R tipahti maahan. No, onneksi liikkurikin hämmentyi siitä ja korjasin koiran pokkana uudestaan perusasentoon ja nyökkäsin uudestaan :D Tuomari ei tipahtamista laskenut näin ollen liikkeeseen ;) Olen ilmeisesti treenannut liikaa Tyynen kanssa jääviä pienillä avuilla, koska mun piti jostain kummallisesta syystä melkein pysähtyä sanomaan jättökäsky. Rauhahan teki hyvin, mutta ohjaajan sössimisestä arvosanaksi 8,5...<br /><br />Neljäs liike oli luoksetulo. Näköjään meidän kiertoleikit ja stoppien tehotreeni ei vielä ole tehonnut toivottavalla tavalla, koska Rauha liukui pysäytyskäskystä melkein toiselle merkille. Maahan se olikin vähän vaikea vielä käskeä, kun seisoi käytännössä kys. merkillä. Tästä ansaittu nolla. Varmaan liukas mattokin vaikeutti osaltaan pysähtymistä.<br /><br />Viidentenä liikkeenä oli meillle "varma" ruutu. Rauha lähti suoraviivaisesti ruutuun, mutta en tainnut huomioida tarpeeksi seiso-käskyn ajoitusta mattoalustalla. Rauha siis pysähtyi ruutuun liian syvälle (takajalat ulkona). Ajatukseni oli vielä korjata se, mutta seiso-käskyn jälkeen se päätti ennakoida itsensä maahan. Nolla siis tästäkin. Se siitä varmasta liikkeestä...<br /><br />Ruudun jälkeen tuli onneksihyvinkin varmat liikkeet meille. Hyppynouto oli munkin mielestä aika perfekto, siitä ansaittu kymppi. Metallin onnistuin sitten heittämään niin, että se jäi pystyasentoon. Rauha onneksi osasi ottaa sen siististi siitäkin, mutta palautti tavallista hitaampaa vauhtia. Kapula taisi olla hieman painavampi kuin meidän oma, joten vähän tuo sitä vierasti. Luovutusasento oli myös hieman vino, mutta ilmeisesti kapulan hieno ottaminen vaikeasta asennosta sai tuomarin meidän puolelle, koska tästäkin arvosanaksi kymppi.<br /><br /><br />Seuraavaksi oli vuorossa tunnari, mikä on ollut meille aina tosi vaikea. Syksyn aikana emme ole tätä liikettä pystyneet treenaamaan niin paljon kuin haluaisin, joten jännitti nähdä, kuinka tosipaikan tullen käy. Rauha oli kuitenkin hyvässä vireessä tähän ja meni rauhallisesti haistelemaan kapuloita. Se koski suullaan muutamaan ensimmäiseen, mutta nosti varmasti oman, kun sen luokse pääsi. Luovutuksessa näkyi pientä epävarmuutta, Rauha meni ensin musta hieman ohi ja luovutusasennossa roikotti kapulaa mun puolen suupielestä. No irrottihan se irti-käskystä, mutta itse en saanut kapulasta heti kiinni, vaan työnsin sitä pyydystäessäni koiran sivuun perusasennosta. Tästä säätämisestä saatiin arvosanaksi 7,5.<br /><br />Tunnarin jälkeen oli vuorossa kaukot, enkä kisakoomassa saanut tietenkään sanottua, että ehkä me otetaan tekemättä se nolla... Joten jätin koiran maahan ja menin sikakauas (kylläpäs 10 metriä on muuten pitkä matka!). Ekana oli istumaan nousu, missä tuo koomaili itsensä ylös vasta toisella käskyllä. Siitä seisomaan, jolloi Rauha hiipi kohti useita askelia. Tässä vaiheessa päätin sanoa pelin poikki, ja näytin R:lle et tuuppas tänne. Tuomari ei ehkä tainnut tajuta, että Rauha tuli luokse luvalla, koska se kuulemma laski kokonaisvaikutuksen kasiin siksi, että Rauha lopetti kaukojen suorituksen epäonnistumisesta ;) Yhteensä pisteitä tänään siis 173,5p. ja tulos VOI0. <br /><br />Palautteessaan tuomari oli sitä mieltä, että mulla on hyvä koira, kunhan saadaan hiottua yksityiskohtia vaan varmemmaksi. Ja täytyy kyllä sanoa, että itse olen samaa mieltä :) Rauha teki koko kisan hyvässä vireessä, siinä ei ollut mitään tietoa ylivireestä, jolloin niitä virheitä tulee sille vielä herkemmin. Se vaikutti kuitenkin kisan aikana hieman hajamieliseltä, mikä mielestäni aiheutti suurimman osan virheistä. Selvästi palkattomuus itsessään ei sitä haittaa, mutta kisarutiinin puute on luultavasti suurin syy pieneen unohteluun. Sovinkin kisan jälkeen kaverin kanssa, että kokoamme oman pikkuporukan, joiden kanssa tehdään kisanomaisia treenejä silloin tällöin vaihtelevilla kentillä. Ja kisamaisessa treenissä on sitten mukana myös "tuomari", "liikkuri" ja kehänauhat! Ehkä sellaisessa tilanteessa saan Rauhalle lisää sitä kallista rutiinia kisatilanteista.Kisasuoritusta kuvattiin myös videolle, mutta se on vähän katkonainen, joten taidan tällä kertaa jättää sen julkaisematta.. <br /><br />Kokonaisuutena meidän osaamistaso tuntui kuitenkin siltä, että kuntoon laitettavia yksityiskohtia on ihan inhimillinen määrä, eikä tuolle hyvänä päivänä ykkönenkään tunnu ollenkaan mahdottomalta saavutukselta :) Jatkamme siis ahkeraa treenaamista ja lisäämme siihen kisoja säännöllisesti, niin eiköhän tuloksia hiljalleen ala tulla :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-110410562553858569?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-22125382937598506602011-11-27T23:37:00.001+02:002011-11-28T20:35:54.871+02:00Nyt on taas aikamoinen tehoviikonloppu takana. Perjantain koirat saivat vapaapäivän ja la-aamuna lähdimme kukonlaulun aikaan Tyynen kanssa ajamaan kohti <a href="http://hollolantokotiimi.fi/">Hollolan tokotiimin</a> järjestämää tokopäivää. Rauha jäi jokseenkin loukkaantuneen oloisena kotiin mököttämään. Aika harvoin se on ollut se kotiin jäävä koira... <br /><br />Päivä alkoi yleisellä löpinällä ja Hottilaisten tokonäytöksellä. He esittelivät hieman temppuradan treenaamisen ideaa ja häiriötreenaamista. Temppurataa mä oon silloin tällöin tehnyt Rauhan kanssa, mutta niitä pitäisi kyllä tehdä useamminkin. Häiriötreeneissä häiriöt oli nostettu ihan omiin sfääreihinsä. Mieleen jäi erityisesti sellaiset harjoitukset, missä häiriköijä tuli paikalle jätetyn koiran viereen, houkutteli vinkulelulla tai namilla koiran nousemaan paikaltaan jne. Tässä voisi tehdä niin paljon enemmän omissakin treeneissä. Oikeastaan me treenataan ihan liian vähän häiriötä omien kanssa muutenkin. Kyllä mä mun tokoryhmäläisille pidän säännöllisesti häiriötreenejä, mutta omat saa niitä kyllä harvemmin...<br /><br />Alkujutusteluiden jälkeen koirat jaettiin kolmeen ryhmään. Jokaisella oli yksittäin tietty aika (15min?) kouluttajan kanssa, minkä sai käyttää haluamallaan tavalla. Me olimme oman ryhmämme vikoja, joten ehdin ajoissa ottaa Tyynen hengailemaan maneesin reunalle. Se ei onneksi ottanut häiriötä paikasta, vaan oli ihan oma itsensä. Odotellessa se ei käynyt nukkumaan, mutta ei toisaalta ollut erityisen levotonkaan.<br /><br />Ensimmäisenä pääsimme Oili Huotarin käsittelyyn. Päätin aloittaa sitä mun henkilökohtaisesta ongelmaliikkeestä, eli seuraamisesta. Lähdettiin siitä, että näytin meidän seuraamista hieman Oilille ja hän kysyi seuraavaksi, että mikä se meidän ongelma on :D Yritin sitten kuvailla, että eihän siinä varsinaisesti mitään isoja ongelmia ole, mutta pidemmällä suoralla Tyyne helposti väljistyy ja jätättää. Ja sen seuraamispaikka on aika takana, joten mulla ei oo kamalan hyvää käsitystä itsellä siitä, missä koira oikeasti seuraa. Tehtin sitten pidempää suoraa ja kuvailemani ongelmakin tuli näkyviin. Oilin mielestä jätättäminen johtui tasan tarkkaan siitä, että koira odotti saavansa palkan ja otti väliä jo valmiiksi, koska mä olen palkannut sitä turhan taakse usein. Harjoiteltiin sitten muutama toisto niin, että palkkasin tarkoituksella koiran kuonon eteen liikkeestä, kun se seurasi hyvin. Tällä taktiikalla Tyynen seuraamispaikka parantui heti hieman edemmäs ja se ei enää jätättänyt. Sain myös neuvoksi pitää välillä namia kädessä valmiiksi, jotta pääsen nopeammin palkkaamaan hyvästä paikasta. Nyt Tyyne ei ollenkaan hyppinyt käden perään ja kokonaisuutena seuraaminen tuntui itsestäkin hyvältä :) <br /><br />Toisena liikkeenä katsottiin vielä Oilin kanssa meidän noutoa. Siinähän Tyynen sivulletulo on aika huono ja se on aika levoton luovutuspaikassa. Se oli jostain syystä ihan kuutamolla parin kokonaisen noudon luovutusosan kanssa. Juoksi kyllä kapulalle, mutta palatessa meinasi mennä musta ohi ja tarvitsi useamman lisäkäskyn, että päätyi edes sivulle. Ja väisti aika tehokkaasti sitä, kun otin kapulan siltä. Tähän saatiin neuvoksi kapulan irrottamisen treenaaminen käskyn alle. Eli Tyyne saa pudottaa kapulan irti-komennolla maahan. Nythän mä olen opettanut koirani niin, että irti tulee aina niin, että pidän kapulasta kiinni samalla. Koiran levottomuus sivulla johtui siitä, että se paineistui mun kumartelusta ja säätämisestä siinä. Eli nyt jatketaan luovutuksen kanssa siten, että voin koskea koiraa, kapulaa jne. vähän aikaa vaikka edessä ja irti-käskyllä se saa pudottaa kapulan kun on hyvä. Tämän pitäisi vähentää sitä luovutuksen odottamista.<br /><br />Tauon jälkeen pääsimme seuraavalle kouluttajalle (Vuokko Malk). Maneesin takaosassa oli mukavan rauhallisen oloista, joten halusin ottaa siellä ruutua. Tämä oli ehkä kaikken turhin osa meidän treeniä, kun kyllähän mä itse aika hyvin tiedän, mitä sen liikkeen kanssa jatketaan. Tehtiin ensin pari ruutuunmenoa niin, että siellä oli namikippo. Sen jälkeen lähetin Teen tyhjään ruutuun hieman lähempää. Kyselin viisaamman neuvoa siihen, miten mun kannattaisi lähteä jatkamaan siitä, kun koira osaa mennä tyhjäänkin ruutuun, mutta sillä ei varsinaisesti ole mitään selkeää ajatusta oikeasta paikasta. Tähän Vuokko suositteli naksutinta ja sitä, että mä ihan vaan odotan ruudun lähellä, että koira päätyy suunnilleen oikealle alueelle. Mä oon tainnut ajatella tän itse liian vaikeasti, kun olen heti ajatellut vaan sitä pientä aluetta, minne haluan koiran lopullisesti, vaikka todellisuudessa alueen tulee aluksi olla vaan ruudun takaosa. Tehtiin sitten vähän aikaa sellaisia toistoja, että mä vaan seisoin paikallani naksun kanssa ja odotin, että Tyyne menee ruutuun keskikohdan taakse. Saatiin me onnistuneita toistojakin ihan mukavasti, vaikka Tyynellä ei selvästi ollut selkeää kuvaa, että myös tuollaisessa häiriöympäristössä voi tarjota eri toimintoja. Se siis lähinnä haahuili pitkin treenialuetta ja välillä päätyi (mun mielestä vahingossa) oikeaankin paikkaan. Mutta harjoitus vaikutti hyvin tuolle sopivalta, kun se tykkää kuitenkin tarjota erilaisia toimintoja. Jatkamme sitä siis omissa treeneissämme.<br /><br />Lopuksi otimme myös seisomasta maahan -käskyjä kauempaa (ilman ruutua), joista yhdessä Tee taisi hiippailla mua kohti. Vuokko oli kuitenkin sitä mieltä, että niitä ei juuri kannata tehdä, ettei koira yhdistä niitä kaukokäskyihin. Että kyllä se kauempaa asennonvaihto tulee ihan iän ja kokemuksen myötä ilman sen suurempaa treenaamista. Otin ihan viimeiseksi vielä maasta seuraamaan tuloja. Autoin Tyyneä aika paljon kädellä ja se jarruttikin ihan mukavasti sivulle. Sain vinkiksi antaa vielä uuden seuraa-käskyn juuri ennen kuin koira on saavuttanut mut.<br /><br />Toisen kierroksen jälkeen vuorossa oli lounastauko ja Oilin pitämä luento tavoitteellisesta treenaamisesta. Siitä mieleen jääneitä asioita olivat erityisesti seuraavat:<br /><ul><li>Nuoren koiran kanssa ei kannata pitää kiirettä etenemisen kanssa. Tavoitteena on se, että koiralle toko olisi kivaa vielä 7-8-vuotiaanakin!</li><li>Hyvän ohjaajan tulee selkeä ja nöyrä. Virheistä pitää oppia!</li><li>Koiran tulee olla aktiivinen. Tällöin uusia toimintoja on helppoa poimia tarjoamisen kautta.&nbsp;</li><li>Treenipäiväkirjan kannattaa olla monitasoinen. Eli kannattaa miettiä valmiiksi päivä- viikko- ja kuukausitason harjoitukset.&nbsp;</li><li>Kaikki tokokehässä tapahtuvat asiat tulee pilkkoa ja treenata valmiiksi. Miten teen kehäänmenon? Entä liikkeiden välit?</li><li>Ohjaajalla tulee olla aina etukäteen selkeä kuva siitä, miltä opetettavan liikkeen tulee näyttää. Jos ei tiedä, ei koiran koulutttamisestakaan tule silloin mitään.&nbsp;</li><li>Suunnittele etukäteen, mitä teet jos koira tekee virheen. Jos virhe tulee, kannattaa myös pohtia sitä, miksi se sen tekee? Useimmiten koirat eivät ole tuhmia, vaan virhe johtuu ohjaajan liiasta vaatimisesta tms. </li><li>Pohdi aina treenien jälkeen, miten meni. Jos meni huonosti, niin miksi? Miten asia korjataan seuraavissa treeneissä?&nbsp;</li><li>Haasta koira tekemään virheitä, jotta niitä voi sitten korjata (temppuradat, kisanomaiset treenit jne.)</li><li>Koiran viretilan säätely on yksi tärkeimmistä asioista tokon treenaamisessa. (Tästä ei voi olla kun&nbsp; täysin samaa mieltä...). Virittelysanat ennen liikettä ovat tärkeä osa tätä.</li><li>Jos koira tekee virheen, sen tulisi sen jälkeen tehdä mielellään jopa 5 onnistunutta toistoa, että hyvä suoritus varmasti jää sen mieleen päällimmäisenä.&nbsp;</li><li>Älä palkkaa korjatusta liikkeestä (esim. jos koira tekee vinon perusasennon ja se korjaa sen uudesta käskystä, eleestä tms).</li><li>Kuuma koira on hyvä purkaa sekä ennen että jälkeen treenin. (Leikkimistä, nenätyöskentelyä, jne.)</li><li>Muista harjoitella erilaisissa ympäristöissä!</li><li>Älä ole aina tyytymätön -&gt; palkkaa myös kovasta yrittämisestä.&nbsp;</li><li>Osaavalle koiralle paljon kuuntelutreeniä -&gt; temppuratoja.&nbsp;</li></ul>Luennon jälkeen oli vielä luvassa viimeinen kierros. Kouluttajana meillä oli Marko Vuorenmaa. Halusin ottaa luoksetuloa Tyynen kanssa, kun sen lopun perusasentoon tuleminen on vielä aikamoista säätämistä. Se tekikin juuri sopivasti demoluoksetulossa kunnon loikan mun kättä kohti ja taisi vielä jäädä aavistuksen vinoon. No, tähän saatiin lääkkeeksi joku este mun eteen, jotta koira joutuu oikeasti tulemaan nätisti, eikä se voi jäädä mun eteen säätämään mitään. Tämä tuntui toimivan tehokkaasti ja kotitreenissä tänään huomasin, että meidän muovinen koroke on tähän harjoitukseen ihan superhyvä.Tyynelle tuli ihan erilainen ajatus luoksetulon lopusta. Toki me tehdään aluksi aika lyhyeltä matkalta näitä, ettei vauhti ehdi kiihtyä älyttömän kovaksi. Tämän harjoituksen jälkeen kurkkasimme kiertoleikin kanssa Tyynen pysähdystä ja Markon mielestä se oli ihan hyvä. Mua vaan muistutettiin, että kannattaa pitää selkeä kriteeri koko ajan mielessä, minkälaiset pysähdykset sallitaan ja palkataan. Huonoja ei siis palkata...<br /><br />Kun aikaa vielä jäi, otimme lopuksi vielä lisää noutoa Tyynen kanssa. Väsymys toi Tyynen saalistustavan näköjään pintaan ja se meni heitetylle kapulalle tassut edellä. Marko kysyi, olenko tehnyt noutoa lelun kanssa hetsaamalla. Kerroin, että olen yrittänyt, mutta Tee ei irrottanut kapulasta. No, kokeiltiin kuitenkin ja irrottihan se heti! Pari toistoa otettiin ja sain neuvoksi jatkaa sellaista treeniä, jolloin kapulasta tulee enemmän väline lelun saamiseen, eikä itsessään vielä ihmeellisen kiva juttu...<br /><br />Kokonaisuutena saatiin kovasti kehuja, että Tyyne on kivan oloinen pikkukoira. Ja kyllähän mä sen tiedän, se nyt on vaan niin hiano :D Tosin pieni hieno koira voisi vaihtaa yksin kotona puuhaamansa kirjan "lukemiset" johonkin sallitumpaan harrastukseen...<br /><br />---<br /><br />Tänään kävimme tekemässä riistatreenejä Mervin, Liisan &amp; punaisen lauman kanssa. Tyyne teki varisruudun ihan siedettävällä tavalla. Ruudussa oli yksi tosi huonokuntoinen varis, jota tuo kävi katsomassa, muttei tuonut. Neljä se toi kuitenkin miettimättä, joten en ota nyt vielä kamalasti paineita siitä yhdestä. Käytiin vielä lopuksi katsomassa sitä ällöä lintua ja kyllähän sekin sieltä nousi pienellä kannustuksella :)<br /><br />Se, mihin en ollut niin erityisen tyytyväinen, oli Tyynen palautukset. Se tuli ihan tahallaan pari metriä mun ohi ja meni vähän matkan päähän sivuun mussuttamaan ja tutkimaan lintujaan. Taisi se vissiin vikan linnun jopa tuoda suunnilleen mun käteen, mutta selkeästi koiralla ei ollut vielä kovin selvää kuvaa, että ihanat linnut pitäisi tuoda mammalle. Jatkamme siis keittiönnurkkatreenejä ja siirrymme lähiaikoina muistinoutoihin yhdellä variksella...<br /><br />Rauhalle tehtiin vähän isompi ruutu, missä oli varisten lisäksi uusi tuttavuus korppi ja harakka. Korppi nousi heti ensimmäisenä sen kummempia miettimättä ja kaikki riistat tuli muutenkin siististi käteen. Sitä samaa ällöintä varista Rauha kävi kerran katsomassa ja toi vasta yhden linnun jälkeen. Eli kyllä se taisi oikeasti olla aika huonossa kunnossa, kun Rauha ei ole ikinä aiemmin treeneissä jättänyt lintua ruutuun. Harakka tuli myös ruudusta jossain vaiheessa ja taisin noudattaa Rauhalla 6/10 riistaa. Hyvin se teki töitä, tosin lähetyksissä se rääkäisi muutaman kerran.<br /><br />Iltalenkin jälkeen kävin vielä Rauhan kanssa tokoilemassa yhdellä lähikentällä. Yritin nyt keskittyä hyvänmielentreeneihin ja tehdä sen kanssa vaan sellaisia suorituksia, mistä palkkaan vähintään 80%. Leikittiin myös patukoilla jonkin aikaa ennen treenejä, jotta koira olisi rauhallisempi, kun on saanut purkaa paineita ennen treenin aloittamista. Teimme luoksetulon stoppeja kiertoleikin kautta ja sitten ilmankin. Yritin hakea sitä etäisyyttä, missä se alkaa mennä vaikeaksi (hei, hiekkaan voi piirtää myös apuviivoja itselle!). Saatiin paljon aika kivoja onnistumisia ja vielä niin, että pienensin apuja koko ajan. Kyllä siitä vielä hieno stoppi saadaan!<br /><br />Stoppien jälkeen hömpötimme hieman seuraamista ja sitten teimme kaukokäskyjä. Tein vaihtelevalla etäisyydellä ensin yksittäisiä siirtoja vapauttamalla koiran yhden siirtymän jälkeen takapalkalle. Rauha teki tosi kivasti töitä. Se ei nyt edennyt yhtään seisomaannousuissa. Seisomasta istumaan- ja maahanmenot on haastavia, mutta toisaalta ei se niillä vielä nollaa liikettä, kun ei etene ihan kamalasti. Toki mä sitten autoin Rauhaa vaikeammissa siirtymissä hieman enemmän, että saatiin pääosin onnistumisia. Nyt onnistumisprosentti todella oli noin 80-90% ja hyvältä tuntui! Mä luulen, että ratkaisu meidän kaukojen ongelmiin on oikeasti saada molempien fiilis paremmaksi koko liikkeeseen. Nyt tuntuu ainakin taas ihan mahdolliselta, että saan liikkeen pakettiin tässä kahdessa viikossa, mikä seuraaviin kisoihin on vielä aikaa :) Treenailujen lopuksi Rauha sai vielä juosta vähän aikaa pallon perässä, että loputkin kierrokset saatiin purettua. Ainakin teoriassa :D<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2212538293759850660?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-49147448611530275082011-11-25T17:02:00.001+02:002011-11-25T17:02:49.876+02:00Kestihän se sen pari viikkoa, että ehdin kirjoittamaan jokaisten treenien jälkeen fiiliksiä... Jotenkin vaan heti kun joku treeni jää kirjaamatta, niin sen jälkeen se kirjoittaminen venyy ja venyy. No, yritän nyt tiivistää lähiviikkojen touhuilut mahdollisimman lyhyesti, niin voin taas yrittää jatkaa päivittäisempää kirjoittelua :)<br /><br />Punaisten kanssa treenailut on painottuneet tokoon. Muutamia noutotreenejäkin ollaan tehty, mutta pimeässä on helpompi kyllä tokoilla. Tällä hetkellä meillä on nyt kuuden päivän tokoiluputki takana. Tänään koirilla on vapaapäivä. Osallistumme huomenna Tyynen kanssa Hollolan Tokotiimin järjestämään tokopäivään. Odotan jännityksellä, minkälaista oppia sieltä saa ja miten pikkulikka toimii uudessa hallissa :)<br /><br />Heti kun viime blogissa ehdin valitella, että emme Rauhan kanssa pääse loppuvuonna mihinkään kisoihin, niin heti seuraavana päivänä sainkin ilokseni viestiä Lempäälän kisoista, että mahduimme sinne 10.12. Meillä onkin ollut nyt viime aikoina rankka projekti käynnissä, että saan kaukokäskyt koetasolle. Olen päättänyt, että jos ei kisoihin mennessä ole riittävän varmat, mä otan siitä liikkeestä suoraan kisoissa nollan yrittämättä. Mieluummin niin, kuin että lisään koiran epävarmuutta liikkeeseen kisatilanteessa...<br /><br />Kotona mä olen naksutellut Rauhalle myös merkille menoa. Se osaakin jo tosi kivasti sisällä tarjota juuri oikeaa paikkaa merkin takana mua vastapäätä. Tämä jää kuitenkin nyt vähäksi aikaa tauolle, ettei tuo sotke sitä ruutuun. Eilen tokoillessa tein ruudun oikean paikan hakua pari kertaa ja siinä Rauha yritti tarjota nimittäin myös kulmamerkin takana seisomista... Tokotreeneissä olen yrittänyt pitää hyvää fiilistä yllä. Seuraamista olemme tehneet jonkin verran myös liikkuroituna ja siinä taso vaihtelee viretilan ja päivän mukaan... Keskiviikon kisanomaisissa treeneissä kaveri liikkuroi meitä ja käveli aika lähellä koiraa koko seuruun ajan ja Rauha otti selvästi siitä häiriötä. Lisäksi se kuvitteli menevänsä ruutuun koko alku seuraamisen, kun lähtöpaikkaa vastapäätä sattui olemaan ruutu... Eipä ole tuollaistakaan satuttu aiemmin treenaamaan.<br /><br />Rauhan luoksetulon pysäytykset on edelleen aika huonoja. Olen tehnyt nyt viime aikoina takapalkalla ja sillä se pysähtyy aika kivasti. Tosin heti jos jätän takapalkan pois, valumista tapahtuu aika paljon. Olen myös treenannut pallon kanssa sellaista, että hetsaan koiran vauhtiin suht lyhyellä matkalla, pysäytän käskyllä ja palkkaan välittömästi pallolla sen taakse. Josko se auttaisi koiraa hiljalleen hahmottamaan, että haluan sen oikeasti pysähtyvän MAHDOLLISIMMAN nopeasti. Maahan se tipahtaa ihan hyvin.<br /><br />Kaukoja olemme tehneet mahdollisimman häiriöttömässä ympäristössä pelkällä takapalkalla. Jostain syystä tietty etäisyys koirasta katkaisee kamelin selän ja silloin se ei tee lähes mitään siirtymiä hyvällä tekniikalla. Olen nyt yrittänyt treenata sellaista, että otan lähes yksittäisiä siirtoja hyvin vaihtelevilla etäisyyksillä. Pisimmät matkat on just siellä harmaalla alueella, missä tekniikka katoaa. Toisaalta mulla on ton liikkeen kanssa vähän sellainen fiilis, että pääsen lopulta kisaetäisyyksiin suht helposti, kunhan saan kasvatettua sitä etäisyyttä riittävästi lähempää. Saa nähdä, ehdinkö saamaan sen riittävän pitkälle tässä jäljellä olevassa kahdessa viikossa...<br /><br /><br />Noutojutuissa teimme pari viikkoa sitten hakuruudun sokkona. Rauha haki kolme kuudesta tosi hyvin (ja hiljaa) ja jäin sen jälkeen paikalleni istumaan koiran kanssa. Mirka saapui Hiilen kanssa paikalle ja päätin siinä vaiheessa lähettää Rauhan hakemaan vielä yhden damin. Siltä meni jostain syystä kuppi ihan täysin nurin tästä käänteestä. Jäi pyörimään lähelle ja suorastaan haukkui&nbsp; mulle. Sellaista epävarmaa haukkua, että "mä en tiedä mitä sä multa haluat!" Hetken miettimisen jälkeen päätin, että en aio luovuttaa tällaiseen tilanteeseen, vaan annoin koiran vaan ymmärtää, että nyt sopisi hakea. Vähän aikaa protestoituaan Rauha lähti taas ongelmitta hakuun ja toi vielä neljännen damin. Tällaista protestointia tuo ei ole kyllä ikinä ennen noutotreeneissä tehnyt. Vähän tuon tyylistä se on kyllä esittänyt sorsastamassa ollessa muutaman kerran, kun olen lähettänyt sitä sokko-ohjaukseen pitkälle, eikä koiralla ollut luottoa muhun, että siellä mitään lintua olisikaan... No, kokeillaan tähän ihan vaan sellaista lääkettä, että tehdään tarpeeksi motivoituja ja selkeitä tehtäviä talven aikana.&nbsp; <br /><br />---<br /><br />Tyynen kanssa tokoiluissa on keskitytty paljon alokasluokan liikkeiden kokonaiseksi hiomisiin. Seuraamisessa palasin takaisin korokkeelle, kun kakara on viime kuukausina väljistynyt, jos kävelen yhtään pidempää matkaa. Vajaan viikon pyörimiskuuri tepsikin hyvin, ja seuraaminen on taas ollut kivan tuntuista ja intensiivistä. Onhan siinä herkästi vielä pientä hyppimistä ja poikittamista, mutta kokonaisuutena tuntuu hyvältä ja koira tuntuu hahmottavan vaadittavan seuraamispaikan. Liikkeestä maahanmeno on jo tosi varma liike. Olen pari kertaa ottanut loppuun myös perusasentoon nousun ja sekin on toiminut hyvin. Maahanmenossa mun täytyy vaan muistaa, että en voi vielä kävellä mitään älyttömän kovaa vauhtia. Seisominen toimii peruuttaessa hyvin jo käskystä, mutta sivulla Tee tarvitsee vielä aika runsaan käsiavun. Lisäksi paikalla seisominen kääntymättä mun perään vaatii vielä lisätyötä. Tämä on ongelmana erityisesti hypyn loppuosassa.<br /><br />Luoksetuloa olen treenaillut yksin, joten olen jättänyt Teen istumaan paikalleen. Se on muistaakseni kerran yrittänyt varaslähtöä, joten mun täytyy säännöllisesti muistaa palata takaisin palkkaamaan koiraa ja tehdä hämykutsuja ja heilumisia. Luoksetulon loppuasentoon tullessaan Tyyne herkästi tökkii mun kättä. Hyppyyn Tyyne lähtee nyt hyvin pelkästä suukomennosta ilman käsiapuja tai targettia. Mutta hypyn loppuosan seisomista se ei vielä osaa kovin varmasti. Toisaalta mun täytyy ensin tehdä liikkeestä seisominen varmaksi liikkeeksi, luulen että sen jälkeen myös hypyn loppuosa toimii kuin itsestään. Plats-paikkamakuuta ollaan otettu lyhyehköjä pätkiä eri tilanteissa. Tyyne tipahtaa hyvin, jos ekalla kerralla edessä on namitargetti. Sen pää nousee vielä satunnaisesti, jolloin laskee uudesta käskystä sen alas. Eilisissä treeneissä olin noin minuutin piilossa (kurkin välillä pään asentoa) ja Tyyne makasi kiltisti pää maassa koko ajan. Lopun perusasentoa plats-asennosta en ole tehnyt kuin pari kertaa. <br /><br />Kotona Tyynelle on naksuteltu kaukojen maahan-seiso-maahan -komentoja. Tee nousee hyvin, mutta se ottaa herkästi seisomaan nousuissa etujaloilla askelia taaksepäin. Oon yrittänyt naksauttaa heti kun koira lähtee nousemaan, jotta se ei ehdi ottaa yhtään askelta. Tällä liikkeellä ei ole mikään kamalan kova kiire, mutta ihan kivasti se etenee. Ruutua olemme treenailleet myös muutamia kertoja. Tee osaa mennä hyvin ruutuun (tosin ei just sille paikalle kuin haluaisin), mutta kun se ei osaa seiso-käskyä, niin on sitten hieman tyhjän päällä siellä. Olenkin nyt harjoitellut muutaman ruutuunmenon lisäksi seisomasta maahanmenoa niin, että jätän koiran seisomaan oikeaan paikkaan ruutuun, pakitan itse kauemmaksi ja käsken siitä maahan. Tyyne ei ole vielä täysin sisäistänyt sitä, että musta kauempanakin voi mennä maahan. Ekalla kerralla se yrittää vielä herkästi kävellä mun luokse ja mennä sitten maahan.<br /><br />Tokonoutoja olemme tehneet säästellen. Tyynen palautuspaikka ja palautuksen rauhallisuus tuppaa herkästi katoamaan, jos se ehtii juosta kapula suussa ja innostua. Tällöin se myös saattaa mälvätä puukapulaa. Rauhallista treeniä vaan lisää :)<br /><br />Tyyne teki muuten keskiviikon kisanomaissa treeneissä lähes koko alokasluokan kisanomaisesti läpi. Ja ai että se oli muuten hieno :) Seurasi tosi kivasti, loppumatkasta hyppi pari kertaa kättä vasten, mutta muuten hyvin. Lisäksi luoksetulossa se hyppäsi kättä vasten. Muuten meni aikalailla nappiin!<br /><br />Tyyne on joutunut monena päivänä tuomaan mulle variksen tai pari ennen iltaruoan saamistaan. Se ei kotioloissa enää ehdi leikkimään tai säätämään linnulla, vaan tuo vaakun vauhdilla mun käteen, jotta saa iltaruokansa. Sunnuntaina mulla on suunnitelmissa tehdä Tyynelle sen ihka ensimmäinen varisruutu, saa sitten nähdä kuinka käy :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4914744861153027508?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-42257026582142724782011-11-10T14:57:00.000+02:002011-11-10T14:57:17.331+02:00Edellisestä kunnon päivityksestä onkin taas päässyt vierähtämään muutama viikko... Treenirintamalla puuhailua on riittänyt sitten senkin edestä. Olen kuitenkin koko ajan huolehtinut siitä, että koirat saavat joka viikko 1-2 lepopäivää treenailuilta.<br /><br />Muutamana edellisenä viikonloppuna olemme käyneet sorsastamassa. Rauhalle on tullut aika vähän noudettavaa, mutta eipä se juuri haittaa, koska rouva käy passissa tosi kuumana tällä hetkellä. Se nostaa kierroksia jo siitä, kun näkee jonkun linnun lentävän lähettyvillä, saati sitten haulikon laukauksesta... Ärsyttävää, mutta onneksi se sentään pitkän passissa olon aikana rauhoittui. Jotenkin tuo merisorsastus on vaan tuolle koiralle tosi kuumentavaa hommaa. Aiemmissa kaislikkopasseissa se on ottanut aina tosi lunkisti. Toisaalta siellä noutotehtävätkin tehdään yleensä haulla, eikä millään linjalla/markkeerauksilla... No, onpahan mulla taas talveksi puuhaa saada tuo hiljaiseksi taas.<br /><br />Yksi sorsastuskerta meni niin, että otinkin Rauhan sijasta vain Tyynen mukaan. Meillä oli seurueessa mukana muutama labbis, jotka saivat noutaa ammutut linnut. Tyynen treeninä oli siis vain tottua metsästystilanteeseen ja toivottavasti rauhoittuakin. Se onnistuikin tosi kivasti. Satamassa saatiin tosin kalastaa yksi pieni punainen merestä, kun se onnistui heti ensimmäisenä sählätessään tipahtamaan laiturilta alas. Matka tuulisella merellä moottoriveneellä onnistui tosi hyvin. Muistin vasta veneessä, etttä Tyynehän ei ole ollut minkäänlaisen veneen kyydissä ikinä, joten vähän jänskätti, että kuinka se suhtautuu töyssyiseen menoon. Se kuitenkin kävi heti nukkumaan mun jalkoihin rentona, eikä ollut töyssyistä moksiskaan!<br /><br />Sorsapassissa Tee laittoi aika nopeasti maate ja nukkui suurimman osan ajasta. Haulikon laukaukset eivät sen elämää häirinneet, eikä sillä itse asiassa muutaman ampumisen jälkeen edes pää noussut. Pudotuksen jälkeen se katsoi kiinnostuneena, kun toinen koira lähetettiin noutoon, mutta kävi sen jälkeen taas nukkumaan. Tosin mä en vielä voi jättää sitä hihnassa odottamaan repulle ja lähteä kauemmas, silloin lähtee ipanasta ääntä ihan kiitettävästi... <br /><br />---<br /><br />Noutojuttuja ollaan treenailtu viime viikkoina molempien punaisten kanssa silloin tällöin. Pari viikkoa sitten keskityttiin ohjauksiin ja viimeisen vkon aikana ollaan taas tehty hakua. Tyyne on edelleen hiljaisen oloinen. Silloin se tosin saattaa vinkaista kerran, jos se olettaa mun lähettävän sen noutoon, mutta käännän sen vastakkaiseen suuntaan ja lähden seuruuttamaan. Lähetyksissä on hiljaa, mutta varsinkin ohjauksissa tuo yrittää välillä varastaa liikkeelle ennen käskyä. Lisäksi vaihtamistreeniä pitää tehdä taas lisää lähempää, koska se keksi aika nopeasti tutkailla muistipaikan tarjonnan läpi... Lisäksi mä odotan siltä ohjaustehtävissä herkästi hieman liikoja. Helppoja perustreenejä pitäisi siis malttaa tehdä vaan lisää niin kauan, että koiralle tulee vahvempi rutiini ohjauksiin. Teen muistia pitäisi myös kehittää lisää. Se muistaa kaksi paikkaa tosi hyvin, mutta suuremmassa määrässä edellisetkin unohtuu heti. Hakutreenissä tuolla oli nenä tosi hyvin auki, mutta damien käsittely oli taas aika kamalaa. Se pudotteli isoja dameja taas koko ajan. Toi kyllä käteen, mutta aikamoista säätämistä oli kyllä. Nenä sillä on tosi hyvin auki, mutta hieman pienemmällä takaosan motivoinnilla se jää välillä herkästi pyörimään hakualueen etuosaan. Täytyy siis seuraavissa hakutehtävissä tehdä ruutuja, missä kaikki haettava on vähän kauempana :)<br /><br />Riistaa Tyyne on saanut kantaa lähinnä sisätiloissa. Ollaan tehty lähes joka ilta yksi variksennouto makkarista olkkariin. Ja palkaksi on saanut ruokakupin. Näissä treeneissä Tyyne ei enää edes mieti riistalla leikkimistä, vaan palauttaa jäisen vaakun mulle vauhdilla käteen ja jää odottamaan palkkaa. Seuraava vaihe onkin sitten lisätä variksen kaveriksi muutama muu varis. Ja sitten seuraavaksi samaa ulkona... Mutta kivalla mallilla se kyllä on riistan suhteen :) Ja intoahan on sen verran paljon, että mun ei tarvitse ainakaan pelätä, että se jättäisi riistoja hakematta :D <br /><br />Rauha oli ohjaustreeneissä tosi hyvä, Tosin se yritti tehdä banaania sellaisessa tilanteessa, missä kulma kahden muistipaikan välillä oli pieni. Sillekin pitäisi tehdä sellaista yhden selkeän muistipaikan treeniä, mihin lisätään asteittain vaikeampia häiriöitä. Hakutehtävässä se teki kyllä tosi hienoa hakua. Mulla oli sille kaksi ruutua, joita ei motivoitu etukäteen mitenkään. Haetutin ensin toisesta ruudusta pari ja sitten toisesta pari. Sen jälkeen lähetin sen vuorotellen eri alueille, kunnes molemmista oli haettu 5. Rauha laajensi aluetta tosi kivasti ja sillähän on nykyään nenä ihan sikahyvin auki. Hakuvauhti voisi kyllä olla hieman nopeampaa, mutta sitä varten voisin tehdä jonkun kerran treeniä kissanruokapurkin kanssa.<br /><br />---<br /><br />Tokoa ollaan treenattu taas eniten (ylläri). Tyynen kanssa palattiin seuraamisessa viime viikon ajaksi korokkeella kiertämiseen. Kriteeriksi asetin sen, että koira koskee mun jalkaa. Sen seuraaminen on nimittäin muuttunut viime viikkoina ihan luvattoman löysäksi. Ehkä mä olen astunut sen hännän päälle jossain vaiheessa tms. Pyörimistreenien jälkeen sen kanssa on nyt viime päivinä jatkettu yksittäisiä askeleita, kääntymisiä ja siirtymisiä. Niissä se on tehnyt ihan hyvin, joten kaipa mun pitäisi taas hijlalleen uskaltautua kunnolla taas liikkeelle. <br /><br />Jääviä liikkeitä oon yrittänyt myös hinkata, mutta ne etenee tuskastuttavan nopeasti. Maahanmenon tuo tekee sivulla jo ihan hyvin, jos pysähdyn hieman, mutta se on vielä kaukana varmasta. Seisomisessa pysähtyy, jos annan ison käsiavun. Täytyy vaan jatkaa näiden työstämistä, niin pääsee taas treenaamaan mukavampia liikkeitä.<br /><br />Kaukokäskyjä ollaan tehty hieman, ja Tyynellä tuntuu olevan jo melko kiva ja varma tekniikka. Voisin siis hiljalleen alkaa häivyttämään runsaita käsiapujani. Etäisyyttä en ajatellut ottaa vielä vähään aikaan. Nouto on ihan hyvällä mallilla, tosin siinä luovutusasento on välillä aika takana. Lisäksi Tyynellä on taipumusta hyökätä kapulaa kohti, jos se on heitetty. Sille asialle täytyy jossain vaiheessa tehdä jotain.<br /><br />&nbsp;Luoksetulon loppu on ollut hinkkauksen alla ja toistot ovat parantaneet tyyliä jonkin verran. Mun täytyy kuitenkin pitää ohjelmistossa myös läpijuoksut, jotta ipanan vauhti pysyy samana loppuun asti. Pysäytyksiä ollaan muutaman kerran otettu pallon kanssa, mutta lähinnä vaan sellaisia vauvatreenejä :)<br /><br />Vähemmälle huomiolle on viime aikoina jäänyt meidän plats-paikkamakuu. Jotenkin mua itseäni ahdistaa makuuttaa koiraa pää alhaalla kylmässä maassa, mutta pakko se kait on. Lisäksi hyppyä yritetään tehdä aina kun vain mahdollista. Viimeksi eilen otettiin neljällä laudalla pari toistoa namikipolle ja sen jälkeen perään pari, missä kippoa ei enää ollut. Hyvin ipana edelleen hyppäsi (ja pitkälle!) ja söi ihan siististi namit mun kädestä. Hämärässä kun ei viitsi heittääkään palkkaa...<br /><br />Ekat tokokisat on tosiaan katsottu kalenterista, joten jatkamme edelleen alokasluokan liikkeiden pakettiin laittamista. Tekemistähän vielä piisaa, mutta oon ihan luottavainen, että ehditään mainiosti viimeistelemään liikkeet ennen loppiaista :)<br /><br />Rauhan kanssa ollaan keskitytty jälleen kerran meidän ongelmakohtiin uudelleen ja uudelleen. Huomasin jokunen viikko sitten, että en voi käyttää tunnarissa edes meidän partsilla olleita kapuloita. Rauha oli niiden kanssa ihan hukassa. Nyt ollaan käytetty ristiin kaverin kapuloita viikottaisissa treeneissä ja niissä se on kyllä toiminut hyvin. Eilen se toi joka kerta oman. Tosin kyllä mä taas pari kertaa kuulin sen pienen kolauksen, mikä lähtee kun hampaat osuu kapulaan. Lisäksi luovutuksissa näkyi koiran epävarmuus, sillä se pudotti kapulan perusasennossa muutaman kerran jalkoihin ja mälläsikin sitä hieman. Täytyy kyllä muutenkin tehdä tunnarin kanssa käsittelyharjoituksia lähiaikoina.<br /><br />Luoksetulon stoppeihin oon ottanut nyt hömpöttelylinjan. Jätän Rauhan suht vapaamuotoisesti paikalleen tai kutsun sitä kiertoleikin jälkeen narupallo kädessä. Sit kun se juoksee riittävän kovaa, käsken seisomaan ja otan pari juoksuaskelta sitä kohti. Terävästä pysähdyksestä lentää pallo palkaksi. Noissa treeneissä pysähdykset on olleet aika makeita, joten toivottavasti saan terävyyden siirrettyä kokonaiseen luoksetuloon.<br /><br />Kaukoista on tullut mun ikuisuusahdistus. Juttelin eilen illalla Mirkan kanssa yli tunnin puhelun siitä, miten niitä kannattaisi lähteä korjaamaan. Rauhahan tekee kaukot ihan mukavasti kotona, mutta kentällä se taas eilen käveli mun luokse istumasta seisomaan nousuissa, jos etäisyyttä oli yli metri. Päädyttiin siihen, että koitan ottaa uuden paikan kodin tuntumasta, missä tehdään lähiaikoina ainoastaan kaukoja. Rauhallisella tahdilla ja alusta asti tarpeeksi helppoja siirtymiä, että pääsen palkkaamaan mahdollisimman paljon. Sitten kun homma toimii ekassa paikassa, siirryn hieman vaativampaan paikkaan ja rakennan siellä liikkeen taas alusta toimivaksi. Jne, kunnes jossain vaiheessa päästään treenikentälle muiden koirien sekaan tekemään samaa treeniä. Isoin ongelma liikkeessä on selkeästi koiran väärä mielentila. Ja mun harmistus lisää vielä koiran epävarmuutta, kun ei se taida todella oikeasti tietää, mitä se tekee väärin... Itseä taas harmittaa, kun näillä treenimäärillä liikkeessä pitäisi oikeasti tapahtua myös jotain edistystä. Ja kun vielä tiedän, että en treenaa millään älyttömän toimimattomilla menetelmillä. No, yritetään rakentaa kokonaisuutta kasaan nyt vähän eri kautta.<br /><br />Seuraamista ollaan luonnollisesti tehty enempi vähempi. Vasemmalle käännökset on paranemaan päin ja juoksu on yllättäen tällä hetkellä parempaa kuin käynti. Rauhan seuraamispaikka voisi vieläkin olla mun makuun lähempänä, mutta on se hieman parantunut. Lisäksi se on edelleen herkästi myöhässä perusasennoissa, joten niihin pitää kiinnittää jatkossa riittävästi huomiota.<br /><br />Muita voi-liikkeitä ollaan myös yritetty tehdä tasaisesti, vaikka niissä ei olekaan mitään isompia ongelmia. Mä olen helposti sellainen treenari, että keskityn aina vaan meidän ongelmakohtiin ja hinkkaan,hinkkaan, hinkkaan. Mut teen sit taas ihan liian vähän niitä kivoja ja helppoja liikkeitä, mitä meillä on onneksi myös monta. Täytyy siis hehkuttaa ainakin sitä, että Rauha osaa hakea nykyään ruudun katseellaan jo tosi pätevästi. Eilen se löysi ruutuun täydeltä matkalta aivan ongelmitta Heurekan parkkiksella, missä oli hämärää, muita koiria ja liikennettä :) Mun täytyy varmaan oikeasti ottaa nyt kausi, että treenataan häiriötreeneissä enemmän noita varmempia liikkeitä ja tehdään niihin tarpeen mukaan vaikeutusta (useampi ruutu, merkkejä jne.).<br /><br />Yritin ilmoittaa Rauhan tokokisoihin joulukuulle, mutta päädyttiin 5:lle varasijalle voittajaan. Seuraavat mahdolliset kisat on sitten samat, kuin mihin Teen kanssa tähdätään. Toivottavasti saadaan siihen mennessä kaukot jonkinlaiseen kondikseen...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4225702658214272478?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-53822879166960081042011-11-01T15:17:00.002+02:002011-11-01T15:19:26.949+02:00<div style="text-align: left;">Enpä ole yleensä tällaisiin blogihaasteisiin osallistunut, mutta tehdään kerrankin poikkeus :) </div><div style="text-align: left;"></div><div style="text-align: left;">Tunnuksen saaneen pitää;</div><div style="text-align: left;">1. Kiittää tunnustuksen antajaa</div><div style="text-align: left;">2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle</div><div style="text-align: left;">3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta</div><div style="text-align: left;">4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">**</div><div style="text-align: center;">Kiitos&nbsp;<a href="http://iitutolleri.blogspot.com/">Katille</a> tunnuksesta. Tunnustus heitetään eteenpäin <a href="http://peppipitkatossu.blogspot.com/">Essille</a>, <a href="http://lucanseikkailut.blogspot.com/">Lotalle</a>, <a href="http://nellijadani.blogspot.com/">Suville</a>, <a href="http://stormprincessmalla.blogspot.com/">Tiinalle</a>, <a href="http://uunoilua.blogspot.com/">Sohville</a>, <a href="http://retuntreenit.blogspot.com/">Nooralle, </a><a href="http://klomppen.vuodatus.net/">Mirkalle</a> ja <a href="http://smokey.vuodatus.net/">Hanskulle</a>.</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: left;"><ol><li>En voinut nuorempana ikinä kuvitella muuttavani Helsinkiin, koska en pidä ihmisjoukoista ja metsän olisi suotavaa olla siedettävän matkan päässä. Nyt on takana reilut 3kk stadilaista elämää, eikä tämä nyt niin ikävää ole. Ainakaan kesyjen tollereiden kanssa :) <br /><br /></li><li>Pidän kovasti erilaisten suunnitelmien ja listojen teosta. Jostain syystä asioiden tekeminen tehtävälistan perusteella on palkitsevampaa, kun voin sen jälkeen vetää tehdyn jutun tehtävälistasta yli. Varmaan myös tästä syystä toko on mieluisa laji itselle. Paljon hinkattavaa ja pieniä yksityiskohtia loputtomiin... <br /><br /></li><li>On ihan uskomatonta, miten erilaisiä äiti ja tytär voivat ollakaan. Siinä, missä Rauhalla on kaikessa työskentelyssä mentaliteetti "sano mitä minä SAAN tehdä", niin Tyynen ajatus on enemmän "kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua". Se myös tuntuu kokeilevan säännöllisesti rajojaan, mitä Rauha ei ole juuri koskaan tehnyt. Tokossa Tyyne osaa taas paremmin kiinnittää huomiota tekemisen yksityiskohtiin, kun Rauhalle oleellisinta tuntuu olevan vauhti ja into :D <br /></li><li>Haaveilen salaa bretonista, jonka kanssa voisi metsästää ja kisata kaer-kokeissa. Tosielämässä sellaista ei taida meille tulla vähään aikaan, koska Helsingissä vaan riistaviettisen metsästyskoiran lenkittäminen on oikeasti haasteellista. Puhumattakaan ajokilometrien määrästä, jotka tarvittaisiin koiran koulutusreissuihin.<br /></li><li>Tehtävälistojen lisäksi mä tykkään asettaa meidän treenailuille tavoitteita. Usein ne kyllä kariutuu ihan omaan mahdottomuuteensa, kun mä muutenkin aina kuvittelen ehtiväni tekemään enemmän kuin todellisuudessa on aikaa. Olli aina sanookin, että mua varten vuorokaudessa pitäisi olla 48 tuntia, niin sitten ehtisin tehdä kaiken suunnittelemani. En kuitenkaan enää masennu kamalasti, vaikka emme saavutakaan asettamiani tavoitteita määräajassa. Oleellisinta on kuitenkin se matka :) Yleensä mulla kariutuu tulostavoitteet ihan siihen, että en saa aikaiseksi ilmoittaa koiriani tarpeeksi moniin kisoihin. Toisaalta eipä sinne kalenteriin niitä ylimääräisiä vkonloppuja mistään ilmesty, joten olen jo alistunut siihen, että tavoitteita ei saavuteta aina tavoiteajassa. Silti niitä pitää asettaa, jotta motivaatio treenaamiseen säilyy. Mä olen nimittäin tosi huono puuhastelemaan mitään koirien kanssa, ellei mulla ole takaraivossa jotain kisatavoitetta. <br /></li><li>Tänä vuonna iso osa mun vapaa-aikaa on mennyt muiden kouluttamiseen. Olen viikottain vetänyt treenejä Rauhan pennunomistajille. Ja ai vitsit kun olen niistä niin ylpeä. Kaikki omistajat ovat olleet mielettömän sitoutuneita koiran treenaamiseen ja kyllähän se näkyy. Odotan jo jännityksellä, että minkälaisiin suorituksiin niiden kanssa vielä ylletään! Lisäksi koko pentueen väestä on tullut kiinteä porukka, jonka kesken on helppoa vaihtaa ajatuksia, kokemuksia ja koulutusvinkkejäkin :) <br /><br />Heitin joskus vitsillä yhdelle kaverille sitä, että tällä panostuksella on parempi tulla sitten niitä tuloksiakin ;) Tai voi olla, että seuraava pentue myydään tyylillä "tässä koira ja sen paperit. Kiitos ja näkemiin". Ei vaan, tämähän on ollut juuri sitä kuin olen toivonutkin. Yhteistyökykyisiä ja innokkaita omistajia, joiden kanssa jaetaan ilot ja surut :)<br /><br />Otin myös loppukesästä koulutettavakseni kiinteän tokoryhmän, joita olen parhaani mukaan neuvonut viikottaisissa treeneissä. Ei ole tarvinnut katua. Koko porukka on ollut motivoitunutta ja on ollut todella hienoa seurata viikottain koirakoiden taitotason kehitystä. Kyllä sitä edistystä todella tapahtuu, kun omistajat vaan sitoutuvat ja oikeasti myös treenaavat säännöllisesti kotona. <br /></li><li>Oon vakavissani harkinnut, että pitäisiköhän mun lopettaa kokonaan agilityn harrastaminen. Tuntuu kamalan ikävältä ratkaisulta, koska Rauha todella nauttii lajista ja on siinä (ainakin mun mielestä) ihan kohtuullisen hyväkin. Valitettava fakta vaan tuntuu olevan, että mun kalenterissa ei aika riitä kaikkeen ja agility myös vaatii niitä treenitunteja ja panostusta. Tällä hetkellä molempien punaisten pääasiassa harrastamat lajit ovat siis toko ja nome. No, katsotaan nyt vielä tilannetta talven ylli. Mutta heitetään nyt tässä julkisesti se ajatus, että joku kiinnostunut voisi saada Rauhasta itselleen lainakoiran agilityyn. Viestiä saa heittää, jos haluat saada lisätietoja!<br /></li><li>Myös Rauhan wt-ura on katkolla. Tein koko kesän duunia sen kanssa, että sain koiran työskentelemään hiljaisena. Meidän nykyinen sorsastusympäristö on kuitenkin merellä kallioiset luodot, missä koira on pakko saada noutoihin heti suoraan pudotuksen jälkeen, koska muuten lintu ehtii kellua satojen metrien päähän voimakkaassa aallokossa. Tästä on seurannut se, että Rauhasta on tullut metsästystilanteissa entistä äänekkäämpi. Se myös heijastuu noutotreeneihin. Vähän tuntuu siltä, että mun on pakko tehdä valinta hiljaisen wt-koiran tai merellä toimivan sorsastuskaverin välillä. Tuosta ei taida molempia saada, ainakaan samaan aikaan vuodesta... Koska käytännön metsästys on kuitenkin meille se oleellisin juttu, voipi olla, että hiirenhiljaiset wt-kokeet on unohdettava Rauhan kohdalla... Tyyne on onneksi sitten ihan toinen tapaus ;)</li></ol><ol></ol></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-5382287916696008104?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-72001777005008902512011-10-23T18:51:00.000+03:002011-10-23T18:51:26.302+03:00Tyynen kanssa on tokoiltu ja vähän nometettukin lähipäivinä... Siitä voin laittaa lisää tiivistelmää myöhemmin. Allekirjoittaneesta alkoi kuitenkin tuntua, että olisi hyvä välillä käydä läpi molempien koirien tokon kisaliikkeiden tilanteen, niin muistan ehkä paremmin treenata niitä oleellisimpia juttuja. Alla siis tämänhetkisen tilanteen katsaus. <br /><br /><b>Rauha - voittajaluokka</b><br /><br />Paikallamakuu<br />Välillä ei nouse ekasta käskystä istumaan. Muutoin on pysynyt hyvin ja maannut rauhallisesti.<br />-&gt; Tehotreeninä välillä lyhyitä pm-harjoituksia lopun perusasennon kanssa. <br /><br />Seuraaminen<br />Ajoittain väljää ja käännökset huonoja. Perusasentoihin istuu joka kerta, mutta ne ovat turhan usein hieman vinoja tai väljiä. Erityisesti käännösten jälkeiset perusasennot on pahoja. Ja juoksussa erilaisten käännösten/perusasentojen tekemistä on treenattu liian vähän. <br />-&gt; Perusasentotreeniä ja palkkaamista pysähtymisistä paljon. Lisäksi juoksu tehosyyniin, että seuraaminen pysyisi paremmin kasassa myös silloin.. <br /><br />Liikkeestä istuminen<br />Tämä on toistaiseksi ollut hyvin varma liike. Ohituksessa se helposti steppaa hieman etujalkojaan. <br />-&gt; Etupalkka? Olen tosin pitänyt tätä "ongelmaa" niin pienenä, että toistaiseksi olen työstänyt isompia juttuja... <br /><br />Luoksetulo<br />Erityisesti seisomaan pysähtyminen on kaikkea muuta kuin terävä. Maahanmenossa ei aina tajua tipahtaa maahan. <br />-&gt; Täytyy taas herätellä sitä takapalkkaa henkiin. Lisäksi jatkamme kiertoleikkien tekemistä säännöllisesti ja niistä vauhdista pysäyttämistä. Palautetaan liikkeen kiva fiilis leikin kautta :)<br /><br />Ruutu<br />Menee aika varmasti ruutuun, pysähtyy suunnilleen oikeaan paikkaan seiso-käskystä. Pysähtymispaikka ei tosin useimmiten ole ruudun keskellä ideaalipaikassa. Loppuosassa välillä ennakoi seuraamaan tuloa ja seuraamaan tuleminen vauhdista on haastavaa (törmää/juoksee ohi). <br />-&gt; Näyttöruuduilla oikean paikan hakemisen vahvistusta. Lopun treenaamista erikseen niin, että vien koiran valmiiksi ruutuun. Noin joka toisella kerralla kutsun seuraamaan ja joka toisella palaan palkkaamaan. Vauhdista seuraamaan tulemista voi treenata myös kiertoleikillä. Kokonaisuutena liike tuntuu kuitenkin olevan jo aika varmalla tolalla. Voisimme myös hiljalleen aloittaa ruutuharjoittelun merkiltä. <br /><br />Hyppynouto<br />Tässä ei erityisiä ongelmia. Hyppää jo aika laajalta sektorilta, vaikka kapula pomppisikin hieman vinoon. <br />-&gt; Aina on hyvä tietysti laajentaa noutoaluetta niin, että koira varmemmin hyppää takaisin myös erityisen vinon heiton jälkeen. <br /><br />Metallinouto<br />Ei mitään erityisiä ongelmia. Luovutusasento on joskus hieman väljä. Metalli tarttuu suuhun myös hieman varovaisesti erityisesti tauon jälkeen. <br />-&gt; Luovutustreeniä kaikenlaisilla kapuloilla. Vauhtinoutoja, joissa palautuksen jossakin vaiheessa saa lähteä pallon perään. <br /><br />Tunnistusnouto<br />Tätä ollaan tehty viime aikoina vaan liikkurin kanssa. Saattaa vielä joskus tuoda ekan suuhun osuneen kapulan tai ottaa sen suuhunsa ja aloittaa sitten vasta haistelun. Luovutus on aika ruma. <br />-&gt; Harjoitellaan erikseen luovutusasentoa paremmaksi. Lisäksi jatketaan liikkuritreeniä. Varioidaan tunnarista entistä vaikeampi, jotta koira oppii siirtymään nopeasti oikeaan tunnetilaan. Sekoitustreenillä voisi esim. ensin pistää koiran ruutuun, kutsua sieltä seuraamaan ja seuraamisesta lähettää tunnareille jne.<br /><br />Kaukokäskyt<br />Kokeenomaisena täydeltä matkalta ei toimi tällä hetkellä kovin varmasti. <br />* Maahan-seiso-maahan: Ylösnousussa pidemmällä matkalla Rauha herkästi ottaa ensin toisella takajalalla yhden askeleen eteenpäin, välillä myös etujalat liikkuvat. Seisomasta maahan osaa peruuttaa vartaloavulla, mutta pitkästä matkasta saattaa unohtaa sen ja putoaa suoraan maahan...<br />* Istu-maahan-istu: Tämä sentäs toimii ongelmitta :)<br />* Istu-seiso-istu: Lisää vaikeita siirtymiä... Istumasta seisomaan nousee välillä aika pitkällä etuaskeleella ja on sen jälkeen piitkänä (jolloin seuraavissa vaihdoissa etenee herkästi). Seisomasta istumaan osaa läheltä ottaa etujaloilla taka-askeleen, mutta erityisesti kauempaa unohtaa herkästi ja istuu pitäen etujalat paikallaan. <br />-&gt; Harjoitellaan Jessican vinkin mukaisesti niin, että koiran molemmilla puolilla on namit tasapainottamassa. Allekirjoittaneen täytyy pitää tarkasti kiinni tiukoista kriteereistä, koska yksi askel ei sinänsä vielä liikettä vielä nollaa, mutta se on vasta "alkua"... Paljon vaan jumppaa eri etäisyyksillä! <br /><br />-- <br />Kokonaisuutena Rauha tuntuisi hiljalleen koevalmiilta. Mikään liike ei tunnu enää mahdottomalta ja suoritusvarmuuskin on kasvanut treenin myötä hiljalleen paremmaksi. Loppuvuonna kokeita on aika naftisti, joten voipi olla, että meidän seuraava kisa on vasta alkuvuodesta. Toisaalta erityisesti kaukoja pitää vielä hinkata valmiimmiksi, joten ei pitkä kokeeseen valmistautumisaika ole ollenkaan pöllömpi ajatus! Pääasia on kuitenkin se, että oma näppituntuma alkaa olla sellainen, että Rauhalle voisi hyvinkin hyvänä päivänä saada ykköstuloksen :) Ja EVL:ään kynnys on jo sitten paljon pienempi, koska sinne pitää lähinnä vahvistaa merkkiä ja ohjattua noutoa ym. Ne on molemmat jo aika kivalla mallilla, joten ykkösen jälkeen evl-starttia voi harkita kohtuullisen piankin.<br />--<br /><br /><b>Tyyne alokasluokka</b><br />(muitakin liikkeitä on tehty jo aika pitkälle, mutta ollaan nyt putkinäköisiä ja katsotaan tällä kertaa vaan meidän projektia saada alo-liikkeet koevalmiiksi)<br /><br />Luoksepäästävyys<br />Tätä me ei juuri treenata, kun liike on vaan alokkaassa ja pienellä painotuksella. No, eipä siinä ole kyllä mitään ongelmaa ollutkaan, kun välillä on otettu. Tyyne on kentällä töissä, eikä sitä juuri kiinnosta vieraat tyypit siellä. <br /><br />Paikallamakuu<br />Tarvitsee vielä helposti useamman käskyn, jotta tipahtaa pään kanssa loppuun asti. Lisäksi namitargetti koiran edessä on vielä lähes välttämätön (ainakin treenikentällä), jotta Tee tipahtaa suoraan. Pysyy hyvin, mutta pää saattaa vielä välillä nousta isoista häiriöistä. Tällöin tarvitsee uuden käskyn laskeakseen sen uudestaan. Lopun perusasentoa ei ole käytännössä yhdistetty liikkeeseen yhtään. <br />-&gt; Harjoitellaan välillä vaan sitä asentoon siististi menemistä nopealla palkkauksella. Toinen harjoituksen aihe on lisätä häiriöitä paikkamakuuseen asteittain, jotta pää saadaan varmemmin pysymään maassa. Kolmas projekti on harjoitella makuulta istumisia. Alkuun tarvitsee runsaan käsiavun, jotta sen saa niin "vahvasta" makuuasennosta ylös. <br /><br />Seuraamiset<br />Tyyne osaa parhaimmillaan seurata tosi hienosti, mutta erityisesti pidemmillä suorilla sen takapuoli lähtee karkaamaan ulospäin. Perusasennot se tekee hyvin ja korjaa hieman eläneen seuraamispaikkansa esim. peruuttamalla askeleen istuessaan. Juoksua olemme treenanneet luvattoman vähän. Täytyy tosin todeta, että onhan se seuraaminen ihan hyvällä tolalla alokasluokan vaatimustasoon... <br />-&gt; Koska perusasento on Teelle niin mieluinen ja selkeä, niin käytetään sitä paljon hyväksi seuraamistreenissä. Eli paljon erilaisia käännöksiä ja niistä pysähtymisiä. Käännöksistä ja liikkeestä palkkaamisia myös enemmän. Lelulla voi palkata välillä, mutta suorituksen jälkeen, ettei lelu vaikuttaisi tekniikkaan. Juoksutreeniä lisää, siinä myös käännöksiä ja pysähdyksiä reilusti. <br /><br />Liikkeestä maahanmeno<br />Menee maahan hyvin myös seuraamisesta, mutta maassa pysymistä emme juuri ole ottaneet. Eli tekee helposti vielä sellaisen maahan tipahtamisen, minkä jälkeen jatkaa seuraamista, kun en sano mitään. Jos sanon sen tipahtaessa paikka, niin pysyy. <br />-&gt; Lisää vaan maahanmenon kestotreeniä. Tuskin vaatii montaa treenikertaa saada tätä liikettä valmiiksi. Lopun perusasentoa voisi myös ottaa silloin tällöin mukaan kuvioihin. <br /><br />Luoksetulo<br />Tätä olemme tehneet viime aikoina paljon, koska Tyynen vauhdista perusasentoon tuleminen on usein aikamoista sähläämistä. Eli se saattaa juosta mun ohi, tehdä ihmeellisen kengurukäännöksen pää samalla tökkien mun kättä yms. <br />-&gt; Eilisissä treeneissä vahvistuskäsky juuri koiran ollessa edessäni auttoi ja Tyyne jarrutti ajoissa sen verran, että peruutti sulavasti perusasentoon. Tätä siis lisää. Ja jatketaan luoksetulotreeniä kiertoleikin tai avustajan pitämisen avulla. Välillä voimme toki ottaa myös paikalla istumisesta, mutta pääasiassa muilla tavoilla. Tämä siitä syystä, että haluan pitää istumisen mahdollisimman vahvana myös noutotreenejä ajatellen. <br /><br />Liikkeestä seisominen<br />Pysähtyminen seisomaan vaatii vielä kuonokosketuksen vasemmalla kädellä. Tyyne osaa kuitenkin pysyä seisomassa jo aika hienosti ja olen päässyt jopa sen taakse kiertelemään, kunhan se on ensin saatu seisomaan. <br />-&gt; Jatketaan tämän hinkkaamista treeneissä tavoitteena häivyttää käsiapu pois mahdollisimman täydellisesti. Tätä treeniä tarvitaan selvästi enemmän kuin maahanmenoa... Lopun perusasentoa voisi jossain vaiheessa myös yhdistää liikkeeseen. <br /><br />Hyppy<br />Tätä olemme ottaneet viikottain tokotreeneissä ja Tyyne hyppää jo kolme lautaa ongelmitta. Olemme käyttäneet edessä namitargettia.<br />-&gt; Tyyne tuntuu sisäistäneen hypyn sen verran hyvin, että voisin alkaa häivyttää targettia treenistä. Jossakin vaiheessa voisimme myös ottaa yhden laudan lisää esteeseen. Loppuosaa emme tässä vaiheessa vielä treenaa, koska se vahvistuu vielä paljon liikkeestä seisomistreeneissä. Periaatteessahan tässä liikkeessä on kyse samasta asiasta, joten tuskin se tulee olemaan erityisen vaikea yhdistää hypyn loppuosaan. <br /><br />--<br />Kokonaisuutena Tyynen alo-liikkeet on aika kivalla mallilla. Se on kuitenkin vasta 8-kuinen, joten meillä on kyllä ihan mukavasti aikaa hinkata liikkeitä valmiiksi. Ekat kisatkin on katsottu jo kalenterista valmiiksi, mutta siihen on aikaa vielä noin 2,5 kuukautta. Siihen mennessä meillä pitäisi olla jo avo-liikkeetkin aika pitkällä. Jatkamme toki myös ylempien luokkien liikkeiden harjoittelua. Alempien luokkien liikkeiden hinkkaamisen välissä harjoittelemme ruutua, kaukoja, luoksetulon pysäytystä kiertoleikillä, merkkiä, tunnaria ja noutoa puu&amp;metallikapulalla... Tyynellä onkin jo aika kiva perusta olemassa näissä liikkeissä, joten sen kanssa etenemme toivottavasti hieman nopeammin kisaurallamme kuin Rauhan kanssa :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7200177700500890251?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-15560003140187365252011-10-18T15:50:00.000+03:002011-10-18T15:50:48.442+03:00Tyyne pääsi eilisiltana sisarusten kanssa treenailemaan. Löysimme kivan valaistun alueen, missä ehdimmekin tehdä yhtä sun toista. Aloitin Tyynen kanssa merkin harjoittelun, kuten olin suunnitellut. Tarkoitus oli saada koira kiertämään merkkiä samaan tapaan kuin tolppaa tai muutakin kohdetta. No, tämä ei ollutkaan niin helppoa, kuin olin kuvitellut. Tyyne oli edelleen erittäin kiinnostunut merkistä ja mun piti ihan vierestä namittaa sitä tolpan ympäri ja namittaa siitä, ettei koskenut merkkiä. Juoksi se sen silti nurin varmaan joka kerta, mutta ei kuitenkaan ottanut suuhunsa... Täytynee harjoitella enemmän pienempien kohteiden kiertämistä ennen seuraavaa yritystä...<br /><br />Seuraavaksi halusin harjoitella Tyynen kanssa kapulan noutamista lelun kanssa niin, että houkuttelen sen kapulan nostamisen jälkeen lelulla takaisin. Tarkoitus on kohdistaa nouto sen jälkeen tulevaan palkkaan, eikä ihquun kapulaan. Tyyne otti kapulan ihan hyvin (ei hyökännyt) ja tuli vauhdilla lelun luokse - kapula suussa. Heiluin sitten aikani lelun kanssa, ennenkuin ipana hajusi irrottaa kapulan. Toistettuna tapahtui ihan sama juttu. Täytyy nyt vielä katsoa, kannattaako mun tuota harjoitusta jatkaa, kun se on aina yhtä tuskallista saada koira irrottamaan asioita ilman luovutusta. Rauhan kanssa oli aikanaan sama juttu. Se tosin nykyään tietää jo jutun juonen :)<br /><br />Kolmantena Tyyne teki hieman seuraamista. Asenne oli ihan hyvä ja kakara pysyi kohtuullisesti mukana mun nopeissa käännöksissä. Tosin erityisesti oikealle käännöksiä pitää vielä vahvistaa paljon, jotta niistä tulee vauhdikkaat ja napakat. Otin toisella kierroksella vielä lisää seuraamista, tällä kertaa lelu kainalossa. Nyt Tyyne kesti lelun tosi hyvin ja seuraaminen oli oikein mallikasta :) Ehkä mä siis uskallan sitä välillä palkata myös lelulla tässä...<br /><br />Toisella kierroksella Tee teki myös luoksetuloja kaverin pitäessä kiinni. Ne onnistuivat ihan ok. Sivulle kääntyminen ei tosin näytä vieläkään erityisen sujuvalta (se tuntuu kompastuvan omiin jalkoihinsa!), mutta eiköhän se siitä ajan myötä kehity.<br /><br />Teimme myös liikkeestä seisomista, mikä onnistui sivulta jo niin, että näytin vasemmalla kädellä käsimerkin suusanallisen käskyn lisäksi. Tehtiin perään myös pysymistä ja hyvin Tee kesti, että kaarsin aika pitkällekin sen sivulle. Taakse en ole vielä mennyt, mutta ipana tuntuu kuitenkin hiffanneen paikallaolon idean :) Tehtiin myös muutama liikkeestä maahanmeno ja niissä olen selvästi palkannut paljon vaan maahanmenosta, joten vasta yhdellä lisäkäskyllä Tyyne myös pysyi maassa mun jatkaessa matkaa.<br /><br />Maahan-seiso-maahan siirtymiä hinkattiin myös hieman. Tee seisoo aika takakenossa ja luulen, että se on vaan hyvä etenemisen kannalta. Ja se todellakin osaa mennä maahan vaan hissinä, JES! Maasta seisomisissa tarvitsee vielä käsiavun, mutta teknisesti suoritukset on pääosin hyviä. Täytyy vaan ottaa enemmän työn alle, niin saan loputkin avut pois.Kansion päällä seisomiset on jääneet muiden juttujen varjoon, joten täytyy sekin harjoitus taas virittää käyntiin. Ja jatkaa kaukojen työstämistä siinä...<br /><br />Tehtiin vielä kodin parkkihallissa hieman seuraamista, mutta siellä Tyyne oli taas ihan huono. Olen aiemminkin huomannut, että se seuraa huonosti juuri tuossa kyseisessä paikassa?! Imuttaen toimi toki hyvin, mutta muuten lähti hiihtämään ihan ties miten kauaksi, poikittamaan ja vaikka mitä. No, ehkä tuollakin täytyy kokeilla sen lelun kanssa, josko hommaan saisi vähän selkärankaa.<br />---<br /><br />Tänään allekirjoittaneella on "vapaa" ilta. Rauha saa edelleen ottaa lunkisti, vaikka ei eilen ontunutkaan enää. Se tosin nuoli aika paljon tassuaan ja tarkemmalla tutkimisella löysin ihan pienen poikkiviillon yhdestä anturasta. Se voi olla vaan pieni kuluma, tai sitten se aiheutti ontumisen terävällä sänkipellolla... No, joka tapauksessa Rauha saa huilia lähipäivät.<br /><br />Tyynen kanssa taidamme tänään käydä tekemässä pienet noutotreenit iltalenkin yhteydessä. Ensimmäiseksi aloitamme malttitreenillä, koska neiti on viime aikoina muutaman kerran päässyt karkaamaan noutoon ennen lupaa. Jos treenit menevät hyvin, teen Tyynelle muutaman muistinoudon. Sillä on jo aika hyvä muisti, joten ajattelin&nbsp; kasvattaa etäisyyttä damille ihan reippaasti.<br /><br />Lähipäivien kotitreeninä tulevat olemaan kaukot ja noudon luovutus (korokkeen kiertäminen kapula suussa). Jos Rauha vaikuttaa ok:lta, niin naksuttelen sille kansiolla seisomista lisää. Ja seiso-istu-kaukoja. Huomenna on vuorossa taas tokotreenit, missä Tyyne pääsee taas tekemään ainakin hyppyä ja seuraamista :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-1556000314018736525?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-29552640097749436242011-10-17T16:50:00.000+03:002011-10-17T16:50:06.417+03:00Tai edes suoriutua siedettävällä tasolla... Lauantain WT-koe meni Rauhan osalta ihan penkin alle. Yritin pe-iltana mökillä tehdä sille vielä helppoja ohjaustreenejä, mutta se oli jo niissäkin harjoituksissa tosi levottoman oloinen. Ilmeisesti tiistain kökkötreenit olivat jääneet takaraivoon kummittelemaan. Tämä kuului sitten epävarmana piippaamisena.<br /><br />No, la-aamuna lähdin koepaikalle vielä toiveikkaana, että onhan tuo koira ollut tällaisissa kimppajutuissa ennenkin ja ehkä se luottaa siellä paremmin mun ohjaukseen. Eka rasti oli meille aika vaikea, koska sellaista emme ole aikoihin harjoitelleet. Koira lähetettiin pellolta pusikkoon hakutehtävään. Samaan aikaan käveltiin eteenpäin ja ekan damin palautuksen myötä koiraa tuli seuruuttaa eteenpäin, kunnes laukaus kajahtaa ja sit lähettää koira vielä uudestaan hakuun. Lähetin Rauhan etsi-käskyllä, jolloin se juoksi pellonreunaan katsomaan toimitsijoita. Pyöri aikansa pellonreunassa, jolloin annoin sille uuden etsi-käskyn käsimerkillä. Se katsoi mua hämmentyneenä, haukahti kimakasti (!) ja lähti sitten kaarroksen jälkeen etsimään oikealta alueelta. Palautuksen jälkeen annoin damin tuomarille. Tässä vaiheessa lähdin seuruuttamaan koiraa, mutta se piti sivulla ääntä sen verran, että siihen loppui se suoritus.<br /><br />Nollasta huolimatta olisimme saaneet suorittaa loput rastit. Näin ajattelin alustavasti tehdäkin, mutta huomasin hetken päästä, että levosta noustuaan Rauha ontui vasenta etujalkaansa. Ei mitenkään valtavan paljon, mutta astui selvästi varovaisemmin sillä ja liikkui epäpuhtaasti. Tässä vaiheessa oli erittäin helppo päätös viedä koira autoon huilimaan... En löytänyt jalasta mitään selkeää kipukohtaa, joten tällä hetkellä Rauha on vaan levossa ja pissalenkeillä lähipäivät. Mulla ei ole mitään hajua, missä vaiheessa tuo olisi jalkansa loukannut, mutta ei se meidän ensimmäinen kisasuorituskaan Rauhamaiselta tuntunut. Se ei ole ikinä vielä piipannut tuolla tavalla seuraamisissa. Tai piipannyt ylipäätään seuraamisssa... No, tällaista tämä koiraharrastus välillä on. Täytyy Rauhan toipumisen jälkeen alkaa rakentamaan uusien onnistumisten kautta varmuutta meidän yhteistyöhön. Ja ensi kaudella mennään sitten uusiin kokeisiin paremmalla fiiliksellä :)<br /><br />Koepäivä ei mennyt kuitenkaan hukkaan allekirjoittaneen osalta. Hain sitten Tyynen autosta mukaan pellolle loppupäiväksi. Yhtä tehtävää se sai katsoa yleisön takana aika lähellä suorittavaa koiraa. Tytyy oli ihan superi :) Se ei välittänyt laukauksista tuon taivaallisista ja vilkaisi vain muutaman kerran lievästi kiinnostuneena työskentelevää koiraa. Pääosan ajasta se pötkötteli mun vieressä. Välillä vähän kaiveli maata tms, mutta otti siis lungisti koko hengailun.<br /><br />Olimme koko viikonlopun tosiaan mökillä Hauholla. Siellä meidän lauman seurana oli Mirkan koirat Hiili ja Naru sekä Rauhan tytär Friidu Riitan kanssa. Pääpaino oli ihan vaan rentoutumisella, mutta kyllä me pari pientä juttuakin ehdittiin tekemään. Lauantaina teimme Tyynelle ja Friidulle kuuden damin hakuruudun hieman vaikeakulkuiseen ylämäkeen metsässä. Tyyneä motivoitiin aluksi sen verran, että se näki kauempaa Riitan käyneen alueella. Se lähti hakuun kuin tykin suusta ja löysi suht nopeasti kaksi damia (ruudun takaosasta). Sen jälkeen lähetin sen vähän huonosti hakemaan kolmatta, jolloin se jäi eteen pyörimään. Teimme sitten varman päälle niin, että Riitta kävi hieman kävelemässä ruudussa ja pistin vasta sen jälkeen Teen uudelleen hakuun. Kolmas dami löyty keskeltä ja siihen oli hyvä lopettaa.<br /><br />Tyynen ote dameista alkaa hiljalleen olemaan ihan hyvä. Nyt se kokosi damit selkeästi paremmin suuhunsa jo niitä nostaessaan. Ja käteen ne ovat tulleet tosi varmasti jo pitkään :) Nenä oli tytsyllä kohtuullisen hyvin auki, mutta alussa oli kyllä hieman sellaista juoksentelun oloista puuhastelua. Tyynelle voisi siis tehdä tosi hyvää sellaiset hakutehtävät, missä sitä nenää pitää oikeasti käyttää, mikäli mielii löytää jotakin.<br /><br />Sunnuntaina tein vielä yhden damin haun siten, että jätin Teen istumaan paikalleen (ja se pysyi!) ja menin sen nähden piilottamaan minidamin lehtien alle metsään. Damilla oli pituutta noin 5cm. Tytsy pyöri ensin hieman laajemmalla alueella, mutta otti sitten hienosti pienestä hajusta kiinni ja tonki damin ylös. Tosin sen jälkeen se jäi seisten pohtimaan, että toisiko noin hienon aarteen mulle ollenkaan... En auttanut koiraa tässä ja lopulta se päätti damin tuoda. Kehujen jälkeen se sai palkaksi vielä pitää pikkudamia hetken suussa (=eli mennä mussuttamaan sitä turvallisen välimatkan päähän...).&nbsp; <br /><br />Iltaruokatreeneissä ollaan toistaiseksi tehty damilla. Ajattelin tarkentaa käsitargetin kriteeriä damien kanssa ensin niin, että Teen tulee painaa dami mun kättä vasten, eli sinnepäin-suoritus ei enää riitä. Tätä parannellaan siis ruoka-aikoina.<br /><br />---<br /><br />Tänään illalla on vuorossa pikku-Ainstainien toko-treenit. Voisin esitellä Tyynelle ensimmäistä kertaa merkin kiertoleikillä. Sen lisäksi seurataan jälleen kerran. Yritän tehdä niitä myös Rauhalle vaikeita juttuja, eli käännös+pysähdys. Ja hyvästä perusasennosta palkka. Lisäksi Tee voisi tehdä liikkeestä seisomista. Ja noutoa pitkästä aikaa! Tällä kertaa taidetaan vaan tehdä kapula-lelu-vaihtoja, kun se joskus yritti myös loikata kapulaan kiinni... <br /><br />Lopuksi vielä kuva Tyynen paikallamakuuasennosta. Se muuten pysyy siinä jo aika hyvin ja tipahtaa useimmiten sivultakin alas pää suorana :)<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-hWYHG_120xM/TpwyU6GoGQI/AAAAAAAAAFU/0cMv1zsaWto/s1600/DSC_0269.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="http://3.bp.blogspot.com/-hWYHG_120xM/TpwyU6GoGQI/AAAAAAAAAFU/0cMv1zsaWto/s400/DSC_0269.JPG" width="400" /></a></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2955264009774943624?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-22014056594299105902011-10-13T14:58:00.000+03:002011-10-13T14:58:58.258+03:00Tiistaina keskityin punaisten kanssa noutojuttuihin. Tarkoitus oli aluksi tehdä muutamia helppoja ohjauksia Rauhalle. Paikkana käytin kotimme takana olevaa isompaa tasoitettua hiekkapohjaista aluetta. Jostain syystä alue oli tosi vaikea Rauhalle, enkä meinannut saada sitä etenemään suoraan damille sitten millään. Tein kyllä muistipaikat aika avoimiin paikkoihin ja mulla oli häiriömarkkeeraus alle 90 asteen kulmassa ohjauspaikkaan. Treenistä ei lopulta tullut kovin hedelmällinen, kun jouduin prässäämään koiraa oikeaan suuntaan, eikä Rauha jotenkin tajunnut ollenkaan, minne haluan sen menevän. Tehtiin sitten pelastukseksi muutama superhelppo linja näkyvälle damille. Jepjep, voisin varmaan pitää oppitunnin aiheesta, kuinka koiran linja pilataan yhdellä treenikerralla sopivasti ennen koetta... Loppulenkistä tein Rauhalle vielä pari kertaa pienen haun yhdellä variksella. Se haki ongelmitta. Alkuun hieman lähempää, mutta laajensi sitten aluetta kun ei löytynyt. Rauhan hakuvauhti on nykyään kyl aika rauhallinen. Toisaalta se menee nenä auki ja ei kyllä missaa yhtäkään riistaa/damia, jos läheltä kulkee. <br /><br />Ilmeisesti tavallisesta treeniympäristöstä poikkeava paikka hämäsi koiraa, koska muuten mä en kyllä keksi, miksi harjoitus oli niin vaikea. Täytyy yrittää nyt tänään ja huomenna tehdä tuolle palauttavia, helppoja ja motivoituja linjoja ennen lauantaita.<br /><br />Tyyne pudotti mut todellisuuteen tottelevaisuuden osalta. Koska se on tokossa ja aiemmissa malttitreeneissä ollut melko kuuliainen, niin mä olen saanut päähäni sellaisen harhakuvan, että Tee on yhtä kuuliainen kuin Rauha. Jepjep. Jätin koiran paikalle istumaan ja kävelin reilun matkaa eteenpäin heittämään Rauhalle ohjausdamia. Sivusilmällä näin, kuinka pieni punainen piste kiiti kamalaa vauhtia kohti damia... Ja yritin vielä karjaista sen takaisin (virhe!), minkä tuloksena Tee lähinnä vaan kiihdytti vauhtia. No, toi sentään damin suoraviivaisesti käteen. Tämän jälkeen kakara päätyi jostain syystä hihnaan. Tyynen kanssa teimme sitten myöhemmin linjoja valkoisille pahvilautasille. Otin kolme eri suuntaa helpossa maastossa ja Tee kuunteli tosi kivasti. Alkuun se jäi pyörimään kipon lähettyville namin syömisen jälkeen, mutta muutaman toiston jälkeen se hiffasi, että kannattaa tulla pikana takaisin mun luokse, kun siitä saa namia :)&nbsp; Lähietäisyydellä se ei karkaa noutoihin, mutta välillä se saattaa virittelyissä ottaa pienen varaslähdön ennen käskyä. Samaa se tekee välillä myös tokon ruutuun lähetyksissä. <br /><br />Lopuksi tein myös Tyynelle pari kertaa variksen hakua. Eka lähetys meni sähläykseksi. Käskin sen istumaan hihnan poisoton jälkeen, mutta se sinkaisi hakuun ennen kuin oli saanut lupaa... Varis löytyi kuitenkin hienosti ja kakara yritti vielä palauttaessaan juosta kunniakierroksia. Juoksin sitten hieman sitä karkuun ja lintu tuli nätisti käteen. Toinen toisto meni parmmin. Tee malttoi odottaa piilotusta rauhassa, lähti käskystä noutoon ja palautti linnun täysiä ja suoraviivaisesti käteen :)<br /><br />Täytyy siis pikkuipanan kanssa keskittyä lähitulevaisuudessa hieman enemmän tuohon maltti- ja hallintapuoleen. Selvästi meidän säästellen tehdyt treenit on pitäneet motivaation huipussaan, koska Tyynen mielestä damit on superihania ja riista lottovoitto. Riistatreenejä me jatkamme jäisellä vaakulla niin, että se pitää nostaa mun käteen ilman hulabaloota aina ennen kuin saa ruoan. Teemme ensin nyt pari päivää vastaavaa damilla, niin treenin kriteerit vahvistuvat ipanan päässä...<br /><br />Mun pitää myös jatkossa ottaa nuo yksitellen treenailemaan. Molemmat saa hirveät huutokilarit, jos teen toisen kanssa ja toinen on laitettu puuhun kiinni odottamaan. Ja yllättäen mulla menee tällöin miljuuna kertaa pidempi aika saada koirat sopivaan vireeseen ennen treenin aloittamista...<br /><br />-----<br /><br />Konsultoin Mirkalta puhelinapua ennen eilisiä treenejä ja sain määräyksen, että seuraamistreenien yhteydessä en saa näyttää Tyynelle leluja. Parempi nyt ensin vaan tehdä se oikea seuraamispaikka satavarmaksi ja vasta myöhemmin alkaa ehkä palkata koiraa myös lelulla. Seuraamisessahan ideaalivire ei ole kamalan korkea, joten siksikin namipalkka on perustellumpi. Tällä kertaa punaiset odottivat kiltisti häkissä mun koulutusvuoron ajan ja olivat molemmat ihan sopivassa vireessä treenatessa. <br /><br /><b>Rauha</b><br /><br />1.Ruutuun meno<br />Rauha on viime aikoina hakenut ruudun aika varmasti, mutta en ole vähään aikaan vahvistanut oikeaa paikkaa ruudussa. Otin aluksi näyttöruudulla ja sen jälkeen tehtiin oikean paikan etsimisharjoituksia läheltä. Ja selvästi oli tarpeen, koska varsinkin läheltä Rauha tarjosi jostain syystä oikeaa etukulmaa?! Kauempaa lähetyksistä ekassa se meni tosi taakse (keskelle) ja tokalla ihan perfektosti just oikeaan paikkaan. Palkkasin läheltä sen heti kun päätyi oikeaan paikkaan. Tätä pitää jatkaa lähitulevaisuudessa!<br /><br />2. Seuraaminen<br />Otettiin ensin taas vasemmalle käännöksiä suhinan kera. Rauha kääntyi tosi hienosti. Löysin myös hihnan ja ketjupannan tällä kertaa kaulaan asit. Otettiin lopuksi vielä kaverin käskyttämä seuraaminen, mikä meni muuten hyvin, mutta perusasennot oli aika kamalia. Kaveri teki monta kertaa pysäytyksen heti käännöksen jälkeen ja Rauhasta näki, ettei sellaista olla juuri tehty. Hitsit kun mä oon ite niin jumiutunut omiin kaavoihini noissa seuraamistreeneissä! Mutta perusasentotreeniä tarvitaas siis selvästi lisää! Seuraamispaikka ja käännökest oli kuitenkin tällä kertaa oikein hyvät :)<br /><br />3. Tunnari<br />Tehtiin ensin yksi perustunnari, sit kiersin kapuloiden toiselle puolelle ja juoksutin Rauhaaa vähän tolpan ympäri ennen kapuloille lähettämistä. Lähetyskulman vaihdos ilmeisesti sekoitti sen, koska ekalla kerralla se toi hämmentyneenä ekan suuhun osuneen kapulan. Otettiin sit yks tavallinen, missä oma tuli hyvin ja sen jälkeen vielä uudestaan kiertoleikin kautta omille lähetys. Pysäytin sen ennen kapuloita seisomaan, jotta ehti hieman rauhoittua. R teki tosi hyvää työtä ja toi oman heti. Eli tämä liike alkaa kokonaisuutena tuntua jo melko varmalta, vaikka vahinkoja vielä välillä sattuukin. <br /><br />4. Luoksetulon pysäytys kiertoleikin kanssa<br />Tyyne sai juosta vapaamuotoisesti R:n mukana, kun kierrätin sitä vielä tolpan ympäri. Eka pysäytys oli taas tosi löysä, mutta muissa se tsemppasi kovasti. Otin tarkoituksella koiralle vähän vauhtia ennen käskyn antamista. Jatketaan siis näitä ja toivotaan, että rutiini vauhdista pysähtymiseen kasvaisi! Ja myöhemmin täytyy myös tehdä maahanmenoja...<br /><br /><b>Tyyne</b><br /><br />1.&nbsp; Seuraaminen (askelsiirtymiä lähinnä)<br /><b>&nbsp;</b>Meidän viime aikojen seuraamistreenien taso on sen verran tippunut, että päätin ottaa tällä kertaa ainoastaan helppoja ja varmoja kuvioita, jotta pääsen kehumaan ja palkkaamaan koiraa. Tyyne teki tosi hyvin ja keskittyneesti töitä ja paikka oli tällä kertaa tosi hyvä. Otin aluksi askelia ja sitten myös hieman suoraa ja käännöksiä. Jouduin toteamaan, että mun pitää treenata omaa liikerataa täyskäännöksessä vasemmalle, koska siinä pitää toisaalta antaa koiralle tilaa kääntyä ja toisaalta kääntyä kuitenkin nopeasti. Tyyne peruuttaa siis täyskäännöksissä sisäkaarteessa. Juoksussa koira voisi vielä olla tiiviimpi, mutta seuraa se silti juosten paremmin kuin äitinsä :D Jätin muutaman toiston jälkeen myös namin pois kädestä ja seuraaminen toimi edelleen hyvin. Otettiin sit lopuksi vielä muutama kierto ja siitä seuraamaan kutsu. Näissä Tee tuli aluksi tosi poikittain ja korjasi oikean paikan muttaman askeleen päästä, jolloin palkkasin. Pitää näissä jatkossa ehkä mieluummin auttaa koira suoraan oikeaan paikkaan kädellä, jotta se ei saa vääriä mielikuvia.<br /><br />2. Luoksetulo<br />Luoksetuloa tehtiin kaverin pitämänä. Ekalla kerralla jäi hieman vinoon, muulloin ihan ok. Nyt ei ennakoinut jarrutusta, vaan ennemminkin juoksi ohi. No, kaipa se kuitenkin kehittyy...<br /><br />3. Hyppy<br />Tällä kertaa kakara hyppäsi kuin vanha tekijä. Ei mitään ongelmaa. Käytin namikippoa edessä, minne treenikaveri laittoi namin koiran nähden. Lisäsin esteeseen kolmannen laudan ja tehtiin pari toistoa sillä. Ensi kerralla voisi ehkä jättää targetin jo pois?<br /><br />4. Ruutuun meno<br />Vein ekalla kerralla ruutuun pikku-Teen narulelun. Vauhti oli lähetyksessä melkoinen! Otettiin heti perään toinen toisto niin, että ruudussa ei ollut mitään. Tee juoksi täysiä ruutuun ja minä perässä kehuen ja lelua heilutellen :) Kolmas toisto otettiin niin, että jätin lelun ruutuun ja menimme joksikin aikaa toiseen päähän kenttää tekemään kiertoleikkiä ja seuraamista. Lähetysvaiheessa yritin vähän rinnasta kiinni pitäen saada Tyynen katsomaan ruutua virittelysanalla (missä ruutu?), mutta päästäessäni kädet irti se lähtikin välittömästi ruutuun. Tuli kuitenkin takaisin ilman lelua, joten otin uuden lähetyksen rauhallisemmin, jolloin meni täysiä oikeaan kohtaan lelulle :)<br /><br />5. Liikkeestä seisominen<br />Otin ensin peruuttaen muutaman seisomisen ja sitten sivulta. Toistoissa oli muutama ihan ok suoritus, mutta taso elää vielä melkoisesti. Tyyne kestää seisomassa jo jonkin aikaa ja pystyn rauhallisesti liikkumaan sivusuunnassa ja takaisin sen sivulle ilman, että tassut liikkuu. Se yritti vielä tarjota myös maahanmenoa, joten rutiinia tähän liikkeeseen tarvitaan vielä paaaljon.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2201405659429910590?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-35537375444440083352011-10-11T15:51:00.000+03:002011-10-11T15:51:01.348+03:00Sitä ihmettelin eilen illalla, kun treenasimme Maurin ja Friidun kanssa Tapiolassa. Ohi meni jatkuvasti niin lenkkeilijää, pyöräilijää kuin koiranulkoiluttajaakin. Toisaalta näin jälkikäteen ajateltuna ne ihmiset olivat sentään menossa paikasta a paikkaan b, toisin kuin me...&nbsp; <br /><br />Mulla oli mukana ainoastaan Tyyne. Treenasin sen kanssa aika lyhyen kaavan mukaan. Jotenkin hankalaa tehdä mitään kovin syvällistä, kun pääosan treeneistä keskityn kouluttamaan muita. Namikippotreeniä ei saatu tehtyä, kun enhän mä tähän hätään mistään löytänyt edes yhtä valkoista kulhoa, mitä voisi tuollaiseen käyttää. Täytynee tänään ajaa kotiin Tarjoustalon kautta. <br /><br />Otimme ensin rivissä paikallamakuuta. Tyynen pää alhaalla makaaminen on vielä vähän epävarmaa. Nyt toki märkä maa vaikeutti hommaa, mutta eipä se pää vielä kovin hyvin maassa pysy. Eikä se myöskään mene sinne alas asti aina ensimmäisestä käskystä. Mulla oli nyt namikippo koiran edessä, pakko yrittää sellaista aputargettia, jotta koira menisi suorana alas. Pää pysyy kyllä alhaalla kohtuullisen hyvin, kun sen sinne ensin kunnolla saa. Tyyne tarjoaa nykyään myös tipahtamista erilaisissa tilanteissa, missä käsken sitä esimerkiksi sivulle. Ja muutenkin tilanteissa, missä se haluaa jotain erityisen paljon. Tämä täytyy kyllä ottaa lähitulevaisuuden projeksi! <br /><br />Makuun jälkeen treenasimme yksitellen. Ostin viikonloppuna Teelle pari uutta treenilelua ja niiden tehoa kokeltiin myös muiden koirien kanssa. Hyvin kelpasi karvapatukka ja fleece-lelu kaikille ipanoille :)<br /><br />Tyyne teki aluksi kuunteluharjoitusta, missä peruutin ja annoin sille sekaisin eri jättäviä käskyjä. Tästä jatkoin niin, että otin muutaman liikkeestä maahanmenon koira vasemmalla puolella. En kuitenkaan seuruuttanut sitä käskyn alla. Maahanmenot Tee meni hyvin ja tällä kertaa otin kaksi askelta vielä käskyn jälkeen ja naksautin, kun koira jäi maahan paikalleen. Ja jäihän se :) Täytyy ottaa tähän treeniin mukaan kesto, koska maahanmeno toimii jo kivasti liikkeessä.<br /><br />Jättävien jälkeen teimme tunnistusnoutokapulan etsimistä niin, että kävin kaivamassa kapulan nurmeen ja lähetin sitten Tyynen etsimään kapulaa. Se meni suurella innolla ja tajusi heti laittaa nenän päälle :) Tosin kapulan löytymisen jälkeen vauhti jatkui ensin musta poispäin, mutta tuli luokse kyllä kutsusta. Ja vaikka kapulaa ei mulle suorana tuotukaan, ei Tyyne toisaalta myöskään pureskellut sitä. Täytyy jatkaa tätä piilotteluleikkiä säännöllisesti, niin pääsen tästä hiljalleen rakentamaan tunnaria tytsylle.<br /><br />Tunnaritreenin jälkeen teimme hieman seuraamista, mutta tässä treenissä ei ollut allekirjoittaneen osalta juuri päätä eikä häntää. Mä toistan itseäni kamalan herkästi tällaisissa treeneissä ja teen ihan samoja lyhyitä kuvioita. Otettiin tosin hieman juoksuakin, mutta muuten aika sellaista lämmittelyhömpötystä. Namin häivyttämistä mä en oo juuri pystynyt tekemään, koska jostain syystä Tyynen hieno seuraaminen on väljistynyt viime aikoina kamalasti. Täytyy siis jatkaa vielä enemmän imutusta ja askelsiirtymiä ja palkata runsaasti. Tuntuu, että tällä hetkellä Tee ei yritä tarpeeksi. Olen yrittänyt myös palkata sitä lelulla seuraamisesta, mutta voi olla että joudun jättämään lelut pois tästä liikkeestä vielä toistaiseksi, jotta keskittymiskyky pysyy varmasti hyvänä. <br /><br />Lopuksi teimme vielä luoksetuloja sivulle ensin pidettynä ja sitten hieman kiertoleikin kautta. Tuli ihan siedettävästi. Tyyne on vaan alkanut ennakoimaan jarrutusta hieman, joten sen kanssa täytyy ottaa vielä paljon myös vauhtiluoksetuloja. Tyynen uudet lelut on siitä ihan superkivoja, joten niitä mun kannattaa käyttää jatkossakin! Heh, jostain syystä mua ei yhtään ahdista tuollainen jarrutteluennakointi, kun just käänteisen ongelman kanssa on painittu Rauhan kanssa niin pitkään... <br /><br />Otin eilen vielä variksen sulamaan treeniä varten. Lähiaikojen projektina olisi saada riistan luovutus kuntoon. Tyyne käy tosi kuumana, kun se näkeekin vaakun. Otettiin aamulla muutama toisto nostotreeniä. Naksutin ensin pari kertaa tavallisesta käsikosketuksesta ja sen jälkeen koiran tuli noutokäskyllä nostaa lintu maasta mun käteen. Se kyllä nosti lintua mun käteen, mutta ohessa tapahtui kaikenlaista muutakin toimintaa. Päätin, että en toistaiseksi puutu riemukierroksiin tai ravisteluun, vaan aluksi kriteeri on vaan nostaa lintu mun käteen. Eiköhän siitä hiljalleen saa karsittua ylimääräisen puuhastelun pois... Tarkoitus on ottaa tätä vaakkutreeniä kotona päivittäin ainakin viikon ajan, jotta riista ei olisi Tyynelle kuin lottovoitto. Lisäksi voin samalla vaakulla tehdä Rauhalle haastavia hakuharjoituksia. Se pistää itsensä vielä tavallista enemmän likoon, kun noudettavana on jotain "oikeaa".<br /><br />---<br /><br />Tänään menemme työpäivän jälkeen lähipellolle namikulhojen ja damien kera. Rauhalla on ohjelmassa haastavia linjoja häiriöiden kera. Lauantain WT-koe tykyttää jo takaraivossa, joten yritetään nyt tehdä mahdollisimman laadukasta viimeistelytreeniä... Tyyne taas saa painaa pitkää linjaa ruokakupille. Lyhyemmässä matkassa voisin tehdä sille myös kelloharjoitusta kipoilla niin, että namikippoja on neljässä eri suunnassa ja lähetän koiraa vaihdellen eri suuntiin. Se saa myös noutaa mulle viereisestä kasasta dameja. Tämä toivottavasti vähentää neidin vaihtamishaluja...<br /><br />Lisäksi Tyyne jatkaa riistankäsittelytreeniä, paikkamakuuharjoitusta ja kaukäkäskyjä kotona (takajalat kansion päällä ja siinä seiso-istu-seiso -siirtymiä). Rauha taas saa tehdä kaukoja (seiso-istu-seiso). Pidetään riittävän helppona, että pääsen palkkaamaan PALJON. Lisäksi Rauha voisi tehdä luoksetulon pysäytystä kiertoleikin avulla. Plus tietty seuraamista.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-3553737544444008335?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-27348187020253005472011-10-10T16:54:00.001+03:002011-10-10T17:04:06.667+03:00Viikonloppu sujui vauhdikkaasti Redadictien ja Siipiveikkojen kasvattajapäivillä koulutuksessa. Oli mahtavaa päästä Rauhan kanssa osallistumaan huippukoulutukseen, vaikka ei "meidän" tapahtuma ollutkaan :) Nome-ryhmämme kouluttajana toimi Sanna Hallgren (<a href="http://www.aktiviva.se/">kennel Aktiviva's</a>). Viikonlopusta jäi käteen paljon hyviä ideoita ja ajatuksia kouluttamisesta. Sannalla oli hyvä ulosanti ja pidin erityisesti hänen tavastaan tarttua jokaisen koiran aidosti hankalampiin kohtiin ja miettiä ratkaisuja niihin. Hän oli lukenut tarkkaan meidän etukäteen lähettämät esittelyt ja treenejä rakennettiin pitkälti sen pohjalta, mikä oli kenellekin vaikeinta. Olemme Rauhan kanssa osallistuneet saman kouluttajan koulutuksen noin 3,5 vuotta sitten, kun R oli vasta 9-kuinen. Jo silloin minulle tuli vahva fiilis, että oma koulutusfilosofiani on hyvin samankaltainen kuin Sannalla. <br /><br />Lauantain harjoitukset aloitettiin harjoituksella, missä koiralle heitettiin ensin markkeeraus noin 30-40 metrin päähän pienen kallion päälle. Sen sai noutaa heti ja Rauha hakikin damin ongelmitta, mutta päätti kiertää kalliolle sivukautta. Tämän jälkeen veimme rauhallisesti yhdessä koiran kanssa muistin vastakkaiseen suuntaan ja palasimme katsomaan uuden markkeerauksen. Se jätettiin muistiksi ja otettiin ensin takaa ylös aiemmin viety muistidami ohjauksella. Tämän jälkeen koira lähetettiin hakemaan muistimarkkeeraus. Koiran palauttaessa Sanna jätti markkeerauspaikkaan vielä yhden damin, mikä otettiin ylös ohjauksella. <br /><br />Rauhan kanssa haasteeksi osoittautui viime aikojen tuttu teema. Sehän ei tietenkään viimeisessä ohjauksessa mennyt suoraan, kun oli kerran kiertänyt joka markkeerauksessakin puolikaaren vasemman kautta. No, pysäytin koiran pillillä siinä vaiheessa, kun se poikkesi reitiltä ja kysyin kouluttajalta, että mitäs nyt. Otin sitten vielä pillillä luokse ja hiivimme hiljalleen lähemmäksi, kunnes sain koiran oikeasti etenemään SUORAAN kalliolle... Sain noottia siitä, että pillikomentojen pitäisi olla koiralle aina mukavia, joten minulla olisi hyvä olla jokin sana, millä ilmaisen koiran tehneen väärin, mikäli se poikkeaa suoralta linjalta. Muutenkin pilliä on hyvä käyttää säästeliäästi! Positiivista palautetta saimme perushallinnasta, keskittymisestä ja erityisesti siitä, että koiran palautusvauhti on nopeampi kuin meno :) <br /><br />Lopun aamupäivän harjoittelimme malttia ja Sanna kertoi meille erilaisista tavoista harjoitella sitä. Hänhän palkkaa koiraansa hiljaisesta aktiivisuudesta namilla. Tarkoituksena tässä on olla askeleen edellä koiraa. Itse teen samaa myös, mutta tavoitteena olisi olla rikkomatta koiran katsekontaktia työskentelevään kohteeseen ja Rauhahan kuikuilee mua heti, kun vaan liikutenkin kättä. Tätä täytyy siis treenata jatkossa lisää.<br /><br />Sanna esitteli aamupäivällä myös uuden tavan treenata ohjauksia erityisesti nuorten koirien kanssa. Hänen mielestään on tärkeää, että koira lukitsee katseensa ohjauksessa johonkin (kaukaiseen) kohteeseen, joten hän käyttää koulutuksessa hyväksi eri kokoisia valkoisia kulhoja, mitkä ovat ohjauksen targetteina. Aluksi kulho on näkyvissä, jolloin koiran on helppo kohdistaa katseensa siihen. Myöhemmin kulho voi olla piilossa, mutta se auttaa koiraa sokkolinjoissa, kun sen edettyä hieman, tuttu kulho ilmestyy näkyviin. Kulhoja voi myös käyttää jonomaisesti niin, että lähettää koiran ekalle kulholle, antaa sen syödä namin ja pysäyttää sitten pillillä. Seuraavaksi taakselähetys seuraavalle kulholle, missä on nami jne. Kulhotreeni kuulosti ehdottomasti kokeilemisen arvoiselta. Varsinkin Tyynen kanssa, koska en halua sille vielä tehdä kamalan pitkiä ja vaikeita noutoja. <br /><br />Harjoittelimme iltapäivän aluksi ohjauksia valkoiselle kipolle. Päätin ottaa työn alle suoraviivaisuuden ja laitoin kipon korkeahkon kiven päälle. Lähdin sitten kiertämään kiveä kohtuu lyhyen matkan päästä niin, että harjoitus muuttui haastavammaksi toisto toistolta. Muut tekivät ympärillä samaa harjoitusta, mutta tämä ei Rauhaa häirinnyt. Otin lopuksi muutaman pidemmän helppokulkuisemman linjan, mutta siinä vaiheessa Rauhan juoksuvauhti oli huomattavasti hitaampi. Joko se väsyi toistojen määrään tai sitten namikuppi ei vetänyt sitä yhtä hyvin kuin dami. Huomasin hyvin myös näissä harjoituksissa, että Rauha ei varsinaisesti lukitse katseellaan ohjauksen kohdetta, vaan kriteeri sille on, että se katsoo oikeaan suuntaan. Tästä syystä täytyy lähitulevaisuudessa pitää noutoesineet/kipot näkyvissä, jotta saadaan kunnon lukitus. Minun pitäisi harjoitella myös sitä, että pystyisin pitämään Rauhan pidempään lähetysasennossa. Tällä hetkellä lähetän sen melkein heti, koska pelkään äänen tulevan lähetykseen, jos annan koiran kerätä itseään liian kauan... Sanna pisti minut myös pohtimaan sitä, voisinko lähettää koiran ohjaukseen jollakin erilaisella tavalla. Hmm...<br /><br />Lopuksi puhuimme suuntakäskyistä ja otimme vielä koirille pienet harjoitukset, missä koira vietiin noin 50 metrin päähän ohjaajasta ja sen taakse noin 10 metrin päähän namikippo. Ohjaajan tuli antaa taakselähetyskäsky ainoastaan suusanallisesti. Tämä meni Rauhalla yllättäen ihan superhienosti. Suorastaan paremmin kuin käsimerkkien kanssa... Tähän harjoitukseen voi alkaa lisäämään myös sivuille kippoja, joille ei saa mennä. Eli eräänlaista kelloharjoitusta namikippojen ja etäisyyden kanssa :) Kotiläksyksi saimme tarkastaa, osaako koira tehdä lähihakua pelkästä pillityksestä, vaikka se ei tietäisi alueella olevan mitään. Kokeilin illalla mökillä sitä, eikä Rauha kyllä kovin hyvin tajunnut, mistä on kyse...<br /><br />Sunnuntai aloitettiin ohjausharjoituksilla metsämaastossa, missä koirille tehtiin 4-5 muistipaikkaa ympäri aluetta. Niitä lähetettiin alueille satunnaisessa järjestyksessä ja lähetyskulmaa vaihdellen. Tämä oli todella tehokas harjoitus monelle kuumalle koiralle ja ne hiljenivätkin melko nopeasti tätä tehdessään. Me teimme harjoituksen parityönä Sara-siskon kanssa, koska kavereiden työskentely on ollut Rauhalle kova pala. Hyvä treeni, itse linjat menivät varmasti, tosin yhdelle muistipaikalle mennessä Rauha kiersi aina mun mieelestäni väärältä puolelta puuta. Lisäksi R pysähtyi usean kerran damien luona katsomaan mua, kun pillitin lähihakupillityksen. Yleisö oli tehnyt siitä diagnoosin, kuulemma mun lähihakupillitys kuulostaa hyvin samalta kuin pysäytys. Eipä ihmekään, että koira on usein noissa tilanteissa hetken hämmentynyt! Täytyy siis alkaa harjoitella sopivampaa pillikomentoa lähihakuun...<br /><br />Äänen puolesta Rauha oli lähes äänetön. Muutaman kerran se päästi ihan pienen piippauksen, mutta parempaan suuntaan mennään koko ajan :) Se myös muisti kaikki muistipaikat hyvin (tai ainakin ohjautui hyvin varmasti niille). <br /><br />Iltapäivällä oli vielä vuorossa vapaan haun harjoittelu. Sanna sanoi tekevänsä todella paljon yhden damin kanssa hakua. Hän vaikeuttaa asteittain hakutyötä pienentämällä noudettavan esineen kokoa ja vaikeuttamalla maastoa. Hän käyttää hakutyön treenaamisessa jopa tennispallon kahdeksasosia! Halusin Rauhan kanssa tehdä hakua jossakin haastavassa maastossa, koska erilaiset maastovaihtelut ovat ajoittain olleet meille haastavia. Halusin myös tehdä riistalla, koska emme ole aikoihin tehneet riistalla treeniä koulutuksissa ja halusin nähdä, onko tällä kertaa tietoakaan meidän riistalla roikkumisongelmasta. No, Rauha teki ihan loistavaa työtä vaakun löytämiseksi. Se meni tiheään puskaan sisään monesta eri suunnasta ja oli ottanut riistan heti lennosta suuhunsa. Teimme vielä toisen piilotuksen eri paikkaan. Tällä kertaa Sanna jäi lähettyville vielä katsomaan, mitä Rauha tarkalleen tekee siellä linnulla. Se etsi hetken aikaa, sai hajun ja otti juostessaan linnun suoraan suuhun.<br /><br />Päivän lopuksi Sanna kertoi vielä jokaiselle erikseen, minkälaisen vaikutelman oli viikonlopun aikana koirasta saanut ja minkälaisia harjoituksia kyseisen koiran kanssa kannattaisi jatkossa tehdä. Meidän kohdalla hän oli noteerannut saman kuin itsekin. Eli Rauha ei ohjauksissa lukitse katsettaan mihinkään kohteeseen, vaan se katsoo vain käteni osoittamaan suuntaan. Tätä voisi treenata kuulemma vaikka omassa keittiössä lihapullamarkkeerauksilla :D Hänen mielestään Rauha ei myöskään ole niin kuuma koira, kun mitä olin esittelyssäni kertonut, vaan sen pieni vinkuminen on ennemminkin turhautumista. Hän oli sitä mieltä, että tuolla ohjauksen targetin luomisella lähetyksistä voisi tulla vielä varmempia ja hiljaisempia. Riista toi Rauhaan haussa ylimääräisen kipinän, joten Sanna suositteli, että mun kannattaa tehdä hakutreenit mahdollisimman usein riistalla. Ja juurikin niin, että mulla on jotain erityisen herkullista loppupalkkana, mielellään niin, että purkki laitetaan koiran nähden maahan odottamaan. Riistan kanssa koiralle kannattaa nimittäin usein muistuttaa, että kannattavinta on tuoda ne ohjaajalle, vaikka lintu onkin aika ihana. Rauha käyttää kuulemma nenäänsä mainiosti, joten sen kanssa ei tarvitse treenata minidameilla tms.<br /><br />Kokonaisuutena ihan mahtava viikonloppu. Seura oli hyvää ja treenimotivaatio noutohommiin kasvoi taas huimasti. Oli myös hienoa kuulla palautetta, että koira on suht rauhallinen. Ilmeisesti malttitreenit ja ikävuodet ovat tehneet tehtävänsä, koska tuo todella alkaa olla viretilaltaan aika sopiva treenatessa :) Ensi lauantaina meillä on vuorossa WT-koe, saapi nähdä, olenko sen jälkeen vielä samaa mieltä asiasta ;) Mutta tuntuu myös, että Rauhan työskentely alkaa olla kivan rutinoitunutta ja se suoriutui viikonlopun tehtävistä vähintäänkin erinomaisesti :) Tällaisissa fiiliksissä on hyvä lähteä viimeisiin kokeisiin ja treenata innokkaasti talven ajan kevään nome-kokeita varten!<br /><br />---<br /><br />Tänään meillä on vuorossa kakaroiden tokoilutreeni. Rauha saa pitää vapaapäivän, eli sen kanssa ei tehdä mitään "isoa" tänään. Tyynen kanssa katsellan varmaan vähän sitä namikippo-ohjausta ja sit ihan seuraamista, jättäviä ja tunnarikapulaakin voisin ensimmäisen kerran koittaa piilottaa, kun treenataan kerrankin nurtsilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2734818702025300547?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-26998988629386436452011-10-06T13:32:00.002+03:002011-10-06T13:33:49.297+03:00Eiliset tokotreenit meni allekirjoittaneen osalta vähän sähläykseksi. Kotona sattui muutamia pikkujuttuja ennen lähtöä ja niiden tuloksena olin 5 minuuttia myöhässä aloittamassa ryhmäni koulutusta. No, enhän mä tietenkään siinä kiireessä lähtenyt kasaamaan meidän häkkiä, vaan jätin koirat tolppaan odottamaan.<br /><br />Koulutus luonnollisesti vielä venyi yli, ja itsellä oli tästä kaikesta säätämisestä koko omien treenien ajan takaraivossa ajatus "kiire kiire". Ja kahden koiran treenaaminen parityöskentelyllä vie kyllä niin paljon aikaa, että saan oikeasti pitää kiirettä ehtiäkseni tehdä treenijutut ennen kasia... No, meidän treenit olikin sitten just sen näköiset. Jätin välistä paikkamakuunkin, että ehdin edes jollakin tavalla sählätä suunnittelemani jutut loppuun...<br /><br />Tässäpä sähläilyn "tulokset":<br /><br /><b>Rauha </b><br /><br />Seuraamisen käännökset oli teemana. Enhän mä tietenkään muistanut kentälle juostessani kaivaa autosta sitä lyhyttä hihnaa koiralle... Joten tehtiin jälleen kerran irti. Tein tiukkaa neliötä vasemmalle ja suhisin joka käännöksessä. Ja Rauha lopussa Rauha teki myös ilman namia ja käsiapuja vasemmalle käännöksiä hienosti peppua heittämällä :) Otettiin myös hieman juoksua ja muitakin käännöksiä. Juoksu oli aluksi ihan kamalaa, mutta parani kun jatkoin vaan matkaa. Täytyy selvästi ottaa sekin enemmän työn alle. Ja muutenkin monipuolistaa meidän seuraamistreenejä! Seuraamisen jälkeen tein ihan edestä kaukojen maahan-seiso-maahan -siirtymiä. Otin ekan toiston ihan käsi kuonossa kiinni ja hiljalleen aloin vaihdella matkaa. Palkkasin lähes joka siirtymästä. Ja nyt Rauha teki vaan pari vähän huonompaa siirtymää. Jes, ehkä tästä vielä liike saadaan! <br /><br />Rauhan toinen kierros jäi hieman nysäksi, kun treenikaverit alkoivat jo poistua kentältä... Sain onneksi Kaisan vielä jelppaamaan mua meidän tunnarin kanssa. Tehtiin ensimmäinen ihan tavanomaisesti. Siinä Rauha jostain syystä juoksi vaan oikeanpuoleisen kapulan luokse, haisteli sitä ja viereistä ja toi sen... Otin uuden toiston, missä pysäytin koiran seisomaan ennen kapuloita. Ja hyvin tuli oma. Sit otettiin vielä kiertoleikki alle ja siitä vauhdissa koira kapuloille. Ekalla kerralla käskin taas seisomaan ensin, tokalla kerralla annoin mennä täysiä kapuloille. Ja kaikilla kerroilla tuli oikea heti. Eli täytyy alkaa antamaan useammin vahvistava käsky, kun koira on kapuloilla. En tiedä, miksi ekalla kerralla R toi väärän, mutta sen jälkeen oli kiva todeta, että se pystyy rauhoittamaan itsensä haistelemaan myös niinkin kiihdyttävän jutun kuin kiertoleikin jälkeen! Luoksetulon stoppia ei ehditty tekemään, se jääköön kotitreeniin.<br /><br /><b>Tyyne</b><br />Tee sai aloittaa treenit. Yritimme ottaa ensin seuraamista, mutta ipana oli tunnin tolpassa kököttämisen jälkeen niin kierroksilla, että eihän se meinannut malttaa seurata ollenkaan. Seilaili ihan miten sattuu ja teki ohessa kaikkea ylimääräistä. No, eipä siinä sitten paljoa namikäsiä häivytetty... Sain hetken vääntämisen jälkeen sen seuraamaan hetken ihan mallikkaasti namin kanssa, joten lopetettiin siihen. Ensi kerralla mun pitää varmaan jättää koiralauma autoon odottamaan treenejä, josko olisivat sitten pikkasen vähemmän kierroksilla. Toki se häkkikin helpottaisi elämää jo kovasti...<br /><br />Tyynen vauhti sopi kiertoleikkiin mainiosti. Se haki jo tosi kivasti aika kaukaakin tolppaa kierrä-käskyllä. Muutaman kerran jäi arpomaan mun eteen, mutta lähti monta kertaa pienen virittelyn jälkeen hienosti kiertämään. Tuli myös sivulle ihan suht näppärästi. Tosin vauhdissa tulemisessa sattuu vielä työtapaturmia jonkin verran, eikä perusasento ole aina niin suora kuin se voisi olla... Eli toistoja jatketaan :)<br /><br />Toisella kierroksella aloitimme jäävien treenaamisen peruuttamisharjoituksella. Tyyne ei toistaiseksi juuri ole tarjonnut vääriä asentoja sanallisesta käskystä. Tosin musta tuntuu, että omat eleet auttaa väkisinkin koiraa, vaikka mielestäni seison ihan paikallani ;) Koska aiemmin seuraamisissa Tyyne ennakoi liikkeestä maahanmenoja, teimme harjoitusta nyt vain peruuttamalla. Teimme seisomista enemmän ja pidin muutaman kerran ipanan seisomassa paikallaan joitakin sekunteja. Ja sehän pysyi jo aika kivasti! Seisomisessa olen kävellyt tässä vaiheessa koiran sivulle, mutta tietysti kaikkea omaa liikettä ja häiriötä pitää vielä lisätä rutkasti ennen kuin voin sanoa sen osaavan tuon.<br /><br />Lopuksi tein vielä hyppyä. Tässä vaiheessa muut tekivät paikkamakuuta, joten enhän mä sitten itään namialustaa lähtenyt etsimään. Tyyne vierasti hyppyä edelliskertaa enemmän, joten teimme vaan vapaamuotoista hyppyä parilla laudalla niin, että kävelin vieressä ja Tyyne sai hypätä. Se sai myös kiertää esteen ja hypätä muutaman kerran. Kriteerinähän oli siis että koira ylipäätään hyppää. En tiedä, mitä tästä treenistä opimme. Ei ainakaan koemaista suoritusta. No toivottavasti este on Tyynelle nyt edes hieman tutumpi este. Ja ensi kerralla se namialusta PITÄÄ laittaa... Nyt Tyyne hyppäsi tosi lähelle estettä välillä myös kolauttaen jalkansa lautaan.<br /><br />---<br />Tänään tehdään punaisten kanssa mahdollisesti pienet noutotreenit dameilla, mikäli oma olotila paranee iltaan mennessä. Tokoiluja ei tehdä kuin päivittäiset naksutreenit. Huomenna taas suuntaamme töiden jälkeen auton nokan kohti Hauhoa ja mökkiä. Rauhalla on luvassa nome-tehoviikonloppu. Salli ja Tyyne saavat sillä välin keskittyä seuraneiteinä olemiseen. No, eiköhän me Tyynen kanssa jotain pientä noutotreenin tynkää sentään ehditä tekemään jossain välissä :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2699898862938643645?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-4082729554056599322011-10-05T10:47:00.000+03:002011-10-05T10:47:10.587+03:00Yritän nyt sitten sitä taktiikkaa, että kirjoitan raportin jokaisten treenien jälkeen (katsotaan, kauanko pysyn tässä tahdissa ;) ), jolloin kirjoitettavaa ei tule niin valtavan paljoa (joo, tai sitten tekstin määrä on vakio riippumatta siitä, onko asiaa oikeasti)... Ensinnäkin täytyy todeta, että mun täytyy jatkossa kyllä kirjoittaa paperille aina suunnitelmat, mitä aion treenata. Olen tässä moonta kertaa todennut kantapään kautta, että kahden eri koiran treenit ja muiden kouluttaminen samalla kertaa eivät vaan mahdu kerralla samaan päähän. No, muistin edes suunnilleen meidän treenisuunnitelmat ja tehtiin lyhyet sessiot molempien punaisten kanssa.<br /><br /><b>Rauhan treenit</b><br />Tarkoitus oli keskittyä seuraamisen yksityiskohtiin ja kaukoihin. Näitä me jopa tehtiinkin. Tein namin kanssa vasemmalle käännöksiä ja suhisin kääntyessäni. Nämä meni ihan jees, eipä tuota tarvitse muutaman käännöksen jälkeen enää juuri auttaa. Muita käännöksiä en sitten muistanutkaan tehdä ja kaiken lisäksi seuruutin koiraa taas ilman hihnaa... Täytyy varmaan ostaa tähän käyttöön sellainen lyhyt lenkki, mitä kokeiltiin Jessican koulutuksessa. En riehuttanut Rauhaa ennen suoritusta, koska se kävi aika kovilla kierroksilla kun otin sen puusta touhuamaan.<br /><br />Yritin imuttaa Rauhaa seuraamaan oikealla, mutta se oli aika kamalaa. Rauha yritti koko ajan poikittaa ja käveli lähinnä sivuttain erittäin hämmentyneenä uudesta suunnasta. No, jatketaan tätä hömpöttelyä taas tänään :) Tähän pitäisi liittää myös joku käskysana. Höger? Miten mä voin olla näin surkea keksimään järkeviä käskysanoja :D<br /><br />Lopuksi tein Rauhan kanssa vielä kaukojen seiso-maahan-seiso -siirtymiä, mutta ne meni taas aika huonosti. Se yritti fuskata tekniikassa heti kun otin parikin askelta siitä poispäin. Kotona se kestää jo etäisyyttäkin aika hyvin, joten mä oletan meidän jumin liittyvän nimenomaan treenikentällä toimimiseen. Tänään illalla tehdään siis samaa, mutta ensin mooonta toistoa ihan edessä niin, että pääsen palkkaamaan mahdollisimman paljon. Tämä liike on selvästi pakko rakentaa ihan alusta uudestaan...<br /><br /><b>Tyynen treenit</b><br />Tyynen treenisuunnitelma oli itsellä aluksi hieman hakusessa, mutta selvähän se, kun oli jopa kolme treneattavaa juttua... Jep.<br /><br />Otimme aluksi seuraamista. Tyyne sähläsi alkuun hieman ja yritti hamuta kättä. Rauhoittui kuitenkin nopeasti ja esitti oikeinkin pätevää seuraamista. Ja mä jopa uskalsin jo kävellä ihan suht normaalisti ilman namia ja käsiä heilutellen. Palkkasin koiraa pääasiassa liikkeessä. Tehtiin myös vasemmalle täyskäännöksiä muutama ja nekin sujui jo aika mageesti! Kunhan vaan itse oppisin muistamaan, että Teen kanssa käännytään niin päin ;) Otettiin myös hidasta käyntiä ja juoksua. Hidas meni hyvin, mutta juoksussa Tyyne sinkaisi ensin kovasti mun edelle. Lisäksi mun pitäisi muistaa paremmin molempien kanssa treenatessa se, että voin juosten ja hitaassa käynnissä tehdä myös kaikkia käännöksiä ja pysähtymisiä. Jotenkin erityisesti juoksun kanssa mä oon fiksoitunut alempien luokkien suoritukseen, missä mennään vaan pieni pätkä juoksua ilman käännöksiä.<br /><br />Seuraamistreenin jälkeen teimme ensin peruuttaen kuunteluharjoitusta. Maahanmeno on Tyynelle selvästi helpoin, joten sen se tekee hyvin pelkästä suusanallisesta käskystä. Istumisessa ja erityisesti seisomisessa mun täytyy vielä auttaa koiraa paljonkin. Jatkoin myös liikkeestä maahanmenon treenaamista seuraamisesta. Ekalla kerralla autoin suosiolla kädellä ja koira tipahti oikein kivasti. Seuraavalla parilla kerralla annoin vain suusanallisen käskyn ja koirahan meni maahan! Palkkasin tarkoituksella ihan himpun verran hitaammin kuin edelliskerralla ja Tyyne myös pysyi maassa sen pienen hetken, mitä joutui odottamaan :)<br /><br />Teimme vielä luoksetulon loppuosan hiomista pienen käsiavun kanssa. Ekalla kerralla Tuomas piti Teetä, jolloin mun ei tarvinnut jättää sitä paikalle istumaan. Tuli ekalla kerralla lähes metrin mun ohi ennen kunnon jarrutusta sivulle. Seuraavilla kerroilla se ennakoi jarrutusta vähän liioitellen ja hidasti jo mun edessä. Vikan toiston otin vielä niin, että palkkasin sivulta koiran lelulla. Tätä tarvitsee selvästi vielä hioa, että saadaan liikkeeseen suoritusvarmuutta ja tasaisuutta.<br /><br />Lopuksi otettiin muutama perusasennosta maahanmeno ja tässä piti taas auttaa ensin kädellä, että Tyyne tajusi mistä liikkeestä on kysymys. Hyvin kyllä huomaa, että ollaan viime aikoina keskitytty vaan 'plats' -käskyn opetteluun, eikä sitäkään ole vielä tehty perusasennosta. Tai kyllä mä sitä päivittäin vähän yritän, mutta pää tippuu vielä vinoon etujalan päälle mua kohti. Plats-käskyn kanssa jatketaan siis ruokakuppitreeniä se pari kertaa päivässä...<br /><br />Muiden pentujen kanssa katsottiin pääasiassa niiden seuraamista ja käännöksiä. Aika kivalta näytti. Ovat selvästi edenneet treeneissä ja pääsin nipottamaan vaan tosi pienistä asioista. Plus että niidenkin kanssa saa alkaa etenemään ihan reilusti harjoituksissa. Katselimme myös hieman toko-noudon luovutuksen rakentamista ja kaukokäskyjen opettamista.<br /><br />Ihanaa, kun on noin aktiivisia ja innokkaita pennunomistajia :) Kaikkia on nähty säännöllisesti ja on ollut ilo päästä seuraamaan koirakoiden kehityksen huima tahti niin noutojutuissa kuin tottelevaisuudessakin. Jään kiinnostuneena katselemaan, mihin asti omistajien kunnianhimo riittää!<br /><br />---<br /><br />Tänään on vuorossa jälleen kerran tokoa Koiviksen treenien muodossa. Tuonne on onneksi pakko ottaa mukaan treenisuunnitelma paperilapulla, joten en voi fuskata siinä asiassa. Ja hyvä niin, koska tunnin kouluttamisen jälkeen mulla ei ole enää mitään muistikuvaa siitä, mitä mun oli tarkoitus tehdä omien kanssa! Tässäpä siis tämän päivän suunnitelma:<br /><br />Rauha <br /><ul><li>1.Sessio:</li><ul><li>Maahan-seiso-maahan. Törkeän helppoa jumppaa ja vaan varmistetusti onnistuneita toistoja. </li><li> Seuraamisen käännökset. Ja seuraamisessa muutenkin kivaakivaa! Ja koiralla se HIHNA...</li></ul><li>2.Sessio:&nbsp;</li><ul><li>Luoksetulon stoppia takapalkalla ja jämäkällä käskyllä... Ennen jättämistä voisi ottaa muutaman kierron ja siitä pysäytyksiä.&nbsp;</li><li>Tunnari. Otetaan ensin normi haistelu rauhallisella virittelyllä. Tämän jälkeen laitetaan kapulat uudestaan riviin ja kuumennan koiraa ensin kiertoleikillä ja lähetän sen siitä suoraan hakemaan omaa. Jos pöllöilee, niin sitten tehdään uusi toisen kerran niin, että pysäytän R:n seisomaan ennen kapuloita ja hetken odottamisen jälkeen lähetän uudestaan. </li></ul></ul>Tyyne<br /><ul><li>1.Sessio:</li><ul><li>Seuraaminen. Jatketaan namikäden häivyttämistä. Tehdään erityisesti käännöksiä ja erilaisia nopeudenvaihteluita. </li><li>Luoksetulon loppu kiertoleikillä. Jos menee hyvin, niin voidaan ottaa muutama toisto niin, että kaveri pitää koiraa.&nbsp;</li></ul><li>2.Sessio:</li><ul><li>Jäävät liikkeet (seisominen, maahanmeno ja istuminen). Aloitetaan taas peruutuksella, josta satunnaisesti eri siirtymiä. Sitten jatketaan liikkeestä seisomisella ja sen jälkeen maahanmenolla.&nbsp;</li><li>Hyppy. Tehdään aluksi 2 laudalla namialustalle menemistä. Jos menee hyvin ja varmasti, niin kokeillaan jättää namikippo parin toiston jälkeen pois ja palkkaan koiran hypystä heittämällä sille pallon/namin. </li></ul></ul><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-408272955405659932?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-18765918095007314372011-10-04T16:56:00.001+03:002011-10-04T16:59:29.177+03:00Eilen Rauha ja Salli pääsivät hierontaan. Salli-mummo (kohta 14vee) oli melkoisen jumissa selästä, nyt koitetaan saada sitä kauratyynyn ja tulevien hierontasessioiden kanssa auki. Rauha taas ei ollut niin pahasti jumissa. Sekin pääsee vielä toiseen sessioon muutaman viikon päästä, mutta eiköhän se sitten pärjää taas hetken aikaa. Rauhalla oli toinen kylki jumissa useasta kohdasta. Sitä se näköjään teettää, kun tokottaa paljon ja seuraa kontaktissa... Rauhan kanssa opetellaankin seuraavaksi oikealla puolella seuraaminen, jota täytyy alkaa tekemään treenien ohessa säännöllisesti. Muistakaahan siis kaikki tokoilijat, että toko ei tosiaan ole lihaksistolle kevyttä ja helppoa ja se koira tulee ihan oikeasti lämmitellä ennen tokottamista!<br /><br />Tyyne sai illalla tehdä nopean tokoilusession. Meidän parkkihalli on ihan loistava pikaisiin iltatreeneihin, kun siellä on valot ja rauhallista muutenkin. Treenattiin ensin tolpan kiertämistä niin, että vähensin muutamalla toistolla huitomiset pois. Tyyne hiffasi tosi nopeasti, mitä halusin ja saatiin tehtyä kiertoja pelkästä suusanallisesta käskystä. Pääsin tolpas<a class="cssButton" href="javascript:void(0)" id="publishButton" onclick="if (this.className.indexOf(&quot;ubtn-disabled&quot;) == -1) {var e = document['postingForm'].publish;(e.length) ? e[0].click() : e.click(); if (window.event) window.event.cancelBubble = true; return false;}" target=""></a>ta noin 10 metrin päähän. Täytyy alkaa vahvistamaan tuota lisää ja ottamaan enemmän etäisyyttä.<br /><br />Teimme seuraavaksi seuraamista. Jätin parin lyhyen toiston jälkeen namin pois ja palkkasin koiraa liikkeessä naksulla, kun sen paikka oli parhaimmillaan. Käännöksiä ja perusasentoja tuli tehtyä kyllä tosi vähän. Ihan kuin välttelisin niitä jotenkin ;) Toisaalta sain itseluottamusta siihen, että Tyyne alkaa osaamaan seuraamispaikan ilman namiakin ja pystyin jopa liikuttamaan koiran puoleista kättä jokseenkin luontevasti kävellessäni! Työstämistä siis jatketaan! Palkkasin Tyynen myös muutaman kerran lelulla parin askeleen seuraamisesta. Tuntui toimivan ihan jees, tosin yritti ensin seurata hieman väljänä. Olisi kyllä tosi kiva saada seuraamisesta sellainen, että siitä voisi palkata lelulla. Näin vireen saisi varmemmin pysymään sopivan korkeana pidemmissäkin suorituksissa. Rauhalla kun seuraamispaikka alkaa vaeltaa heti tosi paljon, jos yritän palkata sen lelulla.<br /><br />Teimme myös jättäviä ensin peruuttaen ja sitten sivulla seuraten. Peruuttaen tein kaikkia asennonvaihtoja. Namiavusteisesti Tee tekee kyllä oikein, mutta eihän se vielä asiaa osaa ilman namia. Lisäksi seisomisesta sillä on vielä mun mielestä aika hatara käsitys. Maahanmenon se osaa edestä varmasti, joten otin sivulla seuraten joitakin toistoja, joista parissa ekassa autoin koiran kädellä maahan. Kolmannella meni jo itse käskystä ilman käsiapua. Tämä liike näyttäisi siltä, että se on aika pienellä toistomäärällä "paketissa". <br /><br />Yhdistin kiertoleikkiin luoksetulon lopun muutaman kerran ja Tee tuli oikein pätevästi perusasentoon. Yritti muutaman kerran hieman vinoon, mutta muuten se on aika bueno :)<br /><br />---<br /><br />Tänään menemme pitkästä aikaa Herttoniemeen tokoilemaan sisarusten kanssa. Rauhan kanssa taidamme keskittyä tällä kertaa kaukokäskyjen seiso-maahan-seiso -siirtymiin (näitä on hinkattu nyt kotonakin) ja seuraamiseen. Yritän saada namin kanssa vasemmalle käännöksiin yhdistettyä suhina. Lisäksi haluan muutenkin vahvistaa täyskäännöstä ja oikealle kääntymistä. Voisin koittaa riehuttaa koiran sopivaan vireeseen jonkun repimislelun avulla ennen seuraamista, josko se sitten jaksaisi intensiivisemmin keskittyä käännöksiin :)<br />Ja koitan varmaan namilla imuttaa oikealla seuraaamista, katsotaan onnistuuko :D <br /><br />Tyynen kanssa tehdään samoja juttuja kuin eilen. Eli seuraamista, jättäviä ja luoksetuloa. Ja hyppyä, mikäli joku tuo kentälle esteen :) Lähitulevaisuuden tavoite olisi tosiaan tehdä alo-liikkeet valmiiksi, niin voidaan taas keskittyä kivoihin ylempien luokkien koukeroihin :P Lisäksi voisimme siinä vaiheessa ehkä osallistua johonkin möllikisoihin, minne pääsee myös alaikäiset koirat :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-1876591809500731437?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-84841225982883400462011-10-03T09:58:00.000+03:002011-10-03T09:58:35.405+03:00Eilinen päivä vierähti Nastolassa Jessica Swanljungin toko-opissa. Alunperin vain Rauhan piti osallistua, mutta peruutuksen takia myös Tyyne pääsi töihin :) Jälleen kerran päästiin tekemään koko rahan edestä ja uusia treenivinkkejä tuli yhteen jos toiseenkin juttuun. Kokonaisuutena olen ihan tyytyväinen punaisten toimintaan. Rauhan kanssa katseltiin meidän pahimpia ongelmaliikkeitä ja näyttäisi, että ei niiden kokoon kasaaminen nyt hillittömän työn takana enää ole. Tyyne ehti päivän aikana tekemään oikeastaan kaiken osaamansa. Jessica tykkäsi kovasti sen ilmeestä tehdä töitä. Muutoinkin sain paljon vahvistusta siihen, että ollaan tehty oikeita juttuja :)<br /><br />Puran nyt koirakohtaisesti jokaisen meidän tekemän liikkeen, niin muistan toivottavasti jatkossa saamani treenivinkit! <br /><br /><br /><b>Rauha</b><br /><br />1. Tunnistusnouto<br />Ajattelin ottaa tämän liikkeen ekana, kun väärien kapuloiden nosteluongelma liittyy koiran liian korkeaan vireeseen. Eli oletukseni oli, että saadaan meidän ongelmakohta myös näkymään. Tehtiin ensin ihan kokeenomaisena suorituksena ja Rauha meni kohtuullista vauhtia kapuloille, haisteli rivin tarkasti läpi ja toi oman. Hyvä suoritus, mutta sen verran vanhasta ongelmasta oli jäljellä, että saatoin kuulla, kun Rauhan hampaat osuivat ensimmäiseen kapulaan sen mennessä haistelemaan niitä. Kokeiltiin sitten erilaisia variaatioita liikkeestä. Ensin sanoin uuden käskyn, kun koira oli metrin päässä kapuloista. Sen jälkeen tehtiin treeni, missä pysäytin koiran seisomaan metri ennen kapuloita ja sen jälkeen käskin sen hakemaan oman. Viimeisenä tehtiin vielä sellainen, että seisoin itse kapuloiden vieressä ja sieltä kutsuin koiran hakemaan oman. Kaikissa treeneissä Rauha teki aikalailla saman suorituksen, ei nostellut vieraita, vaan haisteli tarkkaan rivin ja toi oman. Jessican mielestä liikkeessä kannattaisi käyttää vahvistuskäskyä juuri ennen kuin koira on kapuloilla. Lisäksi kannattaa treenata viretilan säätelyä niin, että asteittain tekee ennen tunnaria kierroksia nostavia liikkeitä ja sen jälkeen pistää koiran haistelemaan. Tätähän me on tehtykin, mutta täytyy alkaa tekemään useammin ja myös välillä sitä, että kapuloita on jopa 30 kappaletta.<br />Mutta hommahan näyttää siltä, että tää liike alkaa olla ihan hyvällä tolalla!<br /><br />2. Kaukokäskyt<br />Tämä treeni meni enemmän allekirjoittaneen volinaksi, kuinka koko liike on mennyt ihan plörinäksi. Eipä tähän mitään kikkakolmosia ole, mutta saatiin yksi uusi vinkki. Eli kokeiltiin laittaa Rauhan molemmille puolille etualalle namipalat. Tällöin koira ei mielellään lähde kääntymään, mutta sillä on kuitenkin lähellä palkka, miksi sen kannattaa pysytellä paikallaan. Rauha oli aluksi hieman hämmentynyt siitä, että namit olivat tuollaisessa paikassa, mutta täytyy jatkaa tätä treeniä kotona. Täytyy muutenkin ottaa tehokuuri siirtymien tekniikkatreeniä. Tällä viikolla tehdään vapaa-ajalla sitten maahan-seiso-maahan -treeniä. Takajalat kansiolla -treeni kuulosti Jessicasta myös kokeilemisen arvoiselta. Tällä hetkellä ollaan sien kanssa siinä vaiheessa, että Rauha peruuttaa kansiolle lyhyeltä matkalta hyvin, mutta molemmat takajalat ei sinne vielä aina löydä. Keskitytään kuitenkin ensin tekemään se osa valmiiksi, ennen kuin jatkan sen kanssa varsinaisiin kaukokäskyihin.<br /><br />3. Seuraaminen<br />Oma luotto meidän tekemiseen on taas toosi korkealla. Totesin ennen seuraamistreenin aloittamista, että meidän seuraaminen nyt on vaan ihan p*skaa. No, tietysti sen jälkeen Rauha seurasi jopa hieman tavallista paremmin. Saatiin väljyyteen käyttöön lyhyt pantaan laitettu lenkki, minkä avulla tiedän paremmin, että koira seuraa oikeassa paikassa. Tätähän me ollaan muutenkin käytetty, mutta täytynee ottaa se taas treenikäyttöön. Mun pitää kuulemma laittaa namit oikeaan taskuun ja palkata koira niin, että laitan namin oikeasta vasempaan käteen selän takana ja palkkaan koiran sen vasemmalta puolelta. Tämä voisi auttaa myös etäisyysongelmaan. Täyskäännös on päässyt jossain vaiheessa levahtamaan, täytyy ottaa se tarkempaan syyniin. Lisäksi katsottiin meidän epätoivoisia vasemmalle kääntymisiä, missä Rauha ei todellakaan käytä takapäätään, vaikka sitä treenattiin keväällä ja aiemminkin pitkään ja hartaasti. Otin sitten namin käteen ja kas, koirahan kääntyi ihan superhyvin... Sain vinkiksi, että alan käyttämään vas.käännöksissä 'ssss'-suhinaa ja häivytän vaan namin siitä pois, mutta käytän vielä jatkossakin apusanaa. Täytyy yrittää, Rauha selvästi kyllä osaa oikean tekniikan, kunhan sen saa vaan ymmärtämään, että niin kuuluu tehdä aina. Ja Jessican kommentti oli myös, että eihän se seuraaminen nyt niin huonoa ollut... Juujuu, onhan se aiemmin ollut karmeampaakin ;) Ja positiivista kait sekin on, että Rauha kuitenkin pitää kontaktia koko ajan, eikä paikka elä kovin pahasti...<br /><br />4. Luoksetulon pysäytys<br />Kun kerran aikaa jäi hieman, otettiin nopea tsekkaus tähän. Rauha pysähtyi taas valuen ekalla kerralla ja ajoin sen takaisin makaamaan. Tokalla kerralla oli ihan hyvä pysäytys. Tähän saatiin kommentiksi, että mun omat käskyt voisivat olla napakampia ja vaativampia.&nbsp; Olisi kuulemma koirallekin helpompi reagoida niihin. Tämän liikkeen kanssa jatketaan pysäytyksiä kiertoleikin kanssa...<br /><br />5. Paikalla istuminen ja paikallamakuu<br />Istumisessa menin ekaa kertaa piiloon. Ei ongelmia, ainut pieni kauneusvirhe on se sama vanha, eli Rauha hieman steppaa etujaloillaan, kun palaan koiran viereen. Toistaiseksi en ajatellut siihen puuttua, katsotaan sitten kun saadaan nuo oikeat ongelmat sellaiselle tolalle. Paikallamakuu oli muuten hyvä, mutta koira nousi istumaan vasta toisella käskyllä. Se on tehnyt sen nyt kaksi kertaa peräkkäin, joten täytyy ottaa juttu tehosyyniin lähitulevaisuudessa. No, eipähän ainakaan ennakoi ;)<br /><br /><b>Tyyne</b><br /><br />1. Seuraaminen<br />Tämän kanssa halusin katsastaa, missä mennään ja onko seuraamispaikka oikea Jessican mielestä. Kuulemma oli oikein mukava ja mun pitäisi nyt vaan alkaa häivyttämään sitä kättä liikkeessä pois. Ajoittain Tyyne jää hieman taakse, joten täytyy tarkkailla sitä vielä. Lisäksi mun pitäisi kuulemma tässä vaiheessa jo alkaa kieltää siitä, jos Tyyne yrittää hamuta namikättä. Eli suomeksi mun pitäisi alkaa vaatimaan mun vauvalta ihan oikeaa seuraamista hiljalleen ;) Niinpä kait, Tyyne kyllä tekee tällä hetkellä tosi kivaa seuraamista. Jee, kerrankin joku koira, jolle mä ehkä onnistun opettamaan hyvän seuraamisen...<br /><br />2. Jättävät liikkeet (seiso &amp; maahan)<br />Näitä katsottiin ihan pikaisesti. Me ollaan tehty näitä vielä luvattoman vähän, joten katsottiin lähinnä lyhyesti, mitä niiden kanssa kannattaa tehdä. Tässä vaiheessa olisi kuulemma jo hyvä tehdä kuuntelutreeniä, eli peruutan koiran edessä ja satunnaisesti käsken sitä eri asentoihin. Tätä en ole tehnyt vielä, joten otetaan sekin tehokuurille. Kokeiltiin myös liikkeestä maahanmenoa niin, että Tee kulki mun sivulla, mutta se ei siinä tajunnut vielä tipahtaa pelkästä sanallisesta käskystä. Täytyy siis ottaa käsiapu sivulla kulkiessa käyttöön myös tässä.<br /><br />3. Luoksetulo<br />Tyyne pysyy hyvin paikallaan ja tulee täysiä luokse, joten halusin alkaa työstämään palasista valmista koeliikettä. Otettiin ensin yksi luoksetulo, missä palkkasin koiran lelulla juuri ennen sivulletuloa. Toisella toistolla autoin hieman kädellä koiran sivulle sen tullessa tuhatta ja sataa. Ja sehän kääntyi ihan uskomattoman ketterästi ja hyppäsi hienoon perusasentoon. Kuulemma koiran jarrutus oli ollut aika näyttävä, kun sen jalat oli sojottaneet ties mihin suuntaan liukkaalla matolla. No, ainakin tämä näyttäisi olevan pienellä työstöllä valmis liike :) <br /><br />4. Noudon luovutus<br />Tyynen noudon luovutus on vaiheessa lähinnä siitä syystä, että sen on tosi vaikeaa tulla mun sivulle tiiviisti kapula suussa. Jotenkin se mielellään laittaa päänsä hyvin lähelle mun jalkaa kiepsahtaessaan ja sen rytmi menee ihan sekaisin, kun kapula on häiritsevästi välissä. Sain vinkiksi ottaa vaan edestä sivulletuloja, seuraamista ym. kapula suussa. Mun itse pitäisi myös olla vähemmän hätäinen noissa luovutuksissa. Sain lauantaina myös Mirkalta hyvän vinkin, että mun kannattaa tehdä korokkeen kanssa takapäätreeniä myös niin, että annan Tyynelle samalla kapulan suuhun. Eiköhän tästäkin hyvä tule, kunhan Tyyne oppii parhaan tekniikan kapulan kanssa sivulletuloon.<br /><br />5. Ruutu<br />Toisella treenikierroksella pitikin jo käyttää mielikuvitusta, että mitäs meidän pitäisi vielä treenata. Ruutua ollaan jonkin verran tehty, joten ajattelin tsekata sen toimimisen uudessa paikassa. Otettiin ensin namialustalla ja Tyyne meni ruutuun täysiä ja empimättä. Sen jälkeen Tyynelle ei enää näytetty namin laittoa kippoon. Otettiin vuorotellen ruutuun menoa namin kanssa ja tyhjään ruutuun. Tyyne meni joka kerta täysiä ja varmasti ruudun taka-alalle. Juoksin koiran perässä palkkaamaan sen. Kuulemma Tyyne on hyvin jo sisäistänyt ruutuun menon, joten mun kannattaa nyt harventaa namin käyttöä ruudussa. Eli useimmiten voin lähettää sen tyhjään ruutuun. Harjoiteltiin myös yksi toisto ruudun loppuosaa ja se meni ihan jees. Tämä liikehän alkaa olla jo aika hyvällä mallilla, pitäsköhän välillä keskittyä saamaan noi alo- ja avo-liikkeet kasaan, niin oltaisiin valmiita tammikuussa kisakentille :D <br /><br />6. Luoksetulon pysäytys<br />Kurkattiin meidän luoksetulon pysäytyksen treenaus. Kokeilin ensin muutaman kerran hyppysiivekkeen kiertämistä ja treenin alku menikin lähinnä sen vahvistamiseen, kun Tyyne on aiemmin kiertänyt lähinnä tolppia ja puita. Kiertoleikin kanssa pitää kuulemma muuttaa toimintatapaa. Eli itse huidon hyvinkin vahvoilla eleillä koiran kiertämään, vaikka parempi olisi opettaa se kiertämään pelkästä suusanallisesta käskystä. Täytyy siis ottaa se työn alle. Saatiin neuvoksi treenata luoksetulon pysäytystä namipalan avulla niin, että heitän ensin koiralle namin niin pitkälle, kuin se vaan lentää ja hetken päästä kutsua koira luokse. Tyyne kääntyi hienosti pallon heitosta, joten hiljalleen voisin alkaa hidastaa heittoa ja antaa ensin pysähtymiskäskyn. <br /><br />7. Hyppy<br />Otettiin muutama toisto namialustalla hyppyä. Tyyne ei ensin ymmärtänyt, mitä siltä odotetaan ja pääsi pari kertaa kiertämään esteen. Pienen avustamisen jälkeen saatiin ipana ymmärtämään hypyn idea ja saatiin pari ihan kivaa suoritusta. Neuvoksi saatiin namialustan häivyttäminen heti kun koira tietää hyppy-käskyn merkityksen. Tällöin voin alkaa lähettämään sen hyppyyn ja heittää namin/lelun palkaksi suorituksesta jne.<br /><br />8. Kaukokäskyt<br />Kun aikaa vielä jäi, katsottiin pikaisesti meidän kaukokäskyjen tekniikka. Tyyne tekee maahan-istu-maahan -siirtymät jo niin, että namin ei tarvitse olla kiinni kuonossa, mutta muutoin tein vielä ihan avustettuna. Tekniikka näytti kuulemma oikein hyvältä. Jatketaan ipanan kanssa myös sitä kansion päällä seisomista. Tällä hetkellä Tee on hahmottanut jo tosi kivasti sen, että kriteeri on pitää takajalat kansiolla. Vahvistan sitä vielä muutamien treenien ajan ja sen jälkeen alan tekemään siinä kaukojen siirtymiä.<br /><br />9. Paikalla istuminen ja paikkamakuu<br />Ryhmäliikkeistä otettiin ensin lyhyt paikalla istuminen. Tämä meni Tyyneltä tosi kivasti. Ei mitään huomautettavaa. Otimme myös pitkästä aikaa paikallamakuuta ryhmässä. Tyyne on viimeiset pari viikkoa opetellut pää maassa makaamista, eikä se ole vielä täysin valmis kokopitkään paikkamakuuseen. Oltiin kuitenkin rivin reunassa ja käytin apuna myös namikippoa 1,5 metriä koiran edessä. Tyyne on kotona maannut hieman pidempäänkin odottamassa ruokaansa, joten käskin sen ensin edestä alas ja vein namin kippoon. Olin aluksi aika lähellä, mutta menin sitten kauemmaksi, kun pää tuntui hyvin pysyvän maassa. Ahnehdin kuitenkin liian pitkän ajan, joten Tyyne ehti ekalla kerralla valitettavasti kerran nostamaan päästä ennen kuin vapautin sen kipolle. Loppuaika meni hyvin ja Tee kestää jo kivasti myös sen, että seison sen sivulla. Pään alas laittaminen ei vaan tällä hetkellä tapahdu aina automaattisesti käskystä, joten täytyy lähiaikoina alkaa palkkaamaan Tyyneä useammin myös vaan alas menemisestä. Mehän ollaan viime aikoina keskitytty paljon ihan keston kasvattamiseen. Mutta edistystä on selvästi tapahtunut ja meidän paikkamakuusta tulee vielä HIANO :)<br /><br />---<br /><br />Treenien jälkeen käytiin kotimatkalla vielä moikkaamssa Tyynen Kamu-iskää ja Hilla-tätiä. Olipas kiva nähdä poppoota pitkästä aikaa ja täytyy kyllä sanoa, että Tyyne todellakin näyttää ihan mini-Kamulta :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8484122598288340046?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-81853706399620012042011-09-29T14:03:00.000+03:002011-09-29T14:03:54.973+03:00Yritän nyt epätoivoisesti saada tänne kirjoitettua vähän tiheämpään meidän treeneistä, niin muistaisin enemmän yksityiskohtia... Tässsäpä siis auki purettuna eilisillan tokotreenit. Meillä on nykyään tapana, että jokainen kirjoittaa treenisuunnitelman etukäteen paperille ja treenit tehdään pareittain.Tyynen kanssa pääasiassa opeteltiin uusia juttuja ja Rauhan kanssa otettiin taas masentavimmassa kunnossa olevat jutut työn alle...<br /><br />Tyynen treenit:<br />1. Hyppyesteeseen tutustuminen<br />Olen joskus kuukausia sitten tehnyt Teelle yhden harjoituksen namikipon kanssa, missä esteestä oli vaan kehikko. Nyt ikää on jo 7kk, joten ajattelin, että voisin ottaa lyhyen hyppytreenin parilla laudalla. Tyyne oli ihan liekeissä tästä. Se teki ihan supernopean hypyn heti ekalla toistolla keilaten samalla namikipon ja namin nurmikkoon. Tämän jälkeen otettiin vielä pari toistoa ja niissä se jarrutti hieman paremmin kipolle syömään namin. Hitsit, tuo näytti siltä, että siitä saisi ihan supernopean agikoiran. No, katsotaan josko sit joskus ehkä.<br /><br />2. Seisomaan pysähtyminen kiertoleikin avulla<br />Tyyne osaa jo aika varmasti kiertoleikin, joten muutaman kierron jälkeen heitin pallon koiran taakse samalla käskien "seiso". Parin toiston jälkeen en heti heittänyt palloa, vaan sanoin ensin käskyn ja heti koiran pysähdyttyä annoin käskyn. Suoritusten välillä otettiin myös muutama tavallinenkin kierto. Tää meni tosi hyvin, Tyyne selvästi keksi heti, että kannattaa pysähtyä nopeasti, kun saa pallon palkaksi. Täytyy jatkaa tätä treeniä, niin meillähän on kohta jo avo-evl-luoksetulokin hanskassa :D <br /><br />3. Seuraaminen, pysähtymisten perusasennot ja käännökset<br />Koira oli jotenkin ihan pihalla kaiken juoksemisen jälkeen, eikä se oikein tajunnut seurata kunnolla... Askel tai kaksi toimi ihan hyvin, mutta jos lähdin yhtään enemmän kävelemään, niin koira saattoi haahuilla sivulta pois. Pysähdyksissä tuo haki sivulle tosi kivasti, joten ehkä me otetaan nyt vaan hieman takapakkia ja otan tosi lyhyitä mutta monipuolisia seuraamispätkiä, joissa häivytän namin kädestä. Käännöksiä tehdään paikalla, mutta liikkeessä seuraaminen on muutenkin vielä sen verran vaiheessa, että kamalasti ei voi mitään tehdä ainakaan ilman namia... Eli ehkä lähiaikojen tavoitteeksi voisi ottaa namin häivyttämisen seuraamisesta.<br /><br />Rauhan treenit:<br />1. Seuraamispaikka lähemmäksi<br />Kokeilin sellaista harjoitusta, minkä Korrin Riitta joskus vinkkasi meille, kun pähkäilin väljyyden kanssa. Silloin en sitä juuri kokeillut, koska harjoitus ei sovi edistävälle koiralle. Eli lelu laitettiin ympyrän keskelle ja koiraa lähdettiin seuruuttamaan myötäpäivään. Hyvästä seuraamispaikasta koira vapautettiin ympyrän keskelle. Joo, eipä tästä jäänyt kerrottavaa jälkipolville. Rauha alkoi taas edistämään törkeästi parin palkkauksen jälkeen. Eli on ehkä tiiviimpi, mutta ei todellakaan hyvässä paikassa. Täytyy siis kuitenkin keksiä jotain muuta. <br /><br />2. Kaukot (huoh)<br />Tein ensin läheltä ja vaihtelin etäisyyttä. Palasin hyvistä siirtymistä palkkaamaan koiraa. Samaa sekoilua tuossakin oli. Välillä hyviä siirtymiä ja välillä eteni törkeästi kohti. Paulan mielestä koira oli kovasti epävarman oloinen ja hän kyselikin, että onko sille sattunut liikkeessä jotain epämiellyttävää. Kaipa mä oon vaan edennyt sen kanssa liian nopeasti ja tahkonnut liikaa, jolloin suoritus on nyt ihan solmussa ja hakusessa :( Paljon helppoa jumppaa oli ohjeena. Ainut vaan, että sitähän me ollaan tehty ja paljon. No, jatketaan lisää. Ja täytyy katsoa, josko siitä kansion päällä seisomistreenistä sais asiaa vietyä eteenpäin... <br /><br />3. Tunnari<br />Tämä on jatkossa joka treenien kestoliike, koska ongelmakohta on mun mielestäni juurikin liikkuri ja se kokonainen koesuoritus. Tällä kertaa Rauha teki homman tosi hyvin, ei tökkinyt tai kokeillut suuhun vieraita kapuloita, vaan toi varmasti oman. Luovutus olikin sit toinen juttu, täytynee ottaa lähiaikojen tehosyyniin kaikki noutojen luovutukset, kun paikka vaihtelee turhan paljon. Lisäksi tunnarikapulaa on kiva välillä mällätä suussa...<br /><br />---<br /><br />Ensi sunnuntaina päästään Rauhan kanssa Jessica Swanljungin pitämään toko-koulutuspäivään. Tarkoitus olisi siellä ottaa esille nämä meidän ikuisuusongelmakohdat ja saada toivottavasti hyviä korjausvinkkejä.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8185370639962001204?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-89402965120331695812011-09-29T11:57:00.000+03:002011-09-29T11:57:52.004+03:00Mennään ajassa hieman taaksepäin, niin saan Rauhan kuulumisetkin taas ajantasalle :) Lauantaina meillä oli Koivukylän Koiraharrastajien kesäkauden päättäjäiset. Niiden yhteydessä järjestettiin epäviralliset toko- ja agilitykisat jäsenille. Rauha pääsi tekemään koko voi-luokan putkeen. Vähän jänskätti nähdä, kuinka käy kun en ollut tehnyt juoksutauolla kuitenkaan niin aktiivisesti treeniä, kuin yleensä. Ja eihän se pöllömmin mennyt. Ihan kaikkia pisteitä en muista nyt ulkoa, mutta tässä liikkeittäin selostusta, mitä tapahtui:<br /><br />1. Paikalla makaaminen 9<br />Muuten tosi kiva ja varma, mutta istui toisella käskyllä... <br /><br />2. Seuraaminen taluttimetta 7<br />Rauha oli jotenkin ihan kujalla, että tehdään seuraamista. Valmis-sanasta pomppasi maahan ja ekassa kulmassa jäi seisomaan. Muutoin pysyi mukana, mutta seuraaminen oli tosi väljää päiväkävelyä. Kokonaisuutena oli alle jopa meidän seuraamistason...<br /><br />3. Istuminen seuraamisen yhteydessä 9,5<br />Muuten ihan perfekto, mutta Rauha steppasi hieman etujalkoja, kun kävelin sen taakse.<br /><br />4. Luoksetulo 6<br />Liikkuri sähläsi alussa käskyjen kanssa ja Rauha pomppasi TAAS maahan valmis-sanasta (pitää visisin alkaa nyökkäämään?!). Seisominen oli ihan jees, mutta kuulemma annoin käskyn ihan liian aikaisin (mikä syvyysnäkö?!). Maahan-käskyssä istui ensin ja toisesta käskystä tipahti. Loppuasento oli hieman vino. <br /><br />5. Ruutu 9,5<br />Koira painoi täysiä ruutuun ja tipahti käskystä. Oli hieman vasemmassa takakulmassa ja ehdin miettiä, että saa nähdä, onko varmasti sisäpuolella. No, olihan se varmaan 20cm :D Lopusta lähti pieni pistevähennys, kun Rauha hieman törmäsi muhun seuraa-käskyssä. Mutta tämähän oli todellista edistystä, kun aiemmin se on juossut ohi!<br /><br />6. Noutaminen esteen yli hypäten 10<br />Tää oli HIANO :)<br /><br />7. Metalliesineen noutaminen 9,5<br />Tässä luovutusasento oli muistaakseni hieman vino.<br /><br />8. Tunnistusnouto 6<br />Rauha meni kapuloille ihan sopivan rauhallisesti, mutta kokeili ekaa kapulaa suuhunsa (ei nostanut). Jatkoi haistelua ja toi oman. Luovutuksesta en muista, mutta leuat saattoi vähän käydä tms.<br /><br />9. Kauko-ohjaus 0<br />Ekasta käskystä alkoi hiippailla mua kohti. Tää liike on kyl niin sekaisin tällä hetkellä :(<br /><br />10. Kokonaisvaikutus 9,5<br />Ihan mahtavalla työmoraalilla varustettu koira :) Ja niinhän se on, hiano!<br /><br /><br />Tulokseksi tuli VOI2-tulos, mikä riitti prosentuaalisesti lasketuissa lopputuloksissa mestaruuskisan kolmanteen sijaan.<br /><br /><br />Tokon jälkeen kannettiin agiesteet kentälle ja tehtiin kisarata valmiiksi. Odotin kauhulla meidän rataa, kun takana oli yli 1,5 kuukauden tauko. Lisäksi rata vaati aika paljon ohjaajan liikkumista ja Rauha kun ei ole mikään maailman hitain koira... No, tämä menikin sitten odotettua paremmin. Tokalta esteeltä tuli kierto, kun yritin heittää koiran liian pienellä kaarella esteelle. Kepeillä meinas mennä ohi, mutta aloitti kuitenkin oikeasta välistä. Loppuradasta olin varma, että tuo loikkasi Aan alastulon, kun oli niin ruma, mutta ilmeisesti otti kuitenkin. Lopputuloksena oli siis vitonen huippuajalla ja sehän riitti voittoon. Alla Tiinan ottama kuva Rauhasta kaikkien palkintojensa kanssa:<br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-KJEwk39gkkg/Tn88B9XkJVI/AAAAAAAAA34/aWR3YouKCmw/s1280/_DSC0061.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="212" src="http://2.bp.blogspot.com/-KJEwk39gkkg/Tn88B9XkJVI/AAAAAAAAA34/aWR3YouKCmw/s320/_DSC0061.jpg" width="320" /></a></div><br /><br /><br /><br />Ennen Koiviksen tapahtumaa kävin katsomassa Inkoossa tolleritaippareiden aamupäiväryhmää. Jostain syystä koe osoittautui koirille niin hankalaksi, että yksikään koira ei päässyt jäljelle. Vesinoudon ranta oli kieltämättä haastava (suolampi), mutta hakuruutu taas oli todella helpossa maastossa. Muutama koira ei mennyt ollenkaan veteen, osa haki ekan lokin ihan hyvin, mutta joko laukaus tai itseluottamuksen puute vaikutti sitten siihen, että koirat eivät lähteneet toiselle lokille. Hakuruutuun päässeet hakivat nihkeästi jokusen variksen läheltä, mutta ruudun takaosaan ei edennyt juuri yksikään koira. No, joskus vaan näyttää olevan sellainen päivä...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8940296512033169581?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-83012092756849321202011-09-28T16:19:00.000+03:002011-09-28T16:19:07.772+03:00Tyyne on viime viikot saanut harjoitella paljon tokoa ja hieman myös noutohommia. Osallistuimme 5 viikon pituiselle pentukurssille, jonka järjesti Uudenmaan noutajat. Etukäteisoletus oli, että kys. kurssilla ei tule vastaan juuri mitään, mitä ei olisi vielä tehty. Näinhän siinä sitten kävikin. Tarkoitus oli kuitenkin saada kokemusta uudesta paikasta ja koirista ja se toteutuikin hyvin. Tyyne toimi treneeissä ihan kivasti ja me tehtiinkin jonkin verran sivussa omia harjoituksia.<br /><br />Huomasin muutama viikko sitten paikallamakuutreeneissä, että Tyyne vaihtaa erittäin mielellään kankulleen. Päätin sitten vaihtaa hieman kriteeriä ja opettaa koiran makaamaan pää maassa. Kaveri oli Teetä hoitaessaan naksutellut käytöksen esiin ja olen nyt kohta pari viikkoa vahvistanut sitä aina sopivissa tilanteissa. Tällä hetkellä Tyyne menee asentoon aika hyvin, mutta pää ei vielä pysy kauaa maassa. Olen lisännyt harjoitukseen namikulhon ja lähtenyt liikkumaan koiran sivulle. Näitä harjoituksia jatketaan askel kerrallaan. Tavoitteena on saada siirrettyä namikulhoa kauemmaksi koirasta ja lisäksi päästä liikkumaan koiran taakse ja eri paikkoihin koiran maatessa. Lisäksi tällä hetkellä Tyyne menee maahan vaan mun edessä, joten tulevaisuudessa homman pitää onnistua myös sivulla.<br /><br />Pääsimme reilu viikko sitten osallistumaan Leena Välimäen tokopäivään. Tyyne osoitti päivän aikana osaavansa enemmän kuin olin kuvitellutkaan. Päivä aloitettiin täystyrmäyksellä. Nimittäin jokaisen ohjaajan piti esittäytyä muulle porukalle tekemällä kilpailunomaisesti palkkaamatta itse suunniteltu "koesuoritus", jonka perusteella muut saavat arvata, minkä ikäinen koira ja missä luokassa kisaa jne. Olin tästä aivan paniikissa etukäteen, kun enhän mä nyt vielä ole Tyynen kanssa tehnyt mitään valmiita koeliikkeitä, eikä sen kanssa ole treenattukaan palkkaamattomuustreenejä. Tehtiin sitten seuraamisen askelsiirtymiä ja vähän ex temporena metallinouto, joka on jo kohtuullisen pitkällä. Tyyne teki tämän repertuaarin hienosti, vaikka herkut olikin taskussa. Metallinoudossa tulikin sitten yllättäviä uusia haasteita. Tyyne ensinnäkin nytkähti 10cm eteenpäin heitosta ja lisäksi "hyökkäsi" kapulalle tassut edellä. Kumpaakaan se ei ole ikinä aiemmin tehnyt, joten uutta treenattavaa taas löytyi ;) Ja palautusasento ei ole vielä hirvittävän varma... No, saatiin kuitenkin kovasti kehuja keskittymiskyvystä. Koiran iäksi epäiltiin kahta vuotta :D Jouduin lopulta kertomaan sen, kun kukaan ei arvannut sitä alle vuotiaaksi... <br /><br />Ensimmäisellä ongelmakierroksella otettiin syyniin meidän seuraaminen, koska musta itsestäni tuntuu, että olen ihan käsi siinä liikkeessä. Tyyne osaa tosi mageesti peruuttaa sivulla ja korjata itsensä perusasentoon, mutta emme ole vielä ottaneet seuraamista kuin muutaman askeleen sarjoja. Ja olen kyllä myös imuttanut tuota, mutta tuolloin piraijakoira syö mun sormet. Saatiin Lentsulta ohje, että ei tarvita mitään imuttamista, vaan nyt seuraava vaihe on saada kokonaan nami häivytettyä kädestä. Perusseuraaminen oli kuulemma jo kivan näköistä. Käännökset voisivat olla tiiviimpiä ja perusasennot nopeampia. No, näillä eväillä jatkamme seuraamisharjoittelua. Ja on tärkeää alusta asti tehdä mahdollisimman monipuolista treeniä, eli kaikki askeleet, käännökset ja nopeudet käyttöön :) Se nami kädessä tuntuu olevan tarpeellisempi ohjaajalle kuin koiralle... <br /><br />Yksittäiskierroksen jälkeen teimme häiriöluoksetuloja. Ihmiset muodostivat kujan, minkä keskellä oli paljon erilaisia leluja, noutokapuloita ja merkkejä. Koiran tuli tulla kaikesta huolimatta nopeasti luokse. Otin ekalla kerralla varman päälle ja hetsasin Tyyneä narupallolla ennen kutsua. Ja sehän toimi. Toisella kierroksella jätin sen istumaan paikalle ja sekin toimi hyvin. Seuraavaksi teimme joukolla paikallamakuuharjoituksia. Näissä Tyyne sai istua, koska paikallamakuun "uusi" asento oli vielä niin alkutekijöissään. Istuminen meni muuten hyvin, mutta Tyyne kerran meni maahan sen jälkeen, kun oli kurkannut kaikkien vierustovereidensakin makaavan... Enpä osannut tuollaista ennakoida. Teimme myös häiriöpaikkamakuuharjoitusta niin, että aina yksi vuorollaan kutsuttiin rivistä luokse. Tyyne pysyi muuten hyvin, mutta meidän vierustoverin kimeä kehu sai ipanan herpaantumaan. Toistettuna pysyi taas hyvin :)<br /><br />Harjoittelimme myös kaukokäskyjä ympyrässä, missä meidän piti aina vuorotellen tehdä asennonvaihdos, mutta se ei saanut olla sama kuin edellisellä. Asennossa piti myös pysyä parin seuraavan koiran siirron ajan. Näitä Tyyne teki yllättävän hyvin, vaikka emme ole kovin paljoa vielä kaukoja treenanneetkaan.&nbsp; <br /><br />Seuraavalla "ongelmakierroksella" päätin ottaa ruutua, koska koira oli tässä vaiheessa jo tehnyt pitkän päivän ja ajattelin, että se olisi sille ainakin kivaa. Teimme ensin namikipolla pari toistoa, mutta jostain syystä Tyyne eteni ruutuun aika rauhallisesti. Lentsun neuvosta vaihdettiin sitten leluun ja vauhti oli ihan toista :) Saimme myös neuvoksi harjoitella ruudun loppuosaa erikseen. Alkuun niin, että pistän koiran ruutuun valmiiksi maahan ja kävelen loppukuviota. Noin joka toinen kerta kutsun sen seuraamaan ja joka toinen kerta palaan palkkaamaan. Ja ruudusta seuraamaan kutsussa Tyyne tuli tosi hienosti suoraan sivulle. Itse asiassa paljon paremmin kuin Rauha varmaan ikinä... <br /><br />Kokonaisuutena koulutus oli varmaan paras toko-koulutus missä oon ikinä ollut! Sain myös kysyttyä hyvät vinkit Rauhan ongelmiin. Lisäksi uusia treeni-ideoita tuli takataskuun taas roppakaupalla :)<br /><br />Koulutuksen jälkeen olen viime viikon naksutellut punaisia seisomaan lattialla olevan kansion päällä niin, että takajalat on kansiolla. Tee on siinä jo aika varma ja siirryin eilen läheltä jo seuraavaan vaiheeseen, missä se tekee kaukokäskyjä kansion päällä. Kriteerinä on koko ajan se, että jalat pysyy kansion päällä. Olemme myös harjoitelleet liikkeestä seisomista viime aikoina. Tällä hetkellä Tyyne pysähtyy, mutta ei osaa vielä juurikaan pysyä seisomassa.<br /><br />Lähitulevaisuudessa keskitymme Tyynen kanssa erityisesti seuraavien toko-juttujen työstämiseen: <br />- Kaukokäskyt - kriteerinä jalat kansion päällä<br />- Pää maassa makaaminen - häiriön kestäminen<br />- Luoksetulon pysäytys kiertoleikin avulla<br />- Seuraamisen perusasentojen nopea suoritus ja käännökset<br /><br />Noutojutuissa olemme tehneet nyt silloin tällöin linjaa. Tyyne tekee linjaharjoitukset ihan kivasti. Ongelmana on edelleen damien tahaton pudottelu, mutta luulen että aika on siihen paras parantaja. Lisäksi olemme muutamia kertoja katselleet riistaa, mutta Tee käy tosi kuumana linnun näkemisestä, ja mun on tosi hankalaa yrittää saada harjoitusta sellaiseksi, että koira rauhoittuisi pitämään lintua. Täytynee ottaa jossain vaiheessa tiiviimpi periodi vaakkujen kanssa, jotta saan Teen keskittymään hommaan. Olemme toki tehneet myös paljon malttitreenejä. Niissä Tyyne on pysynyt edelleen hiiren hiljaa ja paikalla, joten eiköhän se siitä :)<br /><br />Olemme tokoilleet silloin tällöin kotimme lähellä niin, että laitan muut koirat tolppaan kiinni ja teen yhden kanssa kerrallaan. Näissä tilanteissa Tyyne on ottanut hirveät kierrokset tolpassa olosta ja suurin osa treeniajasta onkin mennyt siihen, että odotan koiran rauhoittumista... No, oleellistahan luonnollisesti on, etten päästä ipanaa töihin tuollaisessa vireessä. Mutta täytyy tarkkailla tilannetta. Tyyne odottaa kiinni ollessaan muuten yleensä hyvinkin rauhallisesti, mutta protestoidessaan se tekee sen kyllä hyvinkin näkyvästi. Huutaa kuin hyeena ja riuhtoo hihnan päässä kuin heikkopäinen. Ei toisaalta tarvitse kovin pitkään miettiä, haluanko sellaisen koiran kanssa tehdä jotakin... Treenikentällä se on onneksi yleensä hiljaa.<br /><br />Tyynen sisäsiisteysjutuissa tuli muutama viikko sitten taantuma ja se alkoi vuotamaan rappukäytävässä ulosmenoissa yms. Vein sitten viime viikolla sen eläinlääkäriin "varmuuden vuoksi", vaikka suurempia pissatulehduksen oireita ei ollutkaan. No, näytteessä kuitenkin oli paljon valkosoluja ja viljelyssä löytyi ärhäkkä bakteerikin. Nyt Tee on sitten antibioottikuurilla, toivottavasti kontrollinäyte loppuviikosta on jo puhdas :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8301209275684932120?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-84886107256988540612011-09-22T11:57:00.000+03:002011-09-22T11:57:41.134+03:00Edellisestä blogipäivityksestä onkin vierähtänyt pitkä tovi. Syynä hiljaisuudelle on ollut kiire ja se tosiasia, että kirjoitettavaa alkaa olla melkoisesti... No, yritän nyt tiivistettynä kertoa viime viikkojen puuhasteluista.<br /><br />Tollershow:ssa käytiin koko pentueen voimin kääntymässä. Rauha oli esiintyi käyttöluokassa EH:n arvoisesti. Eipä siinä tuomarin mielestä mitään isompaa vikaa ollut, kunhan oli kaikin puolin Erittäin Hyvä. Pennut olivat aika hankalassa kehitysvaiheessa, joku tosi honkkeli vielä, Tyyne taas esimerkiksi etumatala jne. Ruskovaara antoi mielestäni kaikille hyvin koiran näköisen arvostelun. Ja mikä tärkeintä, jokainen pentu esiintyi iloisesti ja ei aristellut uutta tilannetta yhtään! Ansa sitten huolehti menestyksestä meidän koko porukan puolesta voittamalla pikkunarttupennut, joita oli yhteensä 10kpl.<br /><br />Pm-toko ja tollerinome jäi meiltä valitettavasti väliin, kun Rauha aloiti juoksun. Rauha on ollutkin tässä osittain treenitauolla juoksun ajan. Ollaan kuitenkin käyty jokusen kerran sorsastamassa ja allekirjoittanutkin sai alas ensimmäisen oman lintunsa :) Lisäksi tokoa on tehty lähes päivittäin. Tokossa syynin alla on olleet jälleen kerran kaukokäskyt, jotka ovat suunnilleen samalla tolalla kuin aiemminkin. Ne tuntuivat toimivan jo aika kivasti, mutta sitten taas eräänä päivänä oltiin takaisin lähtötilanteessa, missä koira alkaa epävarmana hiipimään mua kohti, jos otan yhtään enemmän etäisyyttä. Sain viikonloppuna uuden ajatuksen Lentsun tokokoulutuksessa, joten olen nyt pari päivää naksutellut koiraa seisomaan takajalat kansion päällä kotona. Ideana on jatkaa siitä kaukokäskyjen tekoon niin, että kriteerinä on koko ajan pitää takajalat kansion päällä. Kyseisessä projektissa voi hetki vierähtää, koska Rauhalle ei ole aikoihin juuri naksuteltu uusia juttuja, eikä se myöskään osaa käyttää takajalkojaan kovin hyin.<br /><br />Pääsimme myös muutama viikko sitten osallistumaan tollereiden nome-valmennusringin koulutukseen, koska niin moni ringin koirista ei päässyt paikalle. Kouluttajana toimi Pauliina Aho. Eipä ollut meidän päivä ollenkaan. Paikkana oli viime vuoden UMN:n wt-kokeista tuttu pelto Inkoossa. Silloinkin Rauha markkeerasi tosi huonosti ja koulutuksessa sama ongelma jatkui. Jostain syystä tuo merkkasi monet markkeeraukset paljon lyhyemmiksi, kuin mitä ne olivat. Pellossa oli sellaisia kulku-uria, joiden yli koiran piti edetä vielä syvemmälle puskaan, liekö ne sitten häirinneet sitä. Muutenkaan ei keskittyminen ollut kovin hyvää. Meillä oli kolme koiraa rivissä, ja pellolle tuli yhtä aikaa kolme markkeerausta. Näitä sitten haettiin vuorotellen. Tai ainakin tarkoitus oli, mutta Rauha unohti jonkin pudotuksen ja markkeerasi toisen muuten vaan huonosti, joten vähän säätämiseksi se meni. Tässä vaiheessa mä sain pidettyä koiran vielä suhteellisen hiljaisena.<br /><br />Tämän harjoituksen jälkeen siirryttiin eri kohtaan ja tehtiin koirille muistipaikka pellon reunaan. Sinne otettiin sitten ohjauksia ja sekoitettiin pakkaa häiriömarkkeerauksella sivulle. Markkeeraus otettiin ylös vasta ohjauksen jälkeen. Yksi markkeeraus tehtiin niin, että se heitettiin laukauksen kera samaan aikaan, kun koira oli palauttamassa ohjausdamia. Rauha pysähtyi hienosti katsomaan markkeerauksen putoamispaikan ja toi sen jälkeen mulle ohjausdamin. Nämä harjoitukset menivät meidän osalta hyvin. Sitten tulikin Rauhalle mieluisin osa. Eli ohjauslinjalle tehtiin koirien nähden pieni lähihakualue, minne laitettiin tennispalloja. Tämän Rauha luonnollisesti teki hyvin. Tosin totesin, että nopea koira on parempi pysäyttää ensin lähihakualueen päälle ennen pillitystä. Seuraava tehtävä osoittautuikin sitten meille lähes mahdottomaksi. Eli koira olisi pitänyt saada ohjattua vanhalle muistipaikalle suoraan tennispallopaikan yli. Rauha tosiaan rakastaa tennispalloja yli kaiken, eikä sen kaaliin meinannut millään mennä, että pitäisi jatkaa alueelta eteenpäin ja vielä tuoda jotain tylsempiä dameja. No, on meillä vielä opeteltavaa myös hajupaikan ylittämisessä, mutta taidan jatkossakin pitää tennarit pois meidän omista treeneistä. Tai sitten myös muistipaikassa on tennispalloja.<br /><br />Lopuksi tehtiin vielä walkup-harjoitus, missä eteen tuli markkeeraus, jonka joku koirista pääsi vuorollaan hakemaan. Tähän lisättiin vielä sokko-ohjaus linjan taakse. Markkeeraukset Rauha teki ihan kohtalaisesti, mutta se ääni pääsi nyt valloilleen paljon aikaisempaa tehokkaammin :( Lisäksi sokko-ohjaus oli jo tässä vaiheessa päivää liian pitkä meille, ja koira päästi muutenkin kamalan rääkäisyn ohjaukseen lähtiessään...Päivä päätettiin helpolla ykkösmarkkeerauksella puskaan ja se sentään saatiin ylös ongelmitta :) <br /><br />Seuraavan viikon alussa käytiin tsekkaamassa Mirkan kanssa markkeeraustilannetta, että onko koira kadottanut sen ihan tyystin. No, ekat markkeeraukset avoimelle pellolle ojan takaa vaativat pientä kalibrointia, mutta työskentely palasi normaaliksi ekan parin noudon jälkeen. Otettiin lopuksi myös ohjauksia avoimelle pellolle niin, että Mirka käveli viemään ohjausdamit puolikaaren mallisella reitillä. Rauha tietysti heti yritti kaartaa ekan suoran 15 metrin jälkeen Mirkan jäljille. Meillä tuli vähän mielipide-eroja koiran kanssa siinä vaiheessa siitä, mihin suuntaan juostaan... Tämän jälkeen otettiin vielä sellainen sokko-ohjaus avoimelle pellolle niin, että Mirka käveli poikittaisen linjan ja heitti vielä koiran näkemättä damin itsestään poispäin noin 20 metrin päähän haju-urasta. Tämä meni taas tosi hyvin. Selvästi meidän tarvitsee kuitenkin tehdä paljon vielä näitä häiriöhajuharjoituksia yms.<br /><br />Syksyn nome-kokeet jäi valitettavasti Rauhan ylipitkän juoksun takia väliin, mutta täytyy nyt vielä miettiä loppukauden wt-kokeita. Lisäksi tokokisat on vielä hakusessa loppukaudelle, kun liikkeet alkaa olla kuitenkin jo ihan ok mallilla. Sitten tietäisin muutenkin paremmin, missä mennään...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8488610725698854061?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-76983156351963723712011-08-04T16:18:00.000+03:002011-08-04T16:18:55.528+03:00Tyyne on saanut alkuviikon tehotreenata kaikenlaista. Maanantaina Tyyne huusi ensin puussa aikansa, kun Rauha teki hommia. Pöh, näköjään pitää sen kanssa alkaa hengailemaan enemmän veden äärellä. Se on muuten ollut suht hiljaa Rauhan treenatessa, mutta vesielementti on vielä vähän liikaa passityöskentelyyn...<br /><br />Hiljaisuus tuli kuitenkin, joten Tyyne sai tehdä muutaman helpon muistinoudon. Ensin otettiin rannan suuntaisesti pehmeällä reunalla ensimmäisiä linjaharjoituksia niin, että Cati näytti koiralle damin ja laittoi sen puskaan. Tämä meni oikein hyvin parilla toistolla. Dami vielä helposti tippuu mun edessä, mutta mieluummin treenaan sitä, että koira keskittyy tuomaan damin käteen, kuin että mä opettelen kauhaisemaan damin kaukaa kouraani... Sitten otettiin muistimarkkeeraus niin, että katsoimme rannasta kun Cati heitti damin veteen. Tämän jälkeen seuruutin Tyynen namipala suussa noin 7 metriä poispäin ja lähes saman matkan takaisin. Tyyne meni lähetyksestä suoraan veteen ja damille. Palautus tuli käteen, kun menin riittävän rantaan ottamaan tytsyn vastaan :)<br /><br />Kävelimme jonkin matkaa autoille päin ja teimme Tyynelle vielä hakuruudun, missä oli muistaakseni 6 damia. Alue ei ollut valtava, mutta toisaalta kohtuullisen iso verrattuna meidän aiempiin treenialueisiin. Ruutu motivoitiin niin, että Tyyne sai katsella sen täyttöä. Koska kaksi ekaa damia tulivat ruudusta sekunneissa, lähetin Tyynen hakemaan vielä kolmatta. Ensin se teki pienen kaarroksen mun vieressä, mutta toisella käskyllä lähti mainiosti hakualueelle ja toi vielä taaimmaisen damin. Tähän oli hyvä lopettaa.<br /><br />Yritän koko ajan muistuttaa itseäni siitä, että Tyynellä on ikää vasta alle puoli vuotta, joten ei pidä ahnehtia. Se on tehnyt harjoituksia niin kivasti, että tekisi mieli koko ajan vaikeuttaa, vaikka tällä hetkellä tärkeintä on itseluottamuksen kasvattaminen ja perusasiat. Lähetys meillä on jo aika hyvällä mallilla. Tyyne odottaa noutolupaa kiltisti irti, eikä ainakaan tarkoituksella yritä karata noutoihin. Muutaman kerran se on lähtenyt ennen kunnon noutolupaa, mutta on käskystä palannut takaisin sivulle. Kuuliainen tyttö siis! Mä olen kuitenkin pitänyt sen vielä taippariotteessa pääosan ajasta (lähetyksissä päästän ensin irti ja pienen odotuksen jälkeen vasta annan käskyn), koska haluan että koira keskittyy edessä olevaan tehtävään, eikä paikalla istumiseen.<br /><br />Tiistaina meillä oli vuorossa pentujen kimppatreenit. Niissäkin mulla oli teemana itsenäinen työskentely. Mentiin erään suolammen rannalle, missä motivoitiin joka koiralle hakuruutu niin, että se täytettiin yhdessä koiran kanssa. Haasteena olikin se, että ruutu oli alokasluokan tasoinen maastoltaan. Osa dameista oli metsässä, osa rannan höttöliejussa ja osa vedessä. Vesialueella meillä hääräsi Ansan isäntä Tuomas, jolla oli tosi kätevä kelluva "tuoli". Dameja oli alueella yhteensä 12 ja kaikki pennut toivat 2-3 damia :) Tyyne haki maalta ensin yhden ja jäi sen jälkeen rannalle kurkkimaan, että tuolla se tyyppi on. Lähti kuitenkin etsimään tarkemmin maa-alueelta ja toi lopulta toisen damin metsän puolelta. Koska neidillä oli hieman kynnystä mennä veteen itsenäisesti, kävelin lopuksi vielä Tyynen kanssa rantaan ja lähetin sen lähempää veteen etsimään lähellä rantaa ollutta damia. Tuomas auttoi myös pitämällä ääntä. Oli tosi mukava nähdä, että muista pennuista Ansa ja Friidu siirtyivät hakualueella maalta veteen itsenäisesti! Mauri ei vielä ole niin varma uimari, joten sille ei vielä motivoitu vesialuetta ollenkaan.<br /><br />Lopuksi Tyyne sai vielä tehdä yhden perus muistinoudon risukkoon. Käveltiin mennessä kaatuneiden puunrunkojen yli yms ja kyllähän se sitten noutikin damin suoraviivaisesti sitä kautta :)<br /><br /><br />Mua jäi edellisen keskiviikon tokotreenien jälkeen hiertämään yksi asia. Tyyne on tosi hyvin oppinut hengaamaan ja lepuuttamaan "tyhjät" ajat. Treeneissä mä pysähdyin muutaman kerran kaverin kanssa juttelemaan ja analysoimaan Tyynen suoritusten välissä. Siinä minuutin-parin aikana Tyyne ehti jo pistää maate. Kyllähän se siitä periaatteessa lähtee liikkeelle ihan hyvin, mutta jotenkin se tuntuu heti kamalan "lötsöltä".<br /><br />Toisaalta tilanne tuntuu tosi älyttömältä, koska tämähän on just sitä mihin ollaan malttitreenaamisella tähdätty. Koira ottaa rennosti silloin kun ei tapahdu mitään. Ihmismieli on vaan ilmeisesti niin tyhmä, että kuvittelee koiran vireen loppuvan koko ajan, jos se rauhoittuu välillä... <br /><br />No, päätin ottaa tilanteen hanskaan treenaamisen osalta eilen. Aloitin ensin kotona jo naksuttelun pitkästä aikaa ja opetin Tyynen kierimään. Päästiin siihen, että käsiavulla se tekee kierähdyksen, tosin se meinasi herkästi jäädä jumiin selälleen :D Treeneihin mä olin edellisviikosta viisastuneena valmistautunut paperilapulla, missä luki mun treenisuunnitelmat ja tavoitteet.<br /><br />Tyynen kanssa päätavoite oli pitää kivaa ja viretila ylhäällä. Mä oon viime aikoina tokoillut sen kanssa paljon tylsiä, tekniikkaa vaativia juttuja, enkä juurikaan ole voinut edes palkita sitä lelulla.<br /><br />1. sessio: repimisleikkiä ja sen ohessa maahanmenoja.<br />- Leluna oli jonkin verran järsitty ketun käpälä, mistä Tyynen oli vaikea ottaa kiinni (-&gt; ens kerralla parempi lelu tähän). Maahanmenot meni ihan ok. Ekat oli hieman hitaita, mutta pääsin kyykystä melko pystyyn jo, eikä käsiapuja tarvittu. Tehokas lyhyt treeni ja koira takas häkkiin.<br /><br />2. sessio: perusasentoja erilaisilla askelsiirtymillä.<br />- Tein naksun kanssa nopeita harjoituksia, missä Tyynen piti mahdollisimman nopeasti tulla mun sivulle. Naks, palkka ja samaan aikaan otin askeleen jonnekin muualle. Palkkasin lopuksi myös lelulla, millä leikittiin taas hetki ja koira heti häkkiin. Nämä meni vireen puolesta hyvin. Tyyne ei enää laita perusasennoissa tassua mun jalan päälle, mutta tekee sen vielä tosi usein tullessaan sivulle (se ottaa sen sit pois, kun on paikallaan :D). Tähän täytyy siis alkaa kiinnittää huomiota. Palkka tulee vaan, jos koira ei koske mun jalkaan perusasentoon tullessaan... Se osaa kyllä jo tosi kivasti käyttää takapäätään ja myös peruuttaa mun sivulle tarvittaessa :)<br /><br />3.sessio (oman koulutusryhmän jälkeen, kun treeniaika loppui kesken): luoksetuloharjoituksia sivulle niin, että avustaja pitää koiraa. <br />- Nämä meni tosi kivasti. Tyyne tuli vauhdilla sivulle, tosin sama juttu kuin edellisissä, eli tassu osui usein mun jalkaan... Otettiin muutama toisto ja palkkasin vikasta toistosta lelulla. <br /><br />Treenitaktiikka tuntui toimivan Tyynen kanssa tosi hyvin. Muutenkin ihan turhaa tehdä tuon ikäisen kanssa montaa juttua kerralla, kun ei se mitään vielä kunnolla osaa. Iltalenkin yhteydessä me tehtiin vielä muutamia kaukokäskysiirtymiä maahan-seiso-maahan. Ne meni kans ihan kivasti. Mun täytyy vaan auttaa liikerataa kädellä tosi paljon. Mutta eipä sen etenemisellä ole kiirettä, joten jatketaan tätä vaan :)<br /><br />Mulla on muuten uudessa digikamerassa myös videokuvaustoiminto, joten voisin varmaan lähipäivinä pistää kameran jalustalle ja kuvata vähän meidän tokottamista. Sit näkisi itsekin paremmin missä mennään :) Voin linkittää videon sit myös tänne, jos kehtaan :D<br /><br />Tänään on vuorossa Rauhan agilitytreenit. Tyyne pääsee hengailemaan taas kentän laidalle. Voisin koittaa vaikka vähän tokoilla sen kameran kanssa tänään... Loppuviikko otetaan suht rennosti. Varmaan nometetaan ja tokotetaan hieman. Yritän taas päästä Tyynen kanssa naksuttelun kanssa sellaiseen sopivaan päivittäiseen rytmiin. Sen osaltahan me ollaan oltu mietintätauolla, kun tehtiin niin paljon ja tiiviisti vielä alkukesästäkin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7698315635196372371?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-30280593556265629702011-08-02T11:41:00.001+03:002011-08-02T11:42:39.351+03:00Reilu viikko kerrostaloasumista on nyt takana. Toistaiseksi kaikki on mennyt aivan loistavasti. Talo on hyvin hiljainen, eikä koiria häiritseviä ääniä ole kuulunut ollenkaan. Tyyne teki ihan ekana aamuna vahinkopissat rappukäytävään, mutta sen jälkeen olen saanut sen aamuisin ulos asti tarpeilleen :) Hissi oli koirista ihan luonnollinen juttu alusta asti ja koirat on muutenkin oppineet käyttäytymään rappukäytävässä rauhallisesti.<br /><br />Muuttokiireiden keskellä olemme ehtineet hieman treenaillakin. Keskiviikkona meidän omiin tokotreeneihin oli tarkoitus tuoda lapulle kirjoitettuna se, mitä aikoo tehdä. Mä en muiden kiireiden takia ehtinyt niitä kirjoittaa ja homma menikin sit just sen tasoisesti. Rauha teki aluksi pari luoksetuloa takapalkalla, jotta saan sen muistamaan, että pitäisi pysähtyä. Näistä taas eka meni päin honkia, mutta toinen hyvin. Tämän jälkeen otimme kisanomaisen treenin:<br /><br />Ensimmäisenä tunnari. Rauha meni rauhallista tahtia kapuloille (ympyrässä), haisteli puolikaaren. Omaa ei löytynyt. Haisteli uudestaan samat kapulat ja toi lopuksi väärän. Lähetin uudestaan ja tällä kertaa myös loput kapulat löytyivät ja sitä myötä omakin.<br /><br />-Täytyy jatkossa harjoitella myös niin, että kapulat ovat kaukana toisistaan. Tällöin Rauha laajentaa etsimisaluetta, jos omaa ei näy heti vieressä. Nurtsi ei ole myöskään kiitollisin treenattava löytämisen osalta... No, eiköhän tämä tästä etene. Koiran asenne oli kuitenkin jo lähellä sopivaa. <br /><br />Seuraavaksi otimme seuraamisen, missä Rauha oli ketjupannassa kytkettynä. Teki muuten ihan ok, mutta perusasennoissa se on törkeän kaukana. Lisäksi se muisti osassa vasemmalle käännöksissä takapään ja osassa ei. Allekirjoittanut toimi käskytettynä taas ihan pöntösti, enkä antanut koiralle kunnollisia apuja (eli niitä pieniä pään kääntämisiä) joka käännöksessä. <br /><br />-&gt; Seuraamistreeniä suurella määrällä pysähdyksiä ja käännöksiä.<br /><br />Kolmantena liikkeenä teimme ruudun kokonaisena. Tämä meni alun osalta ihan nappiin. Rauha lähti hieman viistosti kaartamaan ruutuun, mutta löysi hyvin keskelle, pysähtyi käskystä ja tipahti maahan. Se myös pysyi makuulla kutsuun asti. Lopun seuraaminen oli tosi kamalaa.<br /><br />-&gt; Täytyy ottaa ensi kerralla tehotreeniä tähän toisaalta seuraamaan kutsumisessa. Tällä hetkellähän Rauha juoksee mun ohi ja tulee sit seuraamaan noin 40cm:n päähän poikittaen...<br /><br />Sit otettiin voi-luoksetulo. Meni ihan kohtuullisesti, tosin seisomaan pysähtyminen oli vähän laiska. Lopun perusasento oli myös hieman ilmava. Sain noottia siitä, että annoin koiralle turhan myöhään pysäytyskäskyn.<br /><br />-&gt; Luoksetulon pysäytykset tehotreeniin niin, että otan ekaan pysäytykseen pari askelta eteenpäin, jotta koiran saisi oikeasti tekemään erinomaisen suorituksen heti ekalla toistolla. Kisoissa me ei sitä toista yritystä kuitenkaan saada!<br /><br />Lopuksi otettiin meidän varma liike, eli metallinouto. Tämä meni muuten hyvin, mutta lopussa Rauha mietti hieman, ennen kuin tuli perusasentoon palauttamaan. Lisäksi asento ei ollut erityisen hyvä.<br /><br />--<br /><br />Kokonaisuutena täytyy todeta, että Rauhan perusasennot on taas huonontuneet. Tämä jotenkin toistaa itseään aina silloin, kun ollaan nomeiltu enemmän. Nomessa mä annan Rauhan istua selkeästi edempänä, koska tällöin se ainakin näkee paremmin markkeeraukset ja mä en ole koiran tiellä. Täytyy siis ottaa tehokuuri ihan perusasentotreeniä ja palkata vaan täydellisestä paikasta... Ja ehkä mun pitäisi kirjoittaa nome-treeneihin lappu otsaan, että sielläkin koiran voi ottaa sivulle oikeaan asentoon. Perusasennon jälkeen voin sitten itse ottaa askeleen taakse, jolloin koira edelleen näkee markkeeraukset...<br /><br />--<br /><br />Torstaina mä olin ensin tekemässä Koiviksen uusia kotisivuja, mutta päätinkin sitten lähteä tuulettumaan agilitytreeneihin, koska en jaksanut enää roikkua koneella... Ajatus oli sinänsä ihan hyvä, mutta toteutus ei. Treenien tarkoitus oli testata erilaisia ohjauskuvioita kellon kanssa ja löytää pienillä ratapätkillä ideaalein ohjaustapa. Ratapätkät eivät todellakaan olleet vaikeita, mutta jostain syystä meillä takkusi ihan kaikki. Rauha oli tosi näpeissä ja tuli esteen edestä mun luokse, jos en vienyt ohjaustani ihan kiinni esteeseen. Oma huono fiilis ei tosiaankaan auttanut hinkkaamiseen... Kepeillä neiti meni ihan suorasta linjasta sisään toisesta tai myöhemmästä välistä. Sit kun yritin irrottautua kepeillä eteenpäin, se jätti vikan välin pujottelematta. Kokeilin lopuksi myös sivusuunnassa irtoamista ja hämmästyksekseni se oli paljon helpompaa, että irtosin koiran pujotellessa hyppyesteen taakse. No, selvästi keppitreeniä pitää alkaa tekemään paljon niin, että itse hypin siellä sun täällä koiran pujotellessa. Ja sisäänmenon ongelmat voi hyvin pistää kolmen viikon treenitauon piikkiin... <br /><br />Loppuviikon koirat saivat lomailla mökillä. Sillä välin me kävimme pyörähtämässä kavereiden häissä Hailuodossa asti.<br /><br />Maanantaina lähdimme Espoon perukoille nomettamaan molempien punaisten kanssa. Treeniseuraksi saimme <a href="http://www.kolumbus.fi/carita.nurminen/">Catin ja Soman</a>. Halusin tehdä Rauhalle yliuittoa lammella ja niitä tehtiin sitten niin, että Cati käveli lammen reunaa tarpeeksi pitkälle vastarannalle. Otettiin ensin ykkösmarkkeeraus veteen ihan rantaviivaan. Tässä Rauha meni muuten hyvin, mutta pitkässä matkassa ja aluskasvillisuudessa uidessaan se otti Catin maamerkiksi ja ui häntä kohden. Hajusta kääntyi sitten rannassa damille. Palautus oli ihan suoraviivainen, muutaman kerran ehkä hieman vilkuili lähellä olevaa rantaa. Toisena otettiin markkeeraus maalle edellisen paikan taakse. Tämä meni hyvin. Rauha meni varmasti markkeerauspaikalle ja nousi ongelmitta maalle etsimään damia. Löytämisen jälkeen se vilkaisi rantaa sillä silmällä, mutta vilkaisu Catiin vakuutti sen hyppäämään veteen ja uimaan mun luokse :) Kolmantena laitettiin edelliseen paikkaan ohjausdami sokkona ja koira linjalle. Ilmeisesti Cati ei enää toiminut niin hyvänä magneettina, koska koira lähti muutaman kymmenen uintimetrin jälkeen pyörimään ja kysymään apua. Lisäksi tähän vaikutti varmasti se, että yritin nyt olla antamatta ylimääräisiä eteen-käskyjä. Lopulta Rauha kääntyi takaisin aikansa pyörittyään ja mä annoin sen tulla. Otettiin sitten ohjaus motivoituna niin, että Cati näytti Rauhalle damia laittaessaan sen puskaan. Tämä meni luonnollisesti ongelmitta.<br /><br />Meidän aiemmat vesilinjaharjoitukset on menneet niin hyvin, että mä ehkä ahnehdin tuossa turhan paljon kerralla. Veden aluskasvillisuus (koira teki selvästi töitä uidessaan) vaikeutti suoraan etenemistä ja pitkä matka ei sitä myöskään auttanut. Rauha tarvitsee selvästi lisää pitkiä perusmarkkeerauksia maalla ja vedellä niin, että heittäjät liikkuvat ja markkeeraukset heitetään maastoon, missä pitää oikeasti katsoa tarkasti, mihin putoaa. Vedessä Rauha tuntuu pitkässä matkassa ottavan erittäin mielellään kohteeksi veneen, heittäjän tms.<br /><br />Muut tekivät omia juttujaan ja Rauha sai toisessa paikassa harjoituksen lopuksi hakea hakuruudusta kaksi viimeistä damia. Ne olivat melko lähellä ja rouvalla kestikin tavallista pidempään saada ne ylös. Selvästi syvien ruutujen harjoittelu on tehnyt tehtävänsä, koska Rauha lähti laajentamaan hakua vaikka kuinka pitkälle alueelta ulos. Ei haittaa, pääasia että se osaa laajentaa nyt aluetta paremmin. Haku tuleekin olemaan meidän lähiviikkojen teema riistatreenien lisäksi.<br /><br />Tänään lähdetään myös nomettamaan. Rauhalle olisi tarkoitus tehdä kaislikkohaku, missä suurin osa dameista on vesialueella :) Sitä ei liian usein päästäkään treenaamaan...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-3028059355626562970?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-62803232251661128072011-07-21T15:08:00.001+03:002011-07-22T10:06:13.283+03:00Me olemme muuttamassa tällä viikolla Korsosta Malmille, joten melkoista kiirettä pitää vapaa-ajalla ilman koirapuuhailujakin. Jotain ollaan kuitenkin ehditty hieman tehdäkin :)<br /><br />Unohdin mainita edellisessä päivityksessä, että Tyyne pääsi Tollerbay-miitin lopuksi tekemään oikean kanijäljen. Halusin nähdä, mitä se tekee noin lähtökohtaisesti. Kanin se on nähnyt joskus 3kk:n iässä ja silloin se kelpasi heti suuhun. Tyyne jäljitti itsenäisesti pupulle asti. Selvästi oikean kanin haju vähän jänskätti, koska typy meni jäljen tosi rauhallisesti ja häntä hieman alhaalla. Tee haisteli hetken kania ja otti sen sitten suuhunsa. Pillitin siinä vaiheessa ja koirahan tuli kuin salama. Tosin pupu jäi... Niina kävi sitten vähän auttamassa kakaraa, jolloin kani tarttui niin hyvin suuhun, että se kannettiin mulle asti. Ilmeisesti kahden päivän odottelu purkautui siinä vaiheessa, kun koko tytsy sai hirveän hepulin ihan vaan mun kehuista. No, pääasia on että kani tarttuu suuhun. Täytyy jossain vaiheessa harjoitella ihan vaan sen kantamista, jotta ote tasoittuu (kuten myös variksen kanssa).<br /><br />Sunnuntai-iltana tehtiin vielä iltalenkki metsään. Mukaan tarttui tennispallo. Tein sen avulla Tyynelle "hakuruudun" pariin eri paikkaan niin, että hajustin helpohkon metsäalueen pallon kanssa koiran nähden ja jätin pallon suht. näkyvälle paikalle. Tyyne haki todella innoissaan ja löysi pallon ekasta ruudusta tosi nopeasti. Toisen ruudun mä teinkin hieman hankalampaan maastoon niin, että koira joutui etenemään pienen mäen alle pois mun näköpiiristä. Siinä Tyyne joutui hetken etsimään palloa, mutta sekin palautui nopeasti käteen :)<br /><br />Rauha sai harjoitella hiljaa odottamista. Se alkaa vinkua tosi kovasti, jos sen jättää puuhun kiinni, mutta käskyn alla istuminen toimii paremmin. Vein R:n melko kauas istumaan. Ensin se yritti fuskata itsensä pari metriä eteenpäin, mutta palautuksen jälkeen koira istui paikallaan hiiren hiljaa :) Palkitsin Rauhan odottamisesta pienellä lähihakutreenillä. Treenin juju oli se, että mä piilotin tennispallon kiven päällä olevan sammaleen alle. Sitä Rauha joutuikin etsimään aikansa, eikä se ensin meinannut uskoa, kun käskytin sitä etenemään vielä kiven päälle. Hyvä harjoitus, jossa toivottavasti taas rajojen ylittäminen kehittyi hitusen.<br /><br />Maanantaina kävimme tokottamassa lähikentällä Tiinan ja Malla-tollerin kanssa. Paikallamakuussa mulla oli taas molemmat koirat. Rauha makasi ongelmitta, mutta Tyyne oli vielä tosi kärsimätön. Taidan seuraavaksi opettaa kakaran makaamaan pää maassa, koska se tarjoaa sitä tosi herkästi muutenkin. On ainakin selkeä merkki koiralle, että tässä sä oot. Rauha teki muutaman toiston ruutua. Sanoisin, että ruutuun meneminen alkaa olla meille jo tosi vahva. Lisäksi se sai vähän tehdä vasemmalle käännöksiä ja metallinoutoa lelupalkalla. Kunhan vaan pikkasen höntsäiltiin :)&nbsp; Tyyne taas teki perusasentosiirtymiä, metallin noutoa ja ruutua namialustalla. Ruutumerkit kiinnostaa vieläkin vähän, mutta ipana on jo kivasti tajunnut, minne pitää juosta.<br /><br />Tiistaina meillä oli vuorossa pienten Ainstainien kimppatreenit. Mentiin tällä kertaa Espooseen harjoittelemaan nome-juttuja. Rauha sai aluksi tehdä sellaisen suolammen rannalla markkeerauksia ja pari linjaa. Teemana oli ne viikonloppuna esille tulleet vinot rannat ja suoraviivaisuus. Sovin, että heittäjä murahtaa koiralle, jos se yrittää oikaista rantaan. Otettiin markkeeraukset ihan rannan suuntaisesti, joten houkutus oli koiralle suuri. Ekalla kerralla heittäjä ei ollut ihan mukana, jolloin Rauha ehti rantautua ja toi damin mulle maan kautta. Sen jälkeen helpotimme aluksi kulmaa hieman ja loput Rauha palauttikin mulle suoraan uiden. Yritin olla nappaamatta damia, mutta aika helposti Rauha tiputti sen ja ravisteli ennen luovutusta. Täytynee ottaa joku päivä ihan vaan luovutusharjoituksia, niin koiran saa taas toivottavasti palauteltua palauttamaan ilman mun säätämistä. Kokonaisuutena Rauha teki tosi kivasti töitä. Se ui ohjauksissakin rantaviivaa nätisti, eikä oikaissut maalle. Lisäksi sen veteenmenot on reipastuneet kovasti. Ennen se meni aina veteen "tipahtaen", nyt se hyppäsi loikan. Ensi viikolla voisin tehdä motivoimattoman haun (dameja maalla ja vedessä) tuonne samaan paikkaan, niin saan vahvistettua tuolle sitä ajatusta, että haussa kannattaa lähteä kunnolla skannaamaan myös vesialuetta. Sitä me emme ole liian usein pystyneet treenaamaan...<br /><br />Kakarat jatkoivat samalla hakutreenillä, kuin mitä Tyyne teki sunnuntaina. Maastona oli jyrkähkö ylämäki, mutta kaikki pennut etsivät sieltä oman daminsa motivoituna oikein mainiosti. Muutama pennuista on omissa harjoituksissa lähtenyt etsimään lisää dameja yhden löydettyään, joten neuvoin heitä tekemään toistaiseksi hakua vain yhdellä damilla. Näytin myös esimerkkiharjoituksen, miten vaihtamista voi harjoitella pois. Hakutreenin jälkeen pennut saivat vapaasti käydä uimassa, ilman mitään heittelyjä tms. Lopuksi teimme vielä malttitreeniä autojen luona. Tyyne käyttäytyi tosi hienosti, se alkaa osata paikalla istumisen jo aika kivasti :)<br /><br />Keskiviikkona teimme pikaiset tokotreenit ennen mun tulevan tokoryhmän yhteistyötestiä. Tyyne vähän kiersi tolppaa (iisolla käsiavulla), istui paikalla, teki kaukokäskyjen maahan-seiso-maahan liikettä ja kävi ruudussa. Ruutu meni jo niin hienosti, että seuraavalla kerralla kokeillan jo niin, että treenikaveri on vienyt namipalkan ruutuun koiran näkemättä. Tyyne meinasi nimittäin lähteä ihan itsenäisesti ruutua katselemaan jo aiemmin. Rauha taas teki ruutua. Meni taas istumaan seiso-käskystä, joten otin uuden lähetyksen, missä palkkasin sen heti pysäytyksestä. R teki ihan kohtuullisen luoksetulon pysäytyksen ilman takapalkkaa. Kaukokäskyjä me tehtiin agi-pöydällä, ja ne meni "pakotetusti" oikein kivasti ;) Naksuttelin ja palkkasin koiraa paljon, toivottavasti auttais tasaisuuden löytämiseen. Lopuksi otettiin vielä tunnaria. Tein yksin ilman liikkuria ja laitoin suoraan oman kapulani kuvioon mukaan. Rauha teki harjoituksen kaksi kertaa tuoden varmasti oman kapulan. Aiemmat epäonnistumiset ovat vaan ilmeisesti jääneet vaivaamaan koiraa, koska ekaa palauttaessa Rauha vinkaisi noin metriä ennen mua. Lisäksi se räkäisi kapulan maahan ennen kuin ehdin sen ottaa ?! Täytyy jatkossa siis ilmeisesti ottaa nätisti myös väärät kapulat, jos kerran epävarmuus tulee tuolla tavalla läpi. Mähän olen pyytänyt Rauhaa pudottamaan kapulan, mikäli se on tuonut väärän...<br /><br />Loppuviikon koirat saavat enemmän tai vähemmän relata. Pieniä nouto- ja tokojuttuja varmaankin tehdään, mutta ei mitään sen suurisuuntaisempaa. Rauha on ilmoitettu HSKP:n pm-tokoon 20.8, tosin mitä todennäköisemmin sillä on tuolloin juoksu. Lisäksi mä ilmoitin sen tollerinomeen 28.8. Siihen mennessä juoksu on toivottavasti jo ohi! Lähiviikot me keskitytäänkin nyt keräämään paketti kasaan niin tokossa kuin nomessakin. Riistaa pitäisi sulattaa vielä useaan otteeseen, että neiti malttaa varmasti palauttaa ne mulle nätisti käteen tauonkin jälkeen. Tokossa kaukot vaatii eniten töitä. Lisäksi meidän täytyy alkaa tekemään kisanomaisia treenejä tiheämmin, jotta saadaan sitäkin kautta varmuus liikkeisiin!<br /><br />Molemmat koirat on myös ilmoitettu TollerShowhun. Iso osa Rauhan pennuistakin on tulossa, mahdollisesti kaikki :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-6280323225166112807?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-91517757968873976612011-07-19T14:32:00.000+03:002011-07-19T14:32:19.868+03:00Rauha sai viime viikolla torstai-perjantai -välillä lähinnä kaista lapsiaan. Se sai tehdä yhden pitkän vesimarkkeerauksen, missä se olisi voinut kyllä edetä suoraviivaisemminkin damille. Huomaa, että emme ole näitä päässeet liian usein tekemään, koska kaislikko ja lumpeet häiritsevät koiraa vielä jonkin verran. Lisäksi vene vetää magneettina puoleensa...<br /><br />Pentujen malttitreenauksen ajan Rauha sai odottaa puussa kiinni. Se pysyi muuten hiljaa, mutta vinkui hieman kun Riitta pisti Friidun noutoon ihan Rauhan läheltä. Lopuksi Rauha toimi mulla esimerkkikoirana, kun neuvoin millaisilla harjoituksilla voi puuttua vaihtamisongelmaan.<br /><br />Lauantaina Rauha pääsikin sitten tositoimiin, kun saimme Tollerbay-miitin nome-kouluttajaksi Nurmikiven Anninan (kennel Redadict). Päätin viikonlopun keskittyä erityisesti siihen, että koira olisi koko ajan täysin äänetön. Viretila on parantunut viime aikoina niin paljon, että uskalsin tällaisen tavoitteen meille asettaa. Aamupäivä kului pellolla alkuun malttiharjoituksia tehden ja sen jälkeen meidät jaettiin kahteen ryhmään sen mukaan, kuinka kuumia koirat olivat harjoituksissa. Rauha oli ihan käsittämättömän lunkisti alussa. Se kävi jopa maate useaan kertaan, kun muille heiteltiin häiriödameja. Aloin jossain vaiheessa epäillä, että onkohan se ihan kunnossa, koska ei se ikinä ole noin rauhallinen ollut kimppatreeneissä. Jalat oli kuitenkin ehjät, joten päätin katsoa ensimmäisiin noutoihin ja keskeyttää, mikäli koira ei siinäkään saa vauhtia itseensä.<br /><br />Loput aamupäivän harjoitukset tehtiin rivissä vuorotellen. Kävelimme rivissä pellon laitaan, missä koirille motivoitiin puska muistipaikaksi. Tämän jälkeen kuljimme hieman poispäin, käännyimme ja yksi lähetti koiransa ohjaukseen. Ohjausmatka vaihteli koirien tason mukaan. Rauha lähetettiin aika pitkältä ja välissä oli myös yksi ojanylitys. Tämäkin harjoitus meni meiltä hyvin. Koira lähti mukavan suoraviivaisesti linjalle, eikä oja haitannut menoa yhtään. Alkuvaiheen Rauha oli täysin äänetön, mutta loppua kohti se vinkaisi pari kertaa odottaessaan, kun vierestä laitettiin koira linjalle hieman painokkaammilla käskyillä. Pystyimme kuitenkin pysymään rivissä ja saimme myös usean sellaisen toisen koiran lähetyksen, missä R pysyi täysin äänettömänä. Täytyy varmaan ottaa meidän nome-treeneihin alkuun kaveri huutelemaan ohjauskäskyjä olemattomalle koiralle, jotta saan Rauhan paremmin sietämään muiden käskytystä. Kaikki meidän linjalle lähetykset oli hiljaisia. Viimeisen kohdalla kuului aivan älyttömän hiljainen viuh-ääni. Vieressä kuvannut kaveri ei sitä edes kuullut, joten ehkä mun pitänee rajata meidän treenailut oikeisiin haasteisiin jatkossa.<br /><br />Iltapäivällä siirryimme veden äärelle. Jokaisen piti itse miettiä oma harjoituksensa ja sen jälkeen esittää se kouluttajalle, jonka kanssa neuvoteltiin ja toteutettiin harjoitus realistisella tavalla. Lähetyspaikasta viistosti vasemmalla oli tiheä kaislikko rannassa ja oikealla puolella samaten. Mä olisin halunnut saada markkeerauksen siihen kaislikkoon, koska me ollaan tosi vähän päästy tekemään yliuittoja ja tuollaisia maastonvaihteluita. Enpä sitten tajunnut etukäteen, että eihän me olla juurikaan vinoja lähetyksiä rannasta harjoiteltu. Seisoin vielä rintamasuunta enemmän rantaa kohti. Rauha lähti mun rintamasuunnan mukaisesti liikkeelle ja juoksi ison kaarroksen rantaa pitkin lähemmäs damia, ennen kuin ui damille. Ja palasi tietysti omaa kiertoreittiään myös takaisin. Positiivista asiassa oli sentään se, että R palautti damia pitkän matkan maata pitkin ravistamatta. Tämän jälkeen korjasin seuraavaan lähetykseen rintamasuuntani suoraksi, mutta koira meni tietysti samaa reittiä kuin edelliskerrallakin. Ei sitten lähdetty vaikeuttamaan heittämällä damia puskaan, koska koiran reitti damille ei todellakaan ollut suoraviivainen.Viimeiseksi otettiin kakkosmarkkeeraus aika laajassa sektorissa ja siinä ei sinänsä ollut muuta ongelmaa kuin se suoraviivaisuus...<br /><br />Otettiin sitten toisella kierroksella vielä työn alle suorat linjat veteen ihan rannan reunaan tulevilla markkeerauksilla. Rauhan piti ties kuinka monta kertaa ihan tahallaan kiertää yksi pieni lammikko rannassa. Mun piti mennä aluksi sen puoliväliin seisomaan, että koira tuli mun luokse. Siitä on kyllä tullut jotenkin paljon itsepäisempi mammaloman jälkeen. Nuorempana se palautti damin suoraan vaikka laiturille, jos se sieltä lähti... Lopulta koira tuli, mutta yksi ehdotus kiertämisen puuttumiseen oli mulle uusi. Eli jos koira lähtee kiertämään jotain maaestettä, pysäyttää sen pillillä (vaikka se on palauttamassa). Eipä oo koskaan tullut mieleen, että niinkin voisi tehdä :O<br /><br />Sunnuntaina jatkoimme harjoituksia samassa rannassa. Ensimmäisellä treenikierroksella halusin harjoitella yhtä meidän haasteista, eli ohjausta veteen kauempaa rannalta. Sitä ollaan hinkattu aiemminkin, mutta ranta oli erityisen otollinen siihen hötteikköjen yms. takia. Annina sanoi, että hän ei anna koirilleen mitään lisäkäskyjä, vaan mieluummin motivoi enemmän jos koira on yhtään epävarma. Annoin kuitenkin tässä harjoituksessa lisäkäskyn rannalla, koska olen sitä käyttänyt ja Rauha odottaa sitä. Täytyy alkaa omissa treeneissä kiinnittämään asiaan huomiota. Varsinkin Tyynen kanssa, jota ei vielä ole "pilattu". Rakensimme harjoituksen niin, että lähetin Rauhan aluksi lähempää rantaa (lammikon keskeltä) linjalle ja veneestä heitettiin sille palkkadami heti kun se oli edennyt uimaan asti. Menin joka lähetyksellä kauemmaksi ja pääsinkin lopulta seisomaan itse kuivalle maalle asti. Tällaista harjoitusta ei voi kuitenkaan tehdä liikaa, koska vene jo itsessään vetää Rauhaa paljon puoleensa ja nyt se ekan toiston jälkeen alkoi tuijottaa venettä uimaan mentyään...<br /><br />Treenien viimeisenä harjoituksena mä edelleen kaipailin sitä kaislikkonoutoa, mutta edellispäivän kiertämisten takia emme nähneet järkeväksi ottaa sitä riskiä, että koira kiertäisi noutoon maan kautta. Otimme siis viimeiseksi Rauhalle pitkän ykkösmarkkeerauksen veneestä. Se olikin selvästi riittävän haastava siinä vaiheessa päivää, koska aluksi R kaarsi hieman edellispäivän kaislikon reunaa kohti. Sen jälkeen se otti kiintopisteeksi veneen, jonka vierestä se kaarsi damille. Veneestä on siis tullut selvästi turhankin vahva maamerkki tuolle. Täytyy jatkossa tehdä tuolle sellaisia vesimarkkeerauksia, että vene liikkuu selvästi damilta pois ennen lähetystä.<br /><br />Kokonaisuutena meillä oli aivan loistavat treenit. Sain taas lisää ajatuksia ja kokemusta siitä, mitä meidän tulee vielä treenata enemmän. Koira pysyi myös veden äärellä ihan hiljaa, joten siihen saan olla erittäin tyytyväinne. Täytyy nyt vaan vaalia ja ylläpitää tätä ihanaa hiljaisuutta! Anninalla oli myös tosi näppärä kumivene, jota katsellessa alkoi itseäkin hotsittaa melkoisesti sen hankkiminen. Se on siis seuraavaksi hankintalistalla, mökille ei vaan pääse tarpeeksi usein! Alla vielä listaa mieleen jääneistä asioista (meidän ja muiden treenaamisesta). Näistä suurin osa on entuudestaan tuttuja asioita, mutta kertaus on opintojen äiti ;)<br /><br /><ul><li>Jos koira varastaa noutoon yhtään (vaikka vaan liikahtaakin), otetaan dami ylös, nollataan tilanne ja otetaan nouto uudestaan.&nbsp;</li><li>Älä varasta koiran damia (joo, edellisessä päivityksessä olikin siitä jo vuodatus...)</li><li>Harjoittele monipuolisesti ja motivoidusti hajustettujen noutopaikkojen ohittamista läheltäkin</li><li>Huolehdi, ettei koira opi liikaa hakemaan erilaisia muistipaikkoja ja kiintopisteitä noutoihin.&nbsp;</li><li>Käytä kakkosmarkkeerauksissa myös useampaa heittäjää. </li><li>Harjoittele vinoja, lähes rannan suuntaisia kulmia motivoidusti ja tavoitellen koiran suoraviivaista etenemistä.</li><li>Muista aina käyttäytyä kokeessa samalla tavalla kuin harjoituksissakin.&nbsp;</li><li>Nuoren koiran kanssa harjoitellessa on hyvä harjoitella yhtä asiaa kuuriluontoisesti. Eli keskittyä pari viikkoa esim. ohjauksiin, sitten hakuun jne. Asioita kannattaa yhdistää samaan treeniin vasta kun osaamistaso on kehittynyt riittävälle tasolle.</li><li>On muistettava, että ohjausten harjoitteleminen huonontaa aina koiran hakua -&gt; muista siis harjoitella riittävästi myös hakua!&nbsp;</li><li>Jos koira harjoituksissa lähtee poikkeamaan linjalta, tulee se pysäyttää ja ottaa pois. Ei siis mitään suuntaohjauksia, mikäli harjoitellaan suoraa linjaa.&nbsp;</li><li>Harjoitukset tulee suunnitella siten, että ne ovat koiran suoritettavissa. Kuitenkin niin, että kiikutaan siellä taitotason rajalla. Vain siten kehitystä voi oikeasti tapahtua! </li><li>Käske koira paikalle heti auton ulkopuolelle ja lähde treenaamaan vasta kun koira on rauhoittunut. Ekalla kerralla kannattaa varata kirja mukaan ;)</li><li>Suoraviivaista palautusta varten koiraa voi houkutella luokse nopeammin myös toisella damilla. Täytyy kuitenkin muistaa välillä myös antaa dami koiralle, jotta kiinnostus houkutteludamiin ei laske. </li></ul><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-9151775796887397661?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-48390537414203641142011-07-19T10:48:00.000+03:002011-07-19T10:48:14.562+03:00Lomat on nyt lusittu ja arkeen on palattu. Viime viikolla molemmat koirat saivat oikein suurannoksen harrastamista, kun meillä oli ensin to-pe pentutreffit Hauholla ja pe-su Tollerbay miitti Jämsässä.<br /><br />Torstaina teimme Tyynen kanssa pari vesinoutoa veneestä heitetyllä damilla. Toiseen noutoon yhdistettiin laukaus ja molemmat meni oikein kivasti. Tyyne on toistaiseksi ollut täysin hiljainen harjoituksissa ja siitä saa varmasti kiittää malttitreenejä ja runsasta treenikentän laidalla hengailua.<br /><br />Seuraavaksi menimme pellolle tekemään malttitreeniä. Lisäksi tarkoituksena oli varovasti siedättää pentuja siihen, että joku muukin voi treenata lähimaastossa. Pelto oli sama kuin Juhannuksen treeneissä ja Tyyne olikin siellä todella rauhallinen. Aluksi Aki meni melko kauas damin kanssa ja vaan heilutti sitä pentujen nähden. Pentujen tuli istua rauhassa sivulla. Tämän jälkeen harjoitusta hieman vaikeutettiin niin, että Aki heitti damin muutaman kerran ja tuli hieman lähemmäksi. Tyyne istui rauhallisen tarkkaavaisena tämän ajan mun sivullani. Vapautin tämän jälkeen koiran ja keskityin jonkin aikaa vaan kertomaan muille, miten näitä harjoituksia kannattaa jatkaa ja mihin minkäkin koiran kanssa kannattaa keskittyä. Sillä välin Tyyne laittoi maate, kun ei kerran mitään tapahtunut :) Pidän sitä Tyynen parhaana puolena, että se todella pystyy rauhoittumaan nopeasti, kun tekemistä ei ole tarjolla! Malttiharjoituksen jälkeen kävimme vielä kolmen pennun voimin viemässä jokainen oman muistidamin yhdessä koiran kanssa (jokainen omaan paikkaansa). Tämän jälkeen palasimme lähemmäs riviä ja jokainen lähetti koiransa vuorollaan noutoon. Tyyne sai hakea omansa viimeisenä, koska luotin sen muistiin eniten. Treeni meni tosi kivasti, kaikki muistivat oman daminsa ja etäisyydet koirien välillä olivat riittävän suuret. Friidu tosin teki vielä palautuksessa kunniakierroksia, mutta eiköhän siitä vielä hyvä tule :) Toistimme harjoituksen kahdesti ja molemmilla kerroilla Tyyne meni suoraan damille ja nuuskutti sen puskasta ylös. Palautusvauhti sillä voisi olla parempi, mutta eiköhän se siitä hiljalleen parane, kun alan palkkaamaan sitä paremmilla nameilla.<br /><br />Peltotreenin jälkeen teimme vielä lyhyet laahausjäljet metsään jokaiselle pennulle. Jälki vedettiin kestokanilla. Kaikki pennut menivät jäljen itsenäisesti ja toivat spontaanisti omistajilleen kestokanin jäljen päästä :)<br /><br />Perjantaina meillä oli vuorossa vielä verijäljet jokaiselle pennulle. Teimme niistä reilu 100m pitkiä. Kulmia oli kaksi ja niissä oli myös makuut. Kaikki pennut lähtivät tosi kivasti heti jäljestämään ja pysyivät uskollisesti jäljellä koko matkan. Tyyne oli aika vauhdikas ja annoin sille heti alun jälkeen täyden liinan matkan. Makuista toisen se meinasi ohittaa sisäkaarteesta, mutta kutsuin sen yhdessä tutkimaan makuuta. Tyyne oli selvästi todella innoissaan jäljestä, häntä heilui kamalaa vauhtia koko ajan :) Täytynee ehkä jossain vaiheessa jatkaa tätäkin harrastusta!<br /><br />Nuuskuttelujen jälkeen katsoimme vielä vähän näyttelyesiintymistä ja muutamaa tokojuttua pentujen kanssa. Niissä Tyyne pääsi lähinnä malliksi pari kertaa.<br /><br />Ainiin, ja olihan meillä riistaakin mukana. Varis tarttui hyvin suuhun, mutta Tyynen ote on vielä tosi vaihteleva. Se ottaa kyllä syvän koko suun otteen, mutta on mielellään heti korjailemassa ja pyörittämässä lintua suussaan. Kannettiin sitä hieman, mutta täytyy selvästi alkaa ottaa typykän kanssa seuraavaksi ihan vaan pitkiä kantoharjoituksia&nbsp; vaakun kanssa. Kokemuksestahan se hyvä ote vasta löytyy! Lokki tarttui suuhun paremmalla otteella ja otimme Tyynelle sitten myös pari vesinoutoa lokilla. Hyvin tuli tipu käteen ja Teellä oli jopa vedessä tosi kiva ote linnusta. <br /><br />Viikonlopun Tyyne sai lähinnä hengailla. Se sai katsella lauantaina hieman muiden koirien treenailua. Veden ääressä suorittava koira oli aika lähellä ja Tyynekin päästi ekaa kertaa muutaman vinkaisun. Sain sen kuitenkin rauhoitettua hiljaiseksi, joten hyvä harjoitus kaiken kaikkiaan!<br /><br />Sunnuntain treenien lopuksi Tyyne pääsi vielä suolammelle tekemään yhden vesinoudon. Ranta oli tosi liejuinen, joten halusin siksi ottaa kakaralle siltä yhden noudon. Dami heitettiin veneestä ja nouto meni hyvin. Kouluttaja motkotti mulle kuitenkin sen jälkeen asiasta. Mä nimittäin kumarruin palautuksessa tosi vahvasti koiraa kohti ja nappasin damin sen suusta. Tein sitä oikeasti koko viikonlopun myös Rauhan vesinoudoissa. <br /><br />Sehän on ihan perusasia, ettei koiran suusta saa varastaa mitään! Miten tähän on sitten päädytty? Mä en luota mun koiriin, että ne varmasti tuovat damin mun käteen asti ennen veden pois ravistamista. Ja näköjään mä oon alkanut varomaan vesiluovutuksissa damin tippumista niin paljon, että nappaan sen pois kamalalla kiireellä ennen kuin virhettä ehtii tapahtua. Mahtavaa itsepetosta! Älyttömintä siinä on vielä se, että Rauha toi nytkin mulle damia maalla kymmeniä metrejä vedestä nousemisen jälkeen. Eikä ravistanut tai pudottanut. Palautusvauhti sillä on vedestä hidastunut viime aikoina selvästi ja syynä on ihan varmasti se, että mä nappaan damin heti pois... Mun täytyy nyt jatkossa alkaa kiinnittää tuohon aivan erityistä huomiota. Ennemmin koira saa sitten vaikka pudottaa damin muutaman kerran, ei siihen maailma kaadu. Kirjoitetaan tähän vielä viikon tärkein oppiläksy boldattuna, niin muistan sen varmasti.<br /><br /><b>Älä varasta damia koiran suusta, vaan ota aina vastaan ensin koira ja sitten vasta dami!&nbsp;</b><br /><b>&nbsp; </b><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4839053741420364114?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-47597322918391995982011-06-30T16:45:00.001+03:002011-06-30T16:59:36.269+03:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Juhannuksena tuli otettua muutama valokuvakin treenailuista... Ensimmäisessä Rauha on palauttamassa ohjausdamia lauantain peltotreeneissä.</div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-3SzCw1Q7bRs/Tgx9MUmOb5I/AAAAAAAAAEg/2pgNP7CYQu4/s1600/rauha_noutaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://1.bp.blogspot.com/-3SzCw1Q7bRs/Tgx9MUmOb5I/AAAAAAAAAEg/2pgNP7CYQu4/s400/rauha_noutaa.jpg" width="357" />&nbsp;</a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-0tb4zYlJLYc/Tgx9NGWpWFI/AAAAAAAAAEk/hmKg9ST62KU/s1600/rauha_passissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="327" src="http://2.bp.blogspot.com/-0tb4zYlJLYc/Tgx9NGWpWFI/AAAAAAAAAEk/hmKg9ST62KU/s400/rauha_passissa.jpg" width="400" />&nbsp;</a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Rauha passissa pellon laidalla </div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-SXDaWy4WnUc/Tgx9NjYEYOI/AAAAAAAAAEo/oMfCR44Xy7Y/s1600/tyyne_noutaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://2.bp.blogspot.com/-SXDaWy4WnUc/Tgx9NjYEYOI/AAAAAAAAAEo/oMfCR44Xy7Y/s400/tyyne_noutaa.jpg" width="342" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Tyynekin pääsi tekemään muutaman muistinoudon </div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-hjz6proNYI0/Tgx9OSMdcOI/AAAAAAAAAEs/--9lu5BG0dw/s1600/tyyne_passissa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="255" src="http://3.bp.blogspot.com/-hjz6proNYI0/Tgx9OSMdcOI/AAAAAAAAAEs/--9lu5BG0dw/s400/tyyne_passissa.jpg" width="400" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Pääasiassa Tyyne sai kuitenkin keskittyä maltin harjoitteluun</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-eViMVXsj6_I/Tgx9O1lfn2I/AAAAAAAAAEw/DxRRcdibTEA/s1600/tyyne_passissa2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="336" src="http://2.bp.blogspot.com/-eViMVXsj6_I/Tgx9O1lfn2I/AAAAAAAAAEw/DxRRcdibTEA/s400/tyyne_passissa2.jpg" width="400" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">On tää hengailu kyl joskus vähän tylsää... </div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4759732291839199598?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-87746651540495994722011-06-30T16:41:00.000+03:002011-06-30T16:41:22.250+03:00Tytsyt ovat taas päässeet treenaamaan oikein urakalla. Viime viikolla oli tiistain treenien sijasta meidän yhdistyksen järjestämä match show. Tietysti mun piti ilmoittaa Tyyne kehään, eihän se mitään haittaa ettei se osaa esiintyä pätkääkään ;) No, siinä sitten perinteisesti palkkasin tuota ennen kehää ahkerasti seisomisesta. Jostain kummallisesta syystä se myös kulki hienosti kävelyvauhtia pitäen pientä katsekontaktia. Kehä meni siis melkoisen mallikkaasti. Tyyne antoi mun myös asetella itseään hyvin ja oli epäilyttävän rauhallisen oloinen koko kehän aikana. Ainut "moka", minkä tein alkukehässä oli se, kun yritin ottaa muutamaan juoksuaskeleen. Tyyne on sen verran pieni vielä, että siinä vaiheessa myös koiran ravi vaihtui laukalle. Isossa kehässä oltiin jatkossa ja me oltiin lopulta "5.sijalla", kun neljä palkittiin. Tyyne käyttäytyi isossa kehässä vielä ihan nätisti, mutta alkoi selvästi liikkeessä jo väsymään ja kontakti putosi muutaman kerran kentän hajuihin. No, tuohon suoritukseen ei kuitenkaan voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen. Nyt voin huoletta ilmoittaa tuon Tollershowhun elokuulle ja luottaa, että esiintyminen onnistuu. Kyllä me varmaan pyörähdetään vielä jossain toisessakin mätsärissä, kun vaan sopiva sattuu eteen.<br /><br />Juhannuksena mä lähdin tyttöjen kanssa mökille sillä välin kun Olli lähti lomailemaan Belgradiin. No, eipä se meitä haitannut vaan otin kaiken ilon irti vapaapäivistä ja mahtavista treenipuitteista. Perjantaina suostuttelin ensin isän soutamaan meidät sopivaan rantaan, minne tein Rauhalle hieman isomman harjoituksen. Tein maalle rannasta takaviistoon oikealle muistipaikan, minne vein 5 ohjausdamia. Vasemmalle puolelle tehtiin taas hakuruutu. Ruutu oli aika perus alokasluokan kokoluokkaa. Haastavaksi sen teki kuitenkin maastoerot. Osa dameista oli kaislikossa vedessä, osa rannan metsikössä ja yksi metsätien toisella puolella olevassa mäessä. Isä otti loput damit ja souti avoveteen sopivaan kulmaan suhteessa hakualueeseen. Harjoituksen ideana oli kuunteleminen ja keskittyminen oikeaan tehtävään. Tavoitteena oli myös sotkea koiran ennakko-odotuksia laittamalla se tekemään aina sitä mitä se ei odota tekevänsä. Katsottiin siis vesimarkkeeraus (perus ykkönen avoveteen). Tämän jälkeen seuruutin koiran pari metriä pois rannasta ja lähetin ohjaukseen. Jos Rauha oli rauhallisen oloinen, saatoin laittaa sen suoraan ohjauksen jälkeen markkeeraukselle, mutta ainakin kerran tein vielä niin, että lähetinkin koiran vielä hakuun ja haetutin ruudusta pari damia ennen markkeerauksen hakemista. Loppuvaiheessa teimme vielä yhden pitkän "sokko"-ohjauksen niin, että faija souti huomattavasti kauemmas veneellä ja kävi laskemassa veteen damin. Sen jälkeen hän souti vielä selkeästi eri linjaan, ettei vene olisi ainakaan koiralle maamerkkinä. Tämän ajan Rauha teki hakua maalla, joten se ei nähnyt tapahtumista mitään. Sitten vaan laitoin Rauhan linjaan, matkaa damille oli 80-100 metriä. Ja koira ui suoraan damille asti. Annoin vahvistuskäskyä tasaisesti koko matkan ajan ja sehän toimi :)<br /><br />Kokonaisuutena Rauha teki treenin tosi hyvin. Se kuunteli koko ajan mun ohjeita ja keskittyi annettuun tehtävään täysillä. Ääntä siitä lähti muutaman kerran vesimarkkeerausten jälkeen, kun seuruutin sen ohjaukseen. Nämä ratkaisin odottamalla ja kerran hain myös itse ohjausdamin jättämällä koiran nuolemaan näppejään lähetyspaikalle.<br /><br />Pe-iltana tokoilin myös muutamaan otteeseen punaisten kanssa. Rauha teki luoksetulon pysäytystä kiertoharjoituksen avulla, toimi aika kivasti. Lisäksi se sai seurata ja tehdä perusasentoleikkiä. Juhannushupina mä lähdin opettamaan kaikille koirille (mysö Salli-mummolle) jalkojen välistä pujottelua. Rauhalle se oli selvästi vaikeinta, kun se ei oikeasti tykkää olla liian lähellä fyysisesti. No, treenailun tavoitteena oli pitää hauskaa ja se toimi :) Illalla laitoin vielä ruokakupin loppupalkaksi odottamaan ja teimme kisanomaisesti muistaakseni 5 tokoliikettä. Rauha teki kivasti töitä, vaikka odottikin aika innokkaasti liikkeiden välillä vapautusta kipolle :)<br /><br />Lauantaina pakkasin autoon molemmat tollerit, hyvän kirjan ja treenivälineet kera hyttysmyrkyn. Ajoin erään läheisen ison pellon laidalle ja kävin valmistelemassa neljä eri muistipaikkaa pellon eri puolille. Teemana oli suorat ja pitkät ohjaukset ja rauhallinen odottaminen. Pellolla vierähtikin yhteensä noin 2,5 tuntia. Olisipa mulla aina noin reilusti aikaa tehdä treenejä oikein pitkän kaavan kautta! Lähetin Rauhan aluksi sokko-ohjaukseen noin 50 metrin päähän ekalle muistipaikalle. Vaihtelin sitten treenien ajan omaa sijoittautumista pellolla ja muistipaikkoja. Pisin ohjaus oli noin 150 metriä pitkä, suurin osa noin 80 metriä. Muutaman kerran Rauha oli hieman kuumana lähetystilanteessa. Tällöin jätin sen istumaan lähetyspaikalle ja menin vähäksi aikaa takaisin passipaikalle. Ohjausten välissä hengailimme myös passipaikalla, koirat makoillen ja minä lukien kirjaa.<br /><br />Rauha oli täysin lunkisti odotustilanteissa ja ohjautui myös kivasti dameille. Olen tehnyt viime aikoina tarkoituksella haastavia harjoituksia, koska Rauhan osaamistaso treenitilanteessa on sen verran hyvä. Mielekkäintä on luonnollisesti tehdä sen mukaisesti riittävän haastavia treenejä, että kehitystä tapahtuu. Tämä harjoitus olikin selvästi meidän osaamisen rajoilla. Muutaman kerran lähetys epäonnistui, kun muistipaikalle oli niin pitkä matka, eikä koira enää muistanut sitä kunnolla. Näissä tilanteissa kävin uudelleen motivoimassa paikan, koska tarkoitus luonnollisesti oli saada suoria ja varmoja linjoja. Helle hyydytti koiraa jonkin verran, mutta tosi hyvin Rauha jaksoi tehdä töitä loppuun asti. Tämä treeni oli meille tosi hyvä. Koira pysyi myös sopivan rauhallisessa vireessä, kun lähes jokaisen suorituksen jälkeen hengailimme aikamme ennen uutta noutoa.<br /><br />Sunnuntain ja maanantain koirat saivat levätä. Tiistaina olikin taas vuorossa Herttoniemen toko-treenit ja keskiviikkona seuran omat treenit. Näissä Rauha sai tehdä hieman kaukoja, noutoa ja tunnaria. Kaukoja tehtiin lyhyeltä etäisyydeltä ja samat ongelmat hommassa tuntuu edelleen olevan. Koira tekee pari siirtymää hyvin, mutta sitten ne vaan hajoavat jostain pikkujutusta. Ajattelinkin, että yritän lisätä omaa liikkumista ja häiriötä lyhyellä etäisyydellä enemmän, josko sen avulla liikkeestä saisi suoritusvarmemman. Se on mielestäni meidän voi-liikkeistä tällä hetkellä huonoimmalla tolalla... Tunnaria tehtiin ensin kasan kanssa ilman liikkuria. Piilotin oman heiniin ja Rauha etsi sen nätisti. Sitten otin liikkurin lähmimään kapuloita ja vein vielä itse oman. Lopuksi tehtiin vielä niin, että vein oman ensin ja liikkuri sen jälkeen liikutteli muita kapuloita. Rauha teki nämä kaikki ongelmitta. Ensi viikolla taidetaan jatkaa tästä ja toivottavasti päästään siihen, että liikkuri vie meidän oman kapulankin. Täytyy vaan edetä taas varovaisesti tämän kanssa, ettei liike taas hajoa jostain pienestä muutoksesta. Noutoa tein niin, että palkkasin paluuvauhdista lelulla. Lisäksi tehtiin hyppynoutoa, missä Rauha tarvitsi taas tällä kertaa lisäkäskyn kapulan noston jälkeen, että se hyppäsi myös palatessa. Tätä täytynee taas alkaa treenata enemmän. Pitkillä etäisyyksillä ja vinoista kulmista! <br /><br />Ensi viikon koirat saavat viettää akkuja keräten hoidossa, kun allekirjoittanut lomailee Italiassa. Varmaan ihan hyvä niin, ettei tule treenattua liikaa ;) Kisojakin on jo innokkaasti katsottu syksylle. Tarkoitus olisi kisata niin nomessa, tokossa, agilityssa kuin wt:ssäkin. Tylsää ei siis tule - nyt on parempi keskittyä treenaamaan, koska kisakaudella treeniä ei niin paljoa voi tehdä!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8774665154049599472?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-47185823099297313282011-06-21T15:50:00.000+03:002011-06-21T15:50:01.178+03:00&nbsp;Viikon vanha teksti oli jäänyt kesken ja päivittämättä, joten tässä tulee. Yllättäen taas ollaan myöhässä näiden blogikirjoitusten kanssa, täytyy lähipäivinä kiriä kiinni leirin jälkeiset 1,5 viikkoa :O<br /><br />--- <br /><br />Tollerileiri tyhjensi treeneihin liittyvät yksityiskohdat päästä sen verran tehokkaasti, että allekirjoittaneella ei ole enää mitään kunnollisia muistikuvia siitä, mitä me alkuviikosta ennen leiriä treenailtiin koirien kanssa... Rauha tokoili muutamana päivänä ja yleinen viretila ei ollut erityisen hyvä. Tiistain tokoiluissa (joo, erehdyin sitten ottamaan sen Tyynen mukaan) se vinkaisi ruutuun lähetyksissä. Täytyy siis alkaa tarkemmin tarkkailemaan koiran viretilaa myös tokossa. Jotenkin Tyynen läsnäolo treeneissä nostaa Rauhan virettä, mikä näkyy sitten ei-toivottuna käytöksenä. Seuraaminen on kyllä parantunut yleisellä tasolla. Täytyy vaan alkaa tekemään enemmän juoksua, paaljon pysähdyksiä ja temponvaihteluita muutenkin. Sekä tietysti käännöksiä, mutta ne sinänsä toimivat jo aika kivasti. Positiivisin asia oli kuitenkin ohjattu nouto, jonka Rauha teki täydellisesti muutaman harjoituksen jälkeen. Merkille lähettäminenkin toimi, vaikka sitä tuolle ei vielä varsinaisesti ole opetettukaan. Suunnat Rauha on oppinut niin hyvin nome-puolella, että itse ohjatun toimintamekanismi on sille yksinkertainen. Kivaa, että kerrankin on joku ylempien luokkien liike, jota ei tarvitse junnata ikuisuuksia kasaan!!<br /><br />Tyynen tiistain tokoilut menivät enemmän tai vähemmän penkin alle. Se odotti vuoroaan aika pitkään sillä välin, kun treenasin Rauhan kanssa. Laitoin aluksi ruutumerkit maahan, mutta niitä tuon oli pakko päästä noutamaan. Menin kauemmaksi ja yritin naksutella koskutusalustaan koskemisesta. Sekin oli pakko ottaa suuhun, vaikka naksun ääni oli kuulunut paljon aiemmin. Ilmeisesti koiralla oli vaan intoa ja virtaa liikaa tämän tyyliseen harjoitukseen. Leikittiin sitten vähän narupallolla, samalla opetin tytölle liikkeestä maahanmenon alkeita. Toimi ihan hyvin, mutta joka palkkauskerran jälkeen Tyynen piti juosta narupallo suussa Rauhan luokse heeboilemaan. Lisäksi mun kädet meni vähän verille, kun taisteluleikissä osa tyttelin etuhampaista jäi leluun :D <br /><br />------<br /><br />Keskiviikon ja torstain koirat saivat enemmän tai vähemmän lomailla. Perjantaina piti käydä ostamassa Rauhalle Hurtan uusi viilennysmantteli, kun ulkona oli noin 30 astetta lämmintä, eikä ilmastoimattoman auton lämpötila ollut kovin inhimillinen... Pysähdyttiin matkan varrella kaverin mökille, missä koirat pääsivät vilvoittelemaan järveen. Tollerilauman sählätessä laiturilla myös Tyyne molskahti järveen monta kertaa. Eipä se ollut tipahtamisesta juuri moksiskaan. Tosin ei se osaa vielä laiturin päästä uida rantaan, vaan se pitää nostaa ylös samasta kohdasta.<br /><br />Perjantaina koirilla ei ollut mitään isompaa aktiviteettiä. Tyyne pääsi kuitenkin iltakierrokselleni mukaan, jolloin se ehti leikkiä usean koiran kanssa. Pe-iltana oli myös nome-kurssin kouluttajien tapaaminen. Me oltiin Rauhan kanssa päästy osaavampien ryhmään, ja lähes koko ryhmä olikin täynnä vanhoja tuttuja. La-aamuna aloitimme treenailut pellolla. Suurin osa ajasta oli odottelua, mikä sopikin meille paremmin kuin mainiosti. Rauha relasi odottaessaan tosi kivasti, ja se olikin työskentelytilanteissa täysin hiljaa koko aamun. Alkuun otimme perus ykkösmarkkeerauksen pellon laitaan melko lähelle. Siinä ei ollut mitään erikoista. Seuraava tehtävä oli "sokko-ohjaus" edelliseen markkeerauspaikkaan. Tämä meni myös hyvin. Palautuksen jälkeen otettiin pari askelta taaksepäin ja lähetettiin koira uudestaan samaan paikkaan. Sitten taas odotettiin ja lopuksi mentiin pellon reunaa tielle, jolta piti tehdä ohjaus koko pellon yli (reilu 50m) aiempaan muistipaikkaan. Matkalla oli myös ojan ylitys. Motivointina käytettiin laukausta. Lähetyspaikka oli sen verran lähellä meidän passipaikkaa, että Rauha kuumeni muiden koirien suorituksesta. Mentiin sitten suosiolla hieman kauemmaksi, jolloin sain koiran taas rauhoittumaan. Vuorollamme mä seuruutin koiran lähetyspaikalle ja pistin linjaan. Itse linja oli hyvä, mutta lähihakupillitys oli vähän "vetelä", ja Rauha pysähtyi katsomaan mua hämmentyneenä. Sanoinkin muille, että tuo joskus hämmentyy lähihakupillityksestä. Joku totesi, että koira ei välttämättä kuule sitä pitkän matkan päähän kunnolla, mikä varmaan piti paikkansa. Rauha etsi damia hieman alueen sivusta hetken, mutta pillitin taas uuden lähihakupillityksen, kun se oli oikealla kohdalla. Sieltähän se dami sitten löytyi :)<br /><br />Iltapäivällä menimme veden äärelle treenaamaan. Allekirjoittaneelta meinasi mennä hermot heti alkuunsa, kun vesitreenit ovat jääneet meillä tälle kesälle vielä aika minimiin ja koiran viretila oli sen mukainen... No, onneksi se hiljalleen rauhoittui siitä ja saatiin tehtävät tehtyä melko äänettömästi (muutamia piippauksia siirtymissä).<br /><br />Aluksi katsoimme ryhmässä, kun kouluttaja motivoi lammen rannalla yhden pöheikön muistipaikaksi. Tämän jälkeen jokainen tuli vuorollaan tehtävään. Aluksi heitettiin lammen keskelle markkeeraus, minkä Rauha haki suoraviivaisesti. Tämän jälkeen koira käännettiin rannan suuntaisesti ja ohjattiin aiemmin motivoidulle muistipaikalle. Tämä meni myös Rauhan kanssa ongelmitta. Jouduin tosin hieman asettamaan itseäni koiran ja lammen väliin, koska Rauha olisi kovasti halunnut kääntää nenän kohti heittäjää.<br /><br />Tämän tehtävän jälkeen menimme kauemmas veden ääreltä ja jokainen meni vuorollaan tekemään sokko-ohjauksen lammen takaosaan. Kyseessä oli ylivoimaisesti pisin vesiohjaus, minne olen Rauhaa koskaan laittanut. Koira lähti kyllä heti ensimmäisellä lähetyksellä mukavasti linjalle, mutta se otti suunnakseen heittäjän, joka oli sektorissa jonkin verran vasemmalla. Kouluttaja kysyi muutaman kymmenen metrin uimisen jälkeen, että saanko koiran ohjattua suuntakäskyillä takaisin oikeaan linjaan. Vastasin totuudenmukaisesti, että Rauha kyllä kääntyy hyvin suuntiin, mutta ei ole oikein ymmärtänyt vedessä taakse lähetystä. Näin siinä sitten kävikin, että koira jäi hämmentyneenä pyörimään, kun yritin oikeassa kohdassa käskyttää sitä jälleen eteen. Tehtiin sitten niin, että heti kun Rauha kääntyi yhtään oikeaan suuntaan, heittäjä heitti sille damin palkaksi. Mä suorastaan näin, kuinka lamppu syttyi pikku tollerin päässä :) Otin koiran ja damin vastaan ja laitoin uudelleen sen linjaan kohti lähes lammen vastarannalle lipunutta damia. Tällä kertaa Rauhan linja oli suora ja se ui nätisti koko matkan damille. Annoin sille tasaisesti vahvistuskäskyä, koska se selvästi tarvitsi sitä vielä (sillä ei ollut hajuakaan damin sijainnista). Oli kyllä mielettömän hieno fiilis, kun koira ohjautui damille asti hyvin ja palautti sen myös uiden takaisin! Lisää meille tällaisia harjoituksia! Täytyy juhannuksena jatkaa vesiteemaa pidemmälle, kun ollaan mökillä veden äärellä :)<br /><br />Lopuksi meillä oli vielä lähihakuharjoitus, missä pienelle alueelle piilotettiin koiran nähden kasa tennispalloja. Rauha otti kierroksia palloista aika paljon, mutta pysyi silti kuulolla ja hiljaa yllättävän hyvin. Se teki ihan superisti harjoitusta. Meni eri kulmista alueelle, pysähtyi pillikäskystä istumaan ja haki pillityksen kuultuaan. Häiriömarkkeerauksen katsoi, mutta meni mielellään käskystä lähihakualueelle. Palautteeksi saatiin, että voidaan alkaa rutkasti vaikeuttamaan noita harjoituksia, koska koira on hyvin kuulolla ja tekee intensiivisesti töitä oikealla alueella :) <br /><br />Sunnuntaina koirat saivat huilia samalla kun itse talkoilin leirin yhteydessä järjestetyssä MH-kuvauksessa. Kivaa oli, tosin sääolot olisivat voineet olla parempia. Aamupäivällä lämpöä oli yli 30 astetta ja iltapäivästä päälle pompsahti kunnon ukkonen... Onneksi kuvaus saatiin kuitenkin vietyä loppuun.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4718582309929731328?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-51309882062995352412011-06-07T10:50:00.000+03:002011-06-07T10:50:45.744+03:00Rauha on viimeisen viikon aikana päässyt taas treenaamaan reilusti ja montaa lajia. Tiistana otetiin kisanomaisesti osa voivoi-liikkeistä kotioven edessä. Niiistä seuraaminen oli jo pääosin ihan kivaa, kaukokäskyissä ei edes edistänyt. Luoksetulo oli sit taas kamala läpijuoksu ja tunnarin teki oikein hyvin. Tosin etsi aika pitkään omaa, mutta ei silti yrittänyt ottaa vääriä. Lopetettiin metallinoutoon, joka on vikaksi liikkeeksi sieltä varmimmasta päästä. Tosin tuo yrittää usein fuskata noudoissa luovutusasentoa, joka oli nytkin hieman edessä.<br /><br />Kokonaisuutena liikkeistä jäi sellainen fiilis, että pitäisi varmaan hiljalleen katsoa meille ne voi-kisat kalenterista. Keskiviikkona keskityttiin taas erityisesti seuraamisen vasemmalle käännöksiin. Ja mikä mahtavinta, sehän toimii! Palkkaan edelleen lähes jokaisesta onnistuneesta käännöksestä, mutta Rauha on vihdoin selkeästi hiffannut takapään käytön idean käännöksissä! Jee, me edistytään jossain :) Toki matkaa on vielä siihen, että käännökset on noin nättejä pitkässä seuraamiskaaviossa...<br /><br />Otettiin myös hieman hyppynoutoa, joka toimi kivasti vinoissakin heitoissa. Siinä täytyy kuitenkin jatkaa vinompiin heittoihin, jotta liikkeestä saisi mahdollisimman varman. Lähetin Rauhan myös muiden tekemään ruutuun. Ruudun edessä melkein juoksulinjassa oli yksi häiriömerkki, mutta se ei haitannut mitään, vaan Rauha paukkasi suoraan ruudun keskelle :) Se osuus toimii siis jo melko varmasti. Seiso-käskystä se kuitenkin istui... Rauha on silloin tällöin tarjonnut tuota ruudun yhteydessä. Liittynee siihen, että nome-puolella sen kuuluu pysäytyskäskystä istua. Täytyy vaan yrittää useammin palkita tuota jo siitä seisomisestakin. Vaikka niinhän mä teenkin...<br /><br />&nbsp;Helatorstaina meillä oli vuorossa Jouni Oreniuksen pitämä agilityvalmennus. Tuhannet kiitokset Suville tästä mahdollisuudesta! Rata oli meille tällä kertaa suhteellisen hankala ja treenattavaa todellakin riitti. Kokonaisuutena saatiin ihan positiivista palautetta. Rauha vähän sikaili kontakteilla. Mä olen sen verran vähän vasta vaatinut sitä pysähtymään kontakteille, että tuo ei vielä kunnolla usko pysäytyskäskyä. Treeniä siis vaan lisää! Keinu aiheutti päänvaivaa, koska Rauha ei osaa tehdä sitä itsenäisesti, vaan mun pitää olla suhteellisen lähellä mukana. Tämä täytyy myös oikeasti treenata siihen kuntoon, että voin olla vaikka esteen päässä keinusta ja koira menee sen itsenäisesti loppuun asti. Muistin myös jälleen sen, että koiralla olisi hyvä olla suoraan putkeen mentäessä jo joku käsky, että mennäänkö suoraan eteenpäin vaiko käännytään tiukasti johonkin. Pituus oli tällä kertaa myös erityisen hankala, koska sen jälkeen piti tehdä u-käännös ja Rauha ennakoi käännöstä monta kertaa hyppäämällä vain puolet pituudesta... Lopussa me hinkattiin myös esteen takaaheittoa ja sitä, että en pysähdy pällistelemään sitä kun koira hyppää mua kohti. Eli pieni ohjausmerkki riittää ja sen jälkeen ehdin ottaa jo etumatkaa seuraavalle esteelle mukavasti. Tätä pitää selvästi vielä treenata.<br /><br />Kokonaisuutena valmennus oli oikein opettavainen reissu. Osa radasta meni oikeinkin hyvin, mutta oli kiva saada lisää hiottavia yksityiskohtia. Noiden edellämainittujen asioiden hanskaaminen lisää varmasti meidän suoritusvarmuutta asteen verran paremmaksi!<br /><br />Valmennuksen jälkeen tollerit saivat hetken pulikoida Vantaanjoessa ja tämän jälkeen otettiin damit reppuun ja lähdettiin tekemään noutotreenejä. Tyyne sai kököttää puussa odottamassa samalla kun kävin tekemässä Rauhalle melkoisen vaikean haun, minne vein vain kolme damia. Heitin kaikki damit, jotta ne eivät ole liian lähellä mun kulkujälkiä. Kaikki olivat myös pienen maastoesteen takana. Yksi mäennyppylän takana, toinen ojan toisella puolella ja kolmas kuopassa.<br /><br />Haun täyttämisen jälkeen kävin viemässä vielä kaksi damia ohjausta varten. Tämän jälkeen koira hakuun. Hakutehtävä oli selvästi haastava, koska Rauha etsi ensimmäistä damia noin 5 minuuttia. Damit oli myös aika kaukana ja tuona aikana en koiraa nähnyt. Tämä onkin ollut meidän tavoitteena haussa, että harjoitellaan mahdollisimman laajaa ja itsenäistä etsimistä. Ensimmäisen damin tultua käänsin koiran pois alueelta ja lähetin ohjaukselle. Sinne Rauha meni suoraviivaisesti, ei ongelmaa. Sitten koira uudestaan hakuun. Toisen damin löytymisessä kesti toiset 5 minuuttia (ensi kerralla allekirjoittanut muistaa ottaa hyttysmyrkyn mukaan). Tämän jälkeen vielä toinen ohjaus ylös. Lähetin sitten Rauhan vielä kolmannen damin hakuun, koska se ei sen damin sijaintia ollut etsinyt niin tarkkaan. Tässä vaiheessa koira oli jo hieman väsynyt, mutta se teki aikansa ihan kivasti töitä. Haku alkoi kuitenkin puuroutua turhan lähelle mun makuun, joten otin koiran pois ja kävin kävelemässä alueella pienen lenkin. Tämän jälkeen Rauha lähti taas kuin tykin suusta hakemaan. Alueelle tuli kuitenkin jotain retkeilijöitä, joten lähdin itse kulkemaan kohti damia. Rauhaa ei näkynyt ennen kuin pillitin sen luokse. Käytiin sitten yhdessä hakemassa dami.<br /><br />Kokonaisuutena näyttäisi siltä, että mun koirani hakutyöskentely alkaa näyttää aika kivalta. Nyt me pidetään siitä hetken tauko ja katsotaan sitä seuraavan kerran joskus ensi viikolla. Tällä kertaa yritän etsiä jonkun kivan suolammen tms, missä osa dameista/riistasta? on vedessä. Viretila oli suhteellisen sopiva noutohommiin agilitytreenien jäljiltä. Tosin kyllähän tuo vähän kuumana kävi alkuun... <br /><br />To-iltana otettiin vielä lyhyet tokotreenisulkeiset. Niissä Rauha teki ihan pätevästi taas vasemmalle käännöksiä, luoksetuloa ja heti sen jälkeen korkeassa vireessä tunnaria. Se vaan tekee kotona tunnarin aina oikein, hankaluudet tulevat sitten kun otetaan liikkuri mukaan hommaan...<br /><br />Perjantai oli koirien vapaapäivä. Lauantaina oli vuorossa leikkimielinen RotuRace-kilpailu Hyvinkäällä. Aurinkoisessa säässä oli kiva hengailla ja odotella omaa vuoroa. Rauha suoriutui mammaloman jäljiltä ihan hyvin. Se juoksi vieheen perässä elämänsä ensimmäistä kertaa ja sen yksilöaika taisi olla jossain 10.-15. nopeimman joukossa noin 128 koirasta. Tollerijoukkue sijoittui 32 medi-joukkueen sarjassa viidensiksi.<br /><br />Roturacen jälkeen mentiin vielä tokoilemaan <a href="http://peppipitkatossu.blogspot.com/">Essin ja Pepin</a> kanssa. Rauha teki kisanomaisesti seuraamisen, luoksetulon, ruudunn, liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Koira oli ilmeisesti huonossa vireessä päivän hengailun jälkeen ja siitä kuului pientä piipitystä (!!) liikkeiden välissä. Huoh, toivottavasti ei tule tavaksi... Seuraaminen oli ihan siedettävää, ei mitään erityisen hyvää, mutta pysyi kuitenkin kasassa. Ruutuun meno oli tosi jees, mutta lopun seuraamaan kutsusta Rauha kiersi mun oikealta puolelta. Kaikissa liikkeellelähdöissä tuo yritti tipahtaa maahan liikkurin sanomisista. Tähän siis taas tehtotreeniä tarvitaan! Luoksetulo oli jälleen kamala läpijuoksu ja istumiseen tarvitsi tuplakäskyn. Metalli oli taas turvallinen ja varma lopetusliike.<br /><br />Kokonaisuutena tuo on edelleen aika ailahteleva. Hyvänä päivänä tekee voivoi-liikkeet tosi hienosti ja huonona ei niin hienosti... Hyviä vinkkejä otetaan siis vastaan, että miten suoritusvarmuutta saisi kasvatettua :I Tämän hetken taktiikkana mulla on tehdä noin kerran viikossa kisanomainen treeni ja niiden välillä keskittyä liikkeiden yksityiskohtien hiomiseen pieni pala kerrallaan. Ainakin seuraaminen on parantunut sillä taktiikalla keväästä taas selvästi :)<br /><br />Sunnuntaina kävimme Oittaalla lenkillä ja hieman treenaamassa Tyynen Friidu-siskon &amp; Riitan ja Rauhan Aulis-veljen, Torstin ja Johannan kanssa. Isompien kanssa teemana oli vesinouto niin, että rannalta oli vielä palautusmatkaa ohjaajalle jonkin verran. Otimme ensin yhden markkeerauksen, jonka Rauha pudotti mun jalkoihin. Tämän jälkeen pari-kolme ohjausta samaan paikkaan. Meillähän oli viime kesänä haasteena juurikin vesiohjaukset, joissa en itse ollut ihan rannassa. Tällä kertaa ne sujuivat Rauhalta oikein hienosti ja palautuksetkin tulivat suoraviivaisesti käteen asti. <br /><br />Eilen illalla me otettiin vielä ihan pienet tokotreenit. Keskityin tällä kertaa liikkeen temponvaihdoksiin ja juoksuun. Nyt Rauha seurasi myös juoksuvauhdissa tosi kivasti. Otin osan toistoista ketjupannan kanssa ja osan ilman. Otimme myös pari toistoa kaukokäskyjä, missä naksutin takapalkalle seisomasta maahanmenoja, missä Rauha niiasi etupäätä kunnolla taakse. Luulen, että me palataan hieman taaksepäin kaukojen kanssa, että Rauha varmasti muistaa oikean suoritustekniikan. Lopuksi vielä pari luoksetuloa, joissa seisominen oli taas vähän parempi. Täytyy ottaa tuo luoksetulon pysäytys seuraavaksi työn alle ja käyttää jotain tolppaa apuna toistoja haettaessa. Rauha voisi mun mielestäni edelleen pysähtyä nopeamminkin käskyn kuultuaan. <br /><br />Tänään on Tyynen &amp; sisarusten treenipäivä, joten Rauha saa illalla tehdä vaan juoksulenkin fillarin kanssa. Huomenna on meidän seuran tokokisat, joten tehdään korkeintaan joku pikatreeni illalla ja torstaina on agilitytreenit. Perjantaina lähdetäänkin sitten punaisten kanssa kohti Himosta ja tollerileiriä. Lauantai treenataan Rauhan kanssa nomea ja sunnuntaina allekirjoittanut on mh-kuvauksessa etäleikkijänä. <br /><br />Treenikärpänen on näköjään puraissut tauon jälkeen taas oikein kunnolla. Onneksi Rauha toimii duracell-paristoilla ja jaksaa tosi hyvin suurempaakin treenimäärää. Toki täytyy koko ajan myös huolehtia siitä, että koira saa viikossa aina vähintään yhden täydellisen vapaapäivän, mielellään pari.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-5130988206299535241?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-81121806307043967272011-06-02T00:24:00.000+03:002011-06-02T00:24:44.018+03:00Eilen oli jälleen Tyynen vuoro lähteä yksin tokotreeneihin Herttoniemeen. Ajattelin ottaa päivän teemaksi kosketusalustan ja siirtää sen ruutuun. Mä olen käyttänyt kosketusalustana hiirimattoa ja se on toiminut sisällä oikein hyvin. Kentällä ongelmaksi tuli tällä kertaa se, että matto tarttuu turhan helposti kakaran suuhun. No, lähdin naksuttamaan koiraa uudestaan pelkästään alustalle astumisesta, jotta alustan noutaminen jää taka-alalle. Tämä toimi yksinään ihan hyvin. Seuraavaksi laitoin paikalleen ruutumerkit. Tyyne meni välittömästi yhden merkin luokse, kaatoi sen ja palautti mun käteen. Vein sen rauhallisesti takaisin, jolloin sama toistui. Tässä vaiheessa päätin pitää pienen paussin ruudun kanssa ja vahvistaa lisää alustalle menoa. Se toimikin jo kivasti ja pääsin alustasta noin&nbsp; 5 metrin päähän.<br /><br />Otimme myös hieman imutusta parin askeleen pätkissä ja palkkasin myös pysäytyksissä istumisesta. Tämä meni oikein mukavasti. Lopuksi päätin jatkaa meidän noutoliikkeen hiomista metallikapulan kanssa. Ensin muutama sivulletulo, sitten kapula maahan. Heti kun kapula oli koiran suussa, annoin kädelläni hieman liioitellun sivulletulomerkin. Tyyne oli vähän hämillään, mutta alkoi kuitenkin liikuttamaan takapäätään. Naksautin tässä vaiheessa pienestäkin oikeasta liikkeestä sivulle. Homma eteni ihan kivasti, täytyy tässä lähipäivinä jatkaa sen työstämistä.<br /><br />Pääsimme myös häiriökoiriksi isojen tollereiden paikallamakuuryhmään. Siinä harjoittelimme Tyynen kanssa hieman paikalla istumista ja sekin sujui mukavasti.<br /><br />Iltaruoan yhteydessä aloitimme uuden tempun harjoittelun. Tällä kertaa Tyynen tehtäväksi tuli kiivetä pesuvatiin. Ekalla harjoituskerralla saatiin etupää sisään, tänään toisessa harjoituksessa sisällä oli jo koko koira. Jos Tyyne tarjoaa heti koko toimintoa seuraavassa harjoituksessa, vaihdan parin toiston jälkeen vadin pienempään laatikkoon. Ideana on pienentää astian kokoa kunnes koira menee seisomaan kaikilla jaloilla pakasterasiaan. Motoriikkatreeniä siis ;)<br /><br />Tänään tokotreeneissä Tyyne harjoitteli uudestaan ruutuun menoa. Taas se toi ensimmäisenä ruutumerkin mulle, mutta päästiin siitä nopeasti takaisin alustan hakemiseen. Saatiin ihan kivoja onnistumisia, tätä siis jatketaan edelleen. Tyyne pääsi myös tutustumaan tokon hyppyesteeseen. Otin esteestä kaikki laudat pois, jolloin "hypättävää" ei jäänyt kuin noin 3cm metallirunko. Vein alustalle Tyynen kanssa pari namia, kannoin koiran hypyn taakse ja lähetin sen sivulta "hyppyyn". Kivasti meni :D Lopuksi tehtiin vielä luoksepäästävyysharjoitus, jonka aikana Tyyne lussutti rauhallisesti namia mun kädestä.<br /><br />Ennen tokotreenejä me käytiin helpottamassa kuumaa olotilaa Pirunkorven hiekkakuopilla. Tyyne on aiemmin kahlannut siellä juuri ja juuri uintisyvyyteen, mutta ei vielä ole uskaltanut lähteä uimaan kunnolla. Menin tällä kertaa hieman jyrkempään rantaan ja nostin omat puntit ylös. Houkuttelun ja lelufrisbeen avulla sainkin Tyynen uimaan asti. Lisäsin sen uintimatkaa joka noudolla hieman ja lopetettiin noin neljän onnistuneen toiston jälkeen. Tässä vaiheessa uintimatkaa kertyi noin 5 metriä. Tyynen vauhti rannasta kasvoi joka toistolla sen verran paljon, että ensi kerralla se varmaan ui jo vaikka kuinka syvällä. No, eipä sillä mikään kiire ole kun ikää on vasta 3,5kk :)<br /><br />Tyynen lähitulevaisuuden treeniohjelmassa on ainakin:<br />- laatikkotreeni (pienennetään laatikkoa)<br />- noudon luovutus sivulla<br />- paikalla istuminen<br />- maahanmeno (oikeaan tekniikkaan keskittyminen)<br />- muistinoudot erilaisissa ympäristöissä<br /><br />----<br /><br />Rauha pääsee huomenna Oreniusten agilityvalmennukseen. Lisäksi lauantaina on vuorossa roturace-kilpailu Hyvinkäällä. Näistä ja meidän muista puuhailuista lisää luvassa lähipäivinä :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8112180630704396727?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-86538853160008475412011-05-31T17:16:00.000+03:002011-05-31T17:16:14.333+03:00Tyyne on ehtinyt opettelemaan paljon uusia asioita viimeisen kolmen viikon aikana. Tyynen treenailujen tärkeimpänä painopisteenä on ollut maltin kasvattaminen. Tätä olemme harjoitelleet Gunilla Wedeenin kirjan "Arjelle kultareunus - sekä sinulle että koirallesi" -kirjan opetusten mukaisesti. Tyyne on siis mukana Rauhan treeneissä ja niiden ajan se harjoittelee yksin oloa hihnassa kytkettynä. Ideana on se, ettei koira pääse pentuaikana koskaan tekemään mitään - ei ennen eikä jälkeen treenien. Näin sille ei tule mitään odotuksia ja se oppii rauhallisesti odottamaan. Toistaiseksi tämä harjoittelu on mennyt erittäin hyvin. Rauhallisemmissa treeneissä Tyyne on käynyt makoilemaan heti ja on ollut koko ajan hiljaa. Agilitytreeneissä mä päädyin torstaina tekemään niin, että vein Tyynen treeniaitauksemme takareunaan kiinni, koska Rauhan kuumuminen vaikutti Tyynen rauhoittumiseen paljon. Kentän laidalle se protestoi hetken aikaa, mutta rauhoittui sitten makoilemaan.<br /><br />Mulla on kentällä mukana myös häkki, minne laitan Tyynen silloin kun haluan tehdä myös sen kanssa jotain treenien aikana. Toistaiseksi tämä taktiikka on toiminut oikein mukavasti.<br /><br />Kotona treenihetkiä tulee päivän aikana useita. Olen innostunut naksuttelemaan Tyynelle ja naksun avulla meidän noutokin on jo aika kivalla mallilla. Aloitin puukapulalla ja vaihdoin sen heti seuraavaan treeniin metallikapulaan. Tyyne oppi nopeasti nostamaan ja kantamaan noutoesinettä, mutta se yritti alkuun viedä esinettä musta poispäin. Vahvistin tätä naksuttelemalla mua kohti kääntymistä ym. Lisäksi opetin luovutusta varten erikseen Tyynelle käsikosketuksen. Opetin kosketukseen myös käskysanan "koske". Kun molemmat temput olivat omalta osaltaan hyvällä mallilla (koskeminen luotettavaa ja kapula pysyi suussa), lähdin yhdistämään näitä. Jo ensimmäisen harjoituksen aikana Tyyne hiffasi, että kapulan kanssa kuuluu tökkästä mun kättäni. Tähän meidän noutoharjoittelu jää hetkeksi, koska haluan opettaa Tyynen luovuttamaan suoraan sivulle kaiken. Noutojen suhteen keskitymmekin tällä hetkellä enemmän tuomaan erilaisia esineitä (damin, tunnarikapulan yms.).&nbsp; <br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-6XRQAICKTDI/TeTrJBxX8WI/AAAAAAAAAEI/z3YD_259u_E/s1600/255020_10150203314534787_742854786_6859884_6065586_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="393" src="http://4.bp.blogspot.com/-6XRQAICKTDI/TeTrJBxX8WI/AAAAAAAAAEI/z3YD_259u_E/s400/255020_10150203314534787_742854786_6859884_6065586_n.jpg" width="400" /></a></div><div style="text-align: center;">Tyyne palauttamassa kapulaa</div><br />Noudon jälkeen seuraava tärkeä harjoituksen kohde oli sivulletulo, mikä on yksi tärkeimmistä asioista oikeastaan kaikissa meidän lajeissa. Päätin lähteä opettamaan sitäkin naksuttimen avulla. Tähän otettiin apuvälineeksi aluksi pesuvati, jonka päälle koira nostaa etutassut. Siinä sitä naksutettiin aluksi pienestäkin takajalkojen liikkeestä ja hiljalleen siitä, että koira kiersi korokkeen päällä vierelle. Muutaman päivän harjoittelun jälkeen pääsimme korokkeesta pois ja Tyyne tarjosi takapää edellä peruuttamista tosi kivasti. Ainoa ongelma meillä on se, että neiti yrittää tehdä tämän kahdella jalalla ja hakee myös herkästi käsikosketusta samalla, vaikka kädessä ei olisikaan mitään. Tällä hetkellä meillä on työn alla tarkka istumisasento ja käskyyn ehdollistaminen. Teimme pesuvatitreeniä noin viikon erittäin tiiviisti ja Tyyne alkoi hieman tylsistyä liikkeeseen, joten jätin sen hetkeksi hautumaan taka-alalle. Lähipäivinä voisi kyllä ottaa tavoitteeksi liikkeen loppuun hiomisen. Sen jälkeen yhdistän sivulletulon osaksi noutoliikettä. <br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-VRi8Bqay_vI/TeTrHCE0SSI/AAAAAAAAAEE/gFp99uj0y2k/s1600/254403_10150203314494787_742854786_6859883_3829347_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-VRi8Bqay_vI/TeTrHCE0SSI/AAAAAAAAAEE/gFp99uj0y2k/s400/254403_10150203314494787_742854786_6859883_3829347_n.jpg" width="383" /></a></div><div style="text-align: center;">Noudon luovutusta on jo harjoiteltu perusasennossa. Tosin tällä hetkellä vasta niin, että Tyyne pysyy koko ajan paikallaan.&nbsp;</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: left;">------</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Meillä oli yhdet pentutreffit reilut 2 viikkoa sitten. Siellä Tyyne sai olla lähinnä seuraneitinä Rauhan kanssa, kun muut sisarukset harjoittelivat perustottelevaisuutta ja noutoa. Kaikki pääsivät tutustumaan myös riistaan. Kaikki pennut pääsivät paikalle ja olivat oikein pätevän oloisia pikkukoiria. Kaikkien kanssa on puuhailtu jo yhtä sun toista hyödyllistä. Se näkyi mukavana kontaktina. Perusnoudon kanssa on kaikilla vielä jonkin verran tekemistä. Kaikki hakevat ja palauttavat heitetyn damin - jos ei käteen niin ainakin omistajan jalkoihin. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin noudon hiomisessa :) Riista oli edelleen tosi kiva juttu. Varista kannettiin kivasti ja pupuakin yritettiin raahata mukaan, vaikka se oli vielä aika iso 3-kuisille pikkupenikoille.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tyyne suhtautuu riistaan erittäin intohimoisesti. Ainut ongelma on vaan se, että se ei ole yhtä miellyttämisenhaluinen kuin Rauha. Se ottaa heti syvän koko suun otteen linnusta kuin linnusta ja tämän jälkeen haluaisi poistua takavasemmalle linnun kanssa, jos vaan mahdollista. Se toi mulle (varmaan vahingossa) variksen pari kertaa sunnuntaina, kun käytiin yhdessä viemässä Rauhaa varten lintu maastoon. Sen jälkeen ajattelin, että kokeillaan nyt vielä tuoko se linnun ihan oikeasti jo mulle. No eikä mitä, Tyynellä oli tosi kivaa juosta varis suussaan pitkin pihaa... Joten ehkä me keskitytään suunnitelmien mukaisesti perusnoudon vahvaan opettamiseen ja otetaan riistat esiin vasta hieman myöhemmin. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Meillä oli myös viime sunnuntaina pentujen kimppatreenit. Sinnekin tuli Myytä lukuunottamatta koko porukka. Oli kiva nähdä, että parin viikon takaisia kotiläksyjä oli harjoiteltu ja noutotreenit edenneet kivasti. Varista ja lokkia kannettiin taas innokkaasti. Starttarin ääni ei pentujen elämää myöskään hetkauttanut, mitä nyt vilkaisivat että mistäs tuo kuului. Treenien lopuksi menimme joukolla veden äärelle. Tarkoitus oli, että pennut saattaisivat uskaltautua paremmin uimaan, kun saavat riekkua laumana. Friidu oli jo kokenut uimari ennestään ja Tessa oli edellispäivänä lähtenyt uimaan. Tyyne taas on tähän asti keskittynyt putoamaan milloin mistäkin veteen. Rannassa se on kahlaillut innokkaasti ja perjantaina se tuli mun perässä uimaan kun kahlasin itse syvemmälle.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Pääosin tämä uittotaktiikka toimi - pennut kävivät yhä syvemmältä hakemassa lelua. Tyyne keksi kuitenkin paremman taktiikan. Se kyttäsi rannalla kaikkia muita vedessä käyviä sisaruksia. Rantautumisen yhteydessä Tyyne oli aina vieressä odottamassa ja repi lelun sisaruksen suusta. Sen jälkeen se kiikutti tietysti lelun vielä mulle toiveikkaana, että "mä noudin tämän, saanko palkkaa". Jepjep, Tyyne taitaa jatkossa opetella uimaan ihan yksinään.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-HJc1IdoH7fk/TeT2IQvNQhI/AAAAAAAAAEM/FGGpSP1piEs/s1600/259004_10150204263669787_742854786_6869876_3546592_o.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="190" src="http://2.bp.blogspot.com/-HJc1IdoH7fk/TeT2IQvNQhI/AAAAAAAAAEM/FGGpSP1piEs/s400/259004_10150204263669787_742854786_6869876_3546592_o.jpg" width="400" /></a></div><div style="text-align: center;"><span class="fbPhotoCaptionText">Kuvassa vasemmalta Tuomas&amp;Ansa, minä&amp;Tyyne, Marita&amp;Chili, Riitta&amp;Friidu, Maria&amp;Mauri ja Tuija&amp;Tessa. Vain pitkämatkalaisin (Myy) puuttui tällä kertaa porukasta.</span> </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tyynelle on muutaman kerran tehty pieni hakuruudun tapainen ja se on tuonut sieltä pari damia oikein hyvin. Se tuntuu pitävän etsimisestä, koska se todella mielellään lähtisi alueelle vielä uudestaan tsekkaamaan, onko siellä vielä jotain. Muistinoutoja olemme tehneet muutamia ja tarkoitus on lisätä ja vaikeuttaa niitä lähitulevaisuudessa pieni askel kerrallaan.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tokojutuissa isoimpana työn alla on tällä hetkellä seuraaminen, jota olemme harjoitelleet imuttamalla. Maahanmenoa olen naksutellut Tyynelle, mutta siihen pitäisi liittää jossain vaiheessa joku käskysana ja saada se yleistettyä myös kentälle. Paikalla istumista olemme harjoitelleet silloin tällöin lähinnä ruokakupin kanssa. Sitä tulisi vahvistaa vielä paljon ja lisätä harjoitukset myös meidän noutopuuhiin ja tokotreeneihin.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tyyne on meidän reissulainen, joka roikkuu aina mukana Rauhan treeneissä. Me käymme myös erikseen harjoittelemassa joka tiistai tollereiden kimppatreenivuorolla Herttoniemessä. Siellä on meidän kanssa käynyt harjoittelemassa Maria&amp;Josefina&amp;Mauri, Riitta&amp;Friidu ja Tuomas&amp;Ansa. Ihanan innokasta porukkaa nämä pentujen omistajat, tuskin maltan odottaa mitä näistä vielä tulee :) </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kotona Tyyne on toistaiseksi ollut yksin tosi kivasti. Se on järsinyt yhden kirjaston kirjan ja muutaman laturin johdon, jotka oli jätetty väärään paikkaan. Työpäivän aikana tulee vielä pissaa ja kakkaa lattialle, mutta muutoin neiti alkaa olla kohtuullisen sisäsiisti. Onneksi koulut loppuvat lauantaina, sen jälkeen Olli on kesälomalla ja koirien yksinoloajat vähenevät minimiin. Vajaan 2 viikon päästä on yksi vuoden eniten odotetuista tapahtumista eli tollerileiri! Minä olen siellä MH-kuvauksen toimihenkilönä puolet ajasta ja toisen puolikkaan harjoittelemme Rauhan kanssa nome-ryhmässä. Tyyne-kiertolainen pääsee myös mukaan hengaamaan ja keräämään rapsutuksia :)<br /></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8653885316000847541?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-87048244077803555372011-05-29T13:03:00.001+03:002011-05-29T13:06:34.561+03:00Viime viikkoina on pitänyt kiirettä niin työrintamalla kuin vapaa-ajallakin. Tämän seurauksena meidän blogipäivitykset pysähtyivät kolmeksi viikoksi. Paljon on taas treenattu ja kisattu, joten tästä tulee jokseenkin pintapuolinen käsittely. Jaan myös selkeyden vuoksi nämä blogipäivitykset jatkossa koirittain. Rauha saa aloittaa tällä kerta.<br /><br />Aloitetaan siitä tärkeimmästä, eli Rauha osallistui sunnuntaina 22.5.2011 Novascotiannoutajat ry:n järjestämään luonnetestiin. Tuomareina toimivat Pasi Halme ja Pekka Orava. Aika hyvin tunnistin tuloksista oman koirani. Yllärinä oli vain se, että vuoden ikäisenä mh-kuvauksessa innolla leikkinyt (myös etäleikkijän kanssa) ei halunnut vetää keppiä eikä patukkaa yhtään. Sitä saa mitä tilaa - meidän noutaja luovuttaa kaiken heti käteen :) <br /><div class="mbl notesBlogText clearfix"><div><br />Toimintakyky +1 kohtuullinen<br />Terävyys +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua<br />Puolustushalu +1 pieni<br />Taistelutahto: -1 pieni<br />Hermorakenne +1 hieman rauhaton<br />Temperamentti +1 erittäin vilkas<br />Kovuus +1 hieman pehmeä<br />Luoksepäästävyys +3 Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin<br />Laukausvarma +++<br /><br />+112 pistettä<br /><br />Aluksi höpöteltiin tuomarin kanssa meidän elämäntilanteesta ja asuinolosuhteista yms. Sitten tuomari hieman rapsutteli Rauhaa ja aloitimme tositoimet, eli taisteluleikin. Rauha on aina leikkinyt innokkaasti niin minun kuin vieraidenkin kanssa, joten enhän minä ollut älynnyt varata taskuun mitään omaa repimislelua. Olisi pitänyt, koska Rauha ei todellakaan ymmärtänyt, että keppiä tai paksua motivointipalikkaa olisi pitänyt vetää. Se luovutti kaiken nätisti mun käteeni, eikä intoutunut yhtään vetämään vastaan. No, elämä on. Mehän käytetään kyllä treeneissä lelua, mutta pääasiassa Rauha saa juosta narupallon perässä ja halutessaan vetää sitä...<br /><br />Taistelutahdottomuuden toteamisen jälkeen jatkoimme kelkkatestiin. Siinä koiraa kohti vedettiin rämisevää kelkkaa. Rauha noteerasi kelkan vasta kun se oli edennyt noin 5 metriä. Siinä vaiheessa tuli odotettua haukkumista. Rauha vaihtoi tosi nopeasti mun selän taakse ja taisi muutaman kerran nykäistä hihnan kireäksikin. Kelkan pysähdyttyä Rauha meni melkein heti katsomaan sitä. Tämän jälkeen käytiin vielä kävelemässä lenkki kelkan tulopaikassa ja ohituksessa se ei kelkkaa juuri noteerannut (saattoi kyllä vilkaista).<br /><br />Kelkkatestin jälkeen toinen tuomareista hyökkäsi meitä kohti keppi kädessä. Rauha haukahti äijälle pari kertaa ja meni sen jälkeen mun selän taakse odottamaan, että minä huolehdin pahasta sedästä. Hyökkäyksen jälkeen setä oli Rauhasta taas ihan kiva. Tuomari vei Rauhan kauemmaksi ja hetken silittelyn jälkeen kutsuin koiran luokse. Tämän jälkeen lähdimme kävelemään kierrosta, jonka ensimmäisessä vaiheessa meidän nenän edestä nousi ylös haalari. Tätä Rauha väisti nopealla liikkeellä. Ohituksessa se haistoi haalaria, että mikäs tämä olikaan. Seuraavaksi meidän takaa vyöryi rämisevä tynnyri, johon Rauhan reaktio oli ottaa jalat alle. Tynnyrin pysähdyttyä Rauha meni kuitenkin kohtuullisen nopeasti katsomaan sitä, eikä näyttänyt erityisen kuormittuneelta muutenkaan.<br /><br />Pelottelujen jälkeen oli vuorossa pimeä huone. Huikkasin ovelta koiralle, että tänne mennään. Hetken päästä toinen tuomari päästi Rauhan sisään. Tämän jälkeen oli pitkään hiljaista, kunnes näin hämärässä koiran hiipivän erittäin jäykkänä ja varuillaan huoneen perälle. Se jäi seisomaan tuomarin viereen ja katsomaan pientä valonpilkahdusta ikkunasta. Etäisyyttä muhun oli noin metri. Siinä seistiin sitten muutama minuutti ihan paikallaan. Sitten Rauha hiipi mua kohti, mutta noin 80cm:n päässä päättikin kääntyä takaisin ikkunaan päin. Jouduin lopulta kutsumaan koiraa, jolloin se tuli välittömästi ja kävi mun penkin alle makaamaan.<br /><br />Pimeästä huoneesta tuli ulos ihan eri koira kuin sisään mennessä. Rauhan häntä oli nyt alhaalla ja se oli selvästi hieman paineistuneen oloinen. Seuraavaksi vein koiran kiinni seinään ja menin kulman taakse odottamaan. Toinen tuomari aloitti hyökkäyksen koiraa kohti. Rauha oli kuulemma ensin makoillut paikallaan. Tuomarin tultua lähemmäksi, se oli noussut istumaan ja alkanut haukkumaan. Hyökkäyksen loputtua tuomarisetä oli kuitenkin taas kiva kaveri.<br /><br />Lopuksi tuli vielä ampuminen. Rauha oli tässä vaiheessa vielä hieman paineistuneen oloinen, mutta se ei reagoinut laukauksiin millään tavalla. Varmaan korvat hieman heilahtivat :)<br /><br />Testin jälkeen käytiin hakemassa narupallo autolta ja Rauha rentoutui silminnähden, kun sai "tutin" suuhunsa. Rauha odotti autossa koko päivän, koska olin itse talkoilemassa luonnetestissä. Otinkin sen vielä testin jälkeen kentälle uudestaan hengaamaan ja oli kiva todeta, että se tuli testipaikalle häntä pystyssä. Ei näyttänyt muistavan mitään aiemmista pelotteluista :) <br /><br />Koska koira vaikutti omalta itseltään luonnetestin jälkeen, kävimme vielä illalla agilityn ratatreeneissä. Eipä me mitään isoa tehty, mutta koira vaikutti pelittävän ihan normaaliin tapaan. <br /><br />---<br /><br />Agilityssa olemme ehtineet kisata Orimattilan jälkeen kuusi starttia. Seuraavaksi oli vuorossa tuplakisat Vantaalla (6.5). Ensimmäisellä radalla oikaisin yhdessä mutkassa sen verran, että koira tuli hypyn ohi. Lopetin myös ohjauksen tokavikalla esteellä ja tuloksena viimeinen rima putosi. Huomasin vasta jälkikäteen, että meille oli silti merkattu tulokseksi 5vp. No, eipä sen niin väliä kun ei oltu missään palkinnoilla tms. Rata löytyy täältä: http://www.youtube.com/watch?v=zbpvTBuJe8o<br /><br />Toinen rata oli taas yksi yritys lisää meidän läheltäpiti ratoihin. Oltiin puhtaalla nollalla radan loppupuolelle asti, kunnes mun piti tehdä takanaleikkaus ihan radan laidassa olevalla hypyllä. Ilmeisesti edessä oleva aita tms. hämäsi Rauhaa, koska se pujahti mun edestä ja meinasi mennä väärälle esteelle. Tästä siis vitonen. Jälleen kerran. Rata löytyy myös videolta täältä: http://www.youtube.com/watch?v=EYChZRDMYnE<br /><br />Kiitos molempien ratojen kuvaamisesta kuuluu Rauhan Ansa-tyttären emännälle Sohville :)<br /><br />Seuraavana aamuna lähdimme Itä-Helsinkiin - tuplakisoihin jälleen. Sen reissun olisi voinut jättää tekemättäkin, sen verran huonoa rataa tuli tehtyä. Ekalla radalla Rauha oli jotekin todella paljon mun näpeissä, eikä irronnut mutkissa hypyille ollenkaan. Näin saimme itsellemme 3 kieltoa -&gt; hylätty tulos. Tokalla radalla Rauha hyppäsi puomin alastulokontaktilta. Jotenkin tulee taas pieni deja vu -fiilis, kun nyt yritin vielä pysäyttää sen kontaktille. Pitää varmaan oikeasti alkaa treenata kosketusalustalla itsenäistä kontaktille menoa, jos kerran aion sen jatkossa pysäyttää puomilla. Saimme myös toisen virheen muistaakseni keppien sisäänmenosta. Kymppi saldona.<br /><br />Viikkoa myöhemmin oli vuorossa tuplakisat Kirkkonummella. Mä onnistuin elämäni ensimmäistä kertaa katsomaan kisojen alkamisajan totaalisesti väärin kutsukirjeestä. Luulin, että maksiykköset aloittavat vasta kymmeneltä ja ilme oli varmasti näkemisen arvoinen, kun klo 9.15 katsoin kisapaikan parkkikselta, että joku maksikoira on jo radalla! Kisajärjestäjät olivat kuitenkin sen verran reiluja, että järjestivät mulle luokan lopuksi pikaisen rataantutustumisen ja sen jälkeen startin. Mirka oli onneksi mukana ja lämmitteli koiran sillä välin kun yritin pikaisesti tsekata, miten rata menee. Kävelin radan kerran läpi ilman koiraa ja saman tien lähtöön. Se meni ennakko-odotuksiin nähden yllättävän hyvin. Rauha pudotti toisen riman ja lisäksi taidettiin saada keppien sisäänmenosta vitonen. Kympillä päästiin kuitenkin viidenneksi ja palkintopallille. Toinen rata harmitti sitten jo vähän enemmän. Oltiin nollalla tokavikalle esteelle asti. Keinun jälkeen oli rataa jäljellä enää rengas ja hyppy. No, näköjään meidän pitää aina onnistua jotain tekemään ja niin tälläkin kertaa :( Rauha hyppäsi nimittäin renkaan sivusta. Luulen, että pääsyynä oli keinu, jonka jälkeen Rauha tuijotti tosi vahvasti mun kättä, eikä enää ehtinyt renkaan edessä kääntää itseään oikeaan rakoon. Vitosella oltiin kuitenkin neljännellä sijalla, mutta vitsit kun taas harmitti... <br /><br />Nyt ei meillä ole kisoja hetkeen tiedossa, kun kesä-heinäkuussa kisoja on niin vähän missään. Katsellaan ja ilmoitetaan heti kun vaan aikatauluun ja etäisyyksiin sopii. Pienestä se onnistuminen on kiinni!<br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-1jC0WwctKBk/TeIaUS-lpoI/AAAAAAAAAD8/kbRrF1VH7I0/s1600/22052011+337.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="http://4.bp.blogspot.com/-1jC0WwctKBk/TeIaUS-lpoI/AAAAAAAAAD8/kbRrF1VH7I0/s400/22052011+337.jpg" width="340" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Rauha pujottelee luonnetestin jälkeisissä treeneissä (kuva: Tuuli Sistonen) </div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-5MlLvi--b48/TeIaUsJI7EI/AAAAAAAAAEA/T6rQfuTXwCA/s1600/22052011+285.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="285" src="http://2.bp.blogspot.com/-5MlLvi--b48/TeIaUsJI7EI/AAAAAAAAAEA/T6rQfuTXwCA/s400/22052011+285.jpg" width="400" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">Kalju-Rauha hyppää (kuva: Tuuli Sistonen) </div><br /><br />--<br /><br />Muita juttuja ollaan treenailtu tasaiseen tahtiin. Tokossa ollaan keskitytty erityisesti seuraamiseen ja vasemmalle käännöksiin. Tämä on tuottanut tulosta ja Rauha kääntää käännöksissä takapäätään jo tosi kivasti. Noutojutuissa Rauha on vieläkin aika kuuma, täytyy siis yrittää keskittyä erityisesti malttiin ja oikeaan mielentilaan lähitulevaisuudessa.<br /><br />--<br /><br />Lähitulevaisuudessa meillä ei ole kokeita tiedossa, mutta kahden viikon päästä on taas kauan kaivattu tollerileiri! Olen puolet ajasta MH-kuvauksessa töissä, mutta lopun ajan vietämme Rauhan kanssa nome-ryhmän treeneissä. Toivottavasti saadaan uusia hyviä vinkkejä ja treeni-ideoita työstettäväksi!<br /><br /></div></div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8704824407780355537?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-88025223420289670662011-05-05T16:39:00.001+03:002011-05-05T16:39:45.000+03:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Nyt on taas reilu viikko takana ja siihen onkin mahtunut jos jonkinlaista puuhaa...&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b>Rauhan touhut</b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Agilitykausi korkattiin Ojangossa möllikisoilla viime viikon ke-iltana. Olin itse päivällä kuumeessa ja muutenkin flunssainen. Agilitykauden korkkaaminen tuntui kuitenkin siinä vaiheessa tosi hyvältä idealta. Tyynekin pääsi mukaan ihmettelemään koiratapahtuman tunnelmia. No, eihän se rata mitenkään kovin kehuttavasti mennyt... Allekirjoittanut oli ihan kohmeessa ja myöhässä kaikissa ohjauksissa. Heti alkuradasta ohjasin Rauhan yhden hypyn ohi huolimattomuuttani. Pari estettä sen jälkeen Rauha tiputti muurin palikat ja kepeille mä ohjasin sen törkeän huonosti. Ja toisesta välistä tietysti sisään. Loppurata oli sentään puhdas, tosin ei mitenkään erityisen kaunis.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Torstaina oli vuorossa Oreniuksen agilityvalmennus. Oma olotila oli sentään hieman edellispäivää parempi, mutta ei vielä mikään erityisen hyvä. Treeni olikin aikamoista rääkkiä erityisesti ohjaajalle talvitauon jälkeen. Huomasin kyllä, että juoksulenkit on jääneet minimiin Rauhan mammaloman aikana. Reilu 15 minuuttia juostiin täysiä ja hinkattiin tiukkoja mutkia. Rata meni siihen nähden kyllä hyvin, että meillä oli takana 3,5 kuukauden treenitauko. Keppien sisäänmeno oli tosi paha, se oli suoraan putken suun vieressä ja sitä hinkattiinkin tosi pitkään, että ehdin saada koiran hallintaan ennen sen sujahtamista putkeen. Kepeillä näkyi selviten talvitauko. Rauha meni tosi usein tokaan väliin sisään ja koittipa rouva myös fuskata loppupujottelusta keppivälejä. Kokonaisuutena Juha totesi, että kivan oloinen kokonaisuus, kunhan saan vaan ajoitukset kohdilleen. Ja mun täytyy alkaa haltuunotoissa käyttämään enemmän vastaista kättä.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tiistaina sain Mirkan matkaseuraksi Orimattilan agilitykisoihin. Pakkasimme autoon Rauhan ja Tyynen lisäksi Hiili-porokoiran ja yhden 7-viikkoisen lapinkoiratytön. Matka meni hiljaisissa merkeissä ja Tyyne nukkui kisapaikalla kevythäkissä kuin vanhakin konkari. Molemmat 1-luokan radat olivat todella helppoja. Suoraa linjaa ja mutkaputkia, joista käännyttiin eteenpäin. Onnistuinhan mä silti jotakin sössimään... Ensimmäisellä radalla kepeille tultiin suoralta, jolloin Rauhalla oli vielä hidastamisenkin jälkeen sen verran vauhtia, että se sujahti toisesta välistä sisään. Korjasin sen monta kertaa päin p*tä ja loppupujottelussa se vielä sinkaisi viimeisten keppien ohi. En jaksanut jäädä hinkkaamaan, joten hylkäyshän siitä tuli. Koko muu rata oli luonnollisesti tyylipuhdas, vaikkakaan ei meidän parasta menoa. Toiselle radalla tsemppasinkin sitten itseni, että nyt otetaan ainakin kepit hyvin. Joo, niinhän me otettiinkin - ensimmäiset 11 keppiä. Katsoin siihen asti koiraa ja taisinpa pitää kättäkin jonkinlaisena merkkinä keppien jatkumisesta. No, siinä vaiheessa mä tietysti huokaisin että menihän ne ja käänsin katseeni kohti seuraavaa estettä. Näin sitten liian myöhään silmänurkastani, että viimeinen keppi jäi kiertämättä ja hyllyhän siitäkin sitten tuli. Muu rata oli luonnollisesti taas puhdas. Tosin puomin ylösmeno oli hieman siinä ja siinä, että ottiko. Molemmat radat on videollakin, täytyy heittää ne nettiin jossain sopivassa raossa. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Huomenna ja lauantaina on tiedossa tuplakisat. Täytyy nyt yrittää tsempata ja pitää paketti kasassa. Pienestä noi onnistumiset on edelleen kiinni, joten onhan meidän joskus pakko myös onnistua, eikö vaan?! Mä niin haluaisin saada tuolle jo ne nousunollat, niin päästäisiin vähemmän päätöntä juoksua vaativiin ja monimutkaisempiin ratoihin käsiksi. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tokossa olen keskittynyt pään seinään hakkaamiseen... Tai no, mitä se nyt onkaan. Viime viikolla otimme jonkin verran makuulta seuraamaan kutsuja. Rauhalla ei edelleenkään ole jarruja. Menin vielä kerran palkkaamaan sen pallolla, jolloin ei todellakaan jarruta (vaikkakin pallo lensi tulosuuntaan). Täytynee siis ottaa tehokkaammat pysätyskeinot käyttöön (= lihapullat tai makkara). Kaukoja on otettu takapalkan kanssa vaihtelevalla etäisyydellä ja ne on tuon avun kanssa menneet ihan kivasti. Tosin etäisyyden kasvattamista kaivataan vielä. 10 metrin säteellä Rauha tekee kyllä kivasti, mutta sitä pidempi matka tekee musta suuremman magneetin ja tekniikka meinaa herkästi kadota (vaikka vapautan sen aina takapalkalle muutaman toiston jälkeen). </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Sitten se masennuksen aihe eli seuraaminen... Viikolla treenatessa tuli todettua, että Rauhan vasemmalle käännökset on ihan hanurista ja muutenkin seuraamisen paikka on turhan väljä. Mirka katsoi meidän epätoivoista menoa vappuaattona. Treeni oli sen tasoinen, että mua ketutti koiran seuraamispaikan vaeltaminen. Se taas vaikutti Rauhaan, minkä tuloksena se alkoi jätättää ja väljistyä entistä enemmän. Mirka toisti aiemman vinkkinsä, mitä on pakko näemmä alkaa noudattamaan. Rauha seuraa siis hihnassa erinomaisesti. Jatkossa koiran kaulassa on aina tokotreeneissä ketjupanta ja me tehdään seuraamista pelkästään kytkettynä tässä lähiviikot. Lisäksi naksuttelen seuraamisasentoa hieman enemmän ylöspäin palkkaamalla pienestä hyppelystä, josko vaikka paikka tiivistyisi sellaisen fokuksen avulla paremmaksi. Tiistain treeneissä harjoitukset tuntuivat toimivan ja Rauha seurasi kytkettynä tosi intensiivisesti ja hyvällä paikalla. Tätä siis jatketaan tarpeeksi pitkään ja toivotaan, että paikka paranee. </div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Noutohommia emme ole ehtineet harjoitella kuin muutaman kerran, mutta niillä treenikerroilla ollaan tehty pellolla hallinta- ja markkeeraustreenejä. Yritin tehdä markkeerauksia yksin niin, että jätin Rauhan istumaan, kävelin heittämään damin ja palasin lähettämään koiran. Selvästi pitkä odotusaika teki harjoituksesta vaikeampaa, koska jouduin lähettämään koiraa ajoittain muutaman kerran ennen kuin se löysi damin. Toki dami putosi suht avoimelle pellolle ojan taakse, mikä hankaloitti markkeerausta osaltaan myös. Tuollaisia täytyy selvästi treenata lisää. Lisäksi olemme tehneet ohjausharjoituksia ja perus malttitreeniä, missä heittelen dameja provosoivasti Rauhan yli tai ohi. Näissä se pysyi paikallaan nätisti, mutta nyki kyllä heitoista hieman. Näitäkin siis jatkamme. Hakua emme ole treenanneet mammaloman jälkeen ollenkaan, joten täytynee tehdä rouvalle myös hakuruutu vaihtelevaan maastoon lähipäivinä. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Rauha on myös saanut kotona katsella sivusta Tyynen treenaamisia ja se on näyttänyt hieman hämmentyneeltä. Tämän tyyliset harjoitukset tulevat jatkumaan myös. Kotona Rauha ei ole käskyn alla, mutta noutotreeneissä tarkoitus on opettaa molemmat koirat odottamaan käskyn alla toisen työskennellessä.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b>Tyynen toilailut</b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tyyne on viimeisen 1,5 viikon aikana saanut totutella harrastuskoiran arkeen. Se on ollut mukana treeneissä ja kisoissa. Meillä oli myös maanantaina yhdistyksemme kenttätalkoot, joissa kakara pyöri noin 2,5 tuntia lähes 20 ihmisen ja 5 muun koiran kanssa. Kisoissa se ei ole ottanut häiriötä yhtään vaan on lähinnä halunnut mennä tervehtimään muita koiria ja ihmisiä. Se on myös oppinut nukkumaan kevythäkissä. Talkoissa Tyyne otti isosta aitauksesta kaiken ilon irti ja pyöri koko talkoiden ajan milloin missäkin puuhastelemassa. Se leikki muiden koirien ja ihmisten kanssa, varasti työkalupakista ruuveja sisältävän pussin ja söi keppejä. Se myös löysi aitauksesta pienen reiän, mistä tutkimusaluetta pääsi mukavasti laajentamaan. Hölmö otus. No, eipähän se näytä erityisesti pelkäävän mitään. Eikä ainakaan turhaan pyöri jaloissa.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Uusien asioiden opettelu on jatkunut tiukkaa tahtia :) Viime aikoina suurimpana työsarkana on ollut nouto. Aloitin treenaamisen ihan olkkarin nurkassa tyhjällä vessapaperirullalla. Naksun avulla se oppi nostamaan rullan heti ekassa harjoituksessa. Sittemmin olemme harjoitelleet nostamista ja esineen pitämistä vähän aikaa. Esine on tällä hetkellä useimmiten puinen noutokapula. Olemme myös harjoitelleet nostamista ja kantamista pentudamilla ja metallisella noutokapulalla. Kaikki nousevat ongelmitta. Tiistaina siirryin ensimmäistä kertaa ulos harjoittelemaan ja sielläkin kapula nousi tosi kivasti. Tosin noutokapula on Tyynestä sen verran kiva, että siitä olisi selvästi kiva viedä kapula jonnekin omaan jemmaan tarkempaa tutkimista varten. Se on siis selvästi hokannut että kapulaa kantamalla kuulee naksautuksen, mutta toistaiseksi ei vielä ole täysin selviö, että kapula kannattaa kiikuttaa mulle. Tyyne oli eilen tokotreeneissämme mukana ja siellä se toi mulle tosi nätisti pentudamia lyhyeltä matkalta. Jatkamme siis edelleen pitoharjoituksia ja alan hiljalleen vaatimaan kapulan luovutusta käteen.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tyynen kanssa on harjoiteltu myös sivulletuloa, mutta sivulle ohjaaminen on vielä hieman hankalaa. Se kyllästyy aika nopeasti seuraamaan mun kättä ja istahtaa muuten vaan. Olenkin palkannut sitä paljon ihan vaan käden seuraamisesta. Tiistain treeneissä esittelin Tyynelle myös ensimmäistä kertaa kosketusalustan. Se alkoi heti muutaman toiston jälkeen tarjoamaan tassukosketusta. On tuo naksutin vaan mainio vekotin :)&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Lähitulevaisuudessa Tyynen harjoitusohjelmassa on:&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- perusasennon hakeminen&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- nouto (esineen pitäminen, kantaminen ja luovutus käteen)</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- kosketusalustan yleistäminen</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- käsikosketus (kuonolla käden koskettaminen)</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- paikalla istuminen</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">- peruuttaminen</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Luoksetulon harjoitteleminen on luonnollisesti koko ajan ohjelmassa. Pennut on pillitetty pienestä asti ruokakupille, joten luoksetulo pillillä on jo aika varma. Sitä ja suusanallista kutsua on kuitenkin vielä vahvistettava ja opetettava pennulle, että ne ovat ehdottomia käskyjä, joita kuuluu aina noudattaa.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b>Lähiaikoina tapahtuu:&nbsp;</b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b> </b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Rauhalla on agilitykisat perjantaina ja lauantaina. Sunnuntaina menemme Hyvinkäälle yöksi ja käymme kavereiden treffaamisen ohessa treenaamassa nomea ja tokoa. Tiistaina on vuorossa Tyynen ensimmäinen rokotus ja tokotreenit Herttoniemessä. Kesäkausi alkoi seurassamme myös tällä viikolla ja jatkossa meillä on tokotreenit keskiviikkoisin ja agility torstaisin.&nbsp;&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tyyne harjoittelee kotona ja Rauhan aktiviteeteissä omia harjoituksiaan. Leikitään ja pidetään kivaa. Lisäksi se opettelee rauhoittumaan kytkettynä ja häkissä. </div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8802522342028967066?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-32902625260041879932011-04-26T16:52:00.000+03:002011-04-26T16:52:49.522+03:00<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div>Pääsiäisen vietimme mökillämme Hauholla. Siellä kokosimme ensinnäkin koko laumamme yhteen. Salli kun on viettänyt viimeisen kuukauden vanhempieni luona. Hän ei välittänyt yhtään piraijalaumasta, joten siksi tällainen järjestely. Sallin ja Tyynen tutustuminen sujui kuitenkin ongelmitta. Salli ei välitä mokomasta kakarasta ja Tyyne oppi parin murahduksen jälkeen pitämään sopivan hajuraon vanhaan rouvaan. Tyyne kotiutui mökille todella nopeasti. Ekana iltana taisi tulla yksi lammikko sisälle ja sen jälkeen kaikki tarpeet ulos.<br /><br />Mökkielämä sopi Tyynelle oikein mainiosti. Se vietti mielellään aikaa pihalla eikä todellakaan pyörinyt jaloissa, vaan seikkaili isolla pihalla itsenäisesti. Sain sen tosin useamman kerran kiinni kuopan kaivamisesta kukkapenkkiin, mutta muutoin neiti käyttäytyi oikein hyvin. Meidän kovasti pärisevä ruohonleikkuritraktori hieman pelästytti ekoilla kerroilla mutta maanantaina Tyyne jo käveli traktorin vierellä ilman pelon häivää. <br /><br />Tyyne onnistui sunnuntaina putoamaan laiturilta järveen. Ehdinkin jo pidempään katsella, että niin tulee vielä pian tapahtumaan, koska neiti kiikkui reunalla sen verran uteliaana monta kertaa. Se ei tajunnut putoamisensa jälkeen uida rantaan, vaan Olli sai onkia pikkukoiran takaisin ponttoonilaiturille. Sen verran se hommasta otti onkeensa, että laiturilla ei tämän jälkeen enää hengailtu ihan niin paljoa eikä reunoille enää juostu. Maanantaina Tyyne haki damia muutaman kerran kahluusyvyydeltä vedestä, joten ainakaan veteen ei näyttänyt jääneen mitään isompia traumoja.<br /><br />Tyynen kanssa jatkettiin mökillä temppujen opettelua. Se osaa nyt peruuttaa autettuna jo pidempiä matkoja. Istuminen toimii myös mukavasti. Harjoittelimme myös tasapainoilua ja kropan hallintaa pienen jakkaran avulla. Tyyne oppi uskomattoman nopeasti nousemaan jakkaralle seisomaan ja sitten istumaan. Lopuksi harjoiteltiin vielä etupään laskemista jakkaralta niin, että takajalat jäävät ylös. Naksutin oli jäänyt kuitenkin kotiin, joten sheippasin ihan suusanallisesti pikkuista. Täytyy jatkossa käyttää enemmän naksua, niin kakara oppii vielä nopeammin tarjoamaan uusia toimintoja. Alla kuvasarja meidän temputtelusta.&nbsp; <br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-pXFXzpkmF_8/TbaPWQqwrmI/AAAAAAAAADE/tKBN0TDeNgc/s1600/tyynen_temppu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="352" src="http://3.bp.blogspot.com/-pXFXzpkmF_8/TbaPWQqwrmI/AAAAAAAAADE/tKBN0TDeNgc/s400/tyynen_temppu.jpg" width="400" />&nbsp;</a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">-----&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Rauha sai lomalla puuhailla tokoa ja vähän noutohommia. Ruudun oikeaa paikkaa haettiin muutamalla harjoituksella. Kokeilin viedä lelun ruutuun, jotta se vahvistaisi vielä entisestään oikeaan paikkaan juoksemista. Tämä tuntui toimivan hyvin, koska Rauha haki näissä harjoituksissa ruutua erittäin hyvin ja varmasti. Ruudun lisäksi harjoittelimme seuraamista. Olen nyt vaihtanut palkkaamisen pitkälti narupalloon ja se näkyy viretilassa. Ei vaan valitettavasti näy käännöksissä. Perusseuraaminen oli jo mukavan tiivistä, varsinkin kun muistuttelin oikeaa paikkaa hihnan kanssa. Vasemmalle käännökset taas tuntuvat olevan ihan täysin hukassa. Täytyy vaan palata taas ympyrän kävelemiseen ja sivuaskelten ottamiseen vas. käännösten yhteydessä. Harjoittelimme myös kaukokäskyjä, mutta niiden suhteen otin taas liian hankalia harjoituksia. Täytyy kentällä palata takaisin varmempiin suorituksiin. Mä olen nyt viime aikoina vaatinut joka paikassa samaa suoritusta kuin mihin kotona pystytään, mutta eihän se onnistu :( Palataan siis vähäksi aikaa takaisinpäin ja tehdään helppoja muutaman toiston suorituksia.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Noutoharjoittelu jäi hieman vähäsenlaiseksi Rauhan kanssa, koska olin pääsiäisen itse melko kipeä. Teimme kuitenkin yhden linjaharjoituksen, jossa lähetin koiraa pääosin yhdelle pitkälle linjalle muistipaikkaan. Välissä heittelin häiriöheittoja palautuksen aikana tai muuten vaan. Löysin helposti rajan, missä kohtaa markkeeraus oli liian lähellä ohjauslinjaa. Sen kanssa taistelimmekin hetken, ennen kuin sain koiran etenemään markkeerauksen ohi muistipaikalle. Muutoin erityisiä ongelmia ei ollut. Tosin näissä mielipiteenvaihdoissa koirasta lähti jonkin verran ääntä. Täytyy ottaa noutohommissa itse hieman napakampi ote ja todella keskittyä hiljaisen koiran luomiseen. Paras tapa saada ääntä aikaiseksi on tehdä epämääräisiä harjoituksia, joissa ei ole selkeää suunnitelmaa ja tavoitteita alusta asti. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><b>Tällä viikolla tapahtuu:</b></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Rauhan kanssa tämän viikon teemoiksi tokossa olen valinnut sen iänikuisen seuraamisen, ruudun loppuosan harjoittelun erikseen ilman ruutua (eli luoksetulo suoraan seuraamiseen) ja kaukokäskyt helpotettuina erilaisissa paikoissa.&nbsp;</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Noutopuolella Rauha keskittyy malttiin. Teemme siis erilaisia hallintatreenejä ja palkkaan koiraa paljon nameilla. Itse noutoja tehdään säästellen. Rauha saa myös alkaa seurata Tyynen treenailuja käskyn alla. Tyynen kanssa tehdään toki tällä hetkellä lähinnä tokoa ja leikkimistä, mutta jostain sekin häiriötreeni on aloitettava :) </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Torstaina osallistumme Rauhan kanssa Oreniuksen agilityvalmennukseen. Siellä tavoitteena on ottaa vastaan mahdollisimman paljon hyviä vinkkejä tulevaisuuteen ja lisäksi tasoittaa Rauhan agilityinto siedettäviin lukemiin. Ensi viikolla meillä onkin luvassa agilityssa aikamoinen kisarupeama: tiistaina Orimattilassa 2 starttia, perjantaina Vantaalla 2 starttia ja lauantaina Helsingissä 2 starttia. Toivottavasti pakka olisi kisoissa yhtä kasassa kuin se on ollut talven treeneissä ennen mammalomaa! </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tyyne harjoittelee tällä viikolla peruuttamista, sivulletuloa ja noutoa naksun avulla. Jos tylsää tulee, niin sitten me otetaan treeniohjelmaan myös joku uusi temppu. Esimerkiksi joku näistä: käsikosketus kuonolla, tassun antaminen, jalkojen välistä pujotteleminen, peruuttaminen korokkeelle. </div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">Tyynen kanssa myös käydään leikkimässä erilaisissa paikoissa ja yritän ujuttaa lähitulevaisuuteen myös meidän kaupunkireissun. Siihen kuuluu bussissa, metrossa, junassa ja raitiovaunussa liikkumista. Lisäksi käymme ihmettelemässä kauppakeskuksen ja Helsingin keskustan hälinää :) </div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-3290262526004187993?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-56227834806658892502011-04-21T15:29:00.002+03:002011-04-21T20:26:36.799+03:00Tyyne on viime päivinä saanut uusia kokemuksia oikein roppakaupalla.<br /><br />Sunnuntaina kävimme lähikentällä leikkimässä. Vieressä oli jalkapallohäkki, missä pikkupoika potki palloa. Ääni oli aluksi Tyynestä vähän outo, mutta lyhyen ihmettelyn jälkeen se malttoi leikkiä mun kanssani vähän aikaa. Maanantaina oli vuorossa meidän tokoporukan hallitreenit. Tyyne käveli reippaasti itse häntä pystyssä sisään halliin, eikä ottanut haukusta ja hälinästä häiriötä juurikaan. Ympärillä olevat koirat kiinnostivat kovasti ja sainkin tehdä jonkin verran töitä, jotta sain Tyynen hetkeksi keskittymään muhun. Sen jälkeen neiti pääsi takaisin autoon nukkumaan. Sillä välin kävin ottamassa kuvia treeneistä ja treenasin Rauhaa. Neiti onkin oppinut loistavasti kuorsaamaan autossa niin liikkeellä- kuin paikalla oltaessa :)<br /><br />Tiistaina oli vuorossa pk-seudun tollereiden vapaaharjoitteluvuoro. Meidän "treenikavereiksi" tulivat Friidu-sisko ja <a href="http://uunoilua.blogspot.com/">Ansa-sisko</a>. Aluksi jokainen harjoitteli kontaktin ottoa ja leikkimistä. Siinäkin oli ihan tarpeeksi haastetta kun paikalla olin minä ja sisarukset. Jokainen malttoi kuitenkin leikkiä omistajansakin kanssa hetken aikaa. Tyyne oli yllättävän hyvä tässä vaiheessa. Se tarjosi katsekontaktia heti ja leikki paljon paremmin kuin maanantaina. Lyhyen leikkimisen jälkeen otimme vielä jokaisen pennun kanssa pari luoksetuloa niin, että pentua pidettiin pannasta ja omistaja juoksi poispäin kutsuen pentua samalla luokse. Nämä sujuivat myös hyvin, tosin Friidu oli alkuun sitä mieltä, että mun luonakin voisi olla ihan kivaa hengailla :) Lopuksi penskat saivat kirmailla keskenään. Myös Rauha vapautettiin hetkeksi juoksuttamaan penikoita.<br /><br />Eilen (keskiviikkona) menimme käymään Espoossa Mauri-veljen luona. Siellä mukulat saivat ensin riehua sisällä ja ulkona. Lopuksi lähdimme pienelle kävelylle koko porukan voimin. Meren rannalla näytti sopivan rauhalliselta, joten laskimme pennut irti. Eiköhän Tyyne keksinyt ensimmäisenä juosta sopivasta kallionkolosta pienelle jäälautalle ja siitä uimaan! Pelästyneet rannalla olijat eivät paljoa ehtineet tehdä, kun neiti siististi oli jo uinut pari metriä rantaviivan suuntaisesti ja tuli rantaan ravistelemaan itseään. Tämän jälkeen neiti jatkoi matkaa häntä pystyssä. Liikkeessä oli kyllä pakko koko loppulenkin ajan pysyä, koska paikalla ollessa neidille tuli heti kylmä. Alla kuva märästä ja surkeasta tollerinpenikasta. <br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-seKOWjJ1aRc/TbAIhWwXKLI/AAAAAAAAADA/BsbAERQZUJc/s1600/201853_10150169365334787_742854786_6574012_684220_o.jpg" imageanchor="1" style="cssfloat: left; margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="396" src="http://3.bp.blogspot.com/-seKOWjJ1aRc/TbAIhWwXKLI/AAAAAAAAADA/BsbAERQZUJc/s400/201853_10150169365334787_742854786_6574012_684220_o.jpg" width="400" /></a></div><br />Kotona Tyyne on treenaillut naksuttimen merkitystä, istumista, peruuttamista ja pentudamin noutoa leikin varjolla. Tosi alkeissa ollaan vielä kaikessa, mutta jostain on aina lähdettävä liikkeelle!<br /><br />-----------------------------<br /><br />Rauhan viikko on ollut melko tokopainotteinen. Maanantaina se pääsi tekemään tokohallissa lyhyen palauttelutreenin. Ruudun osalta sain todeta, että rouvan käsitys on taas hieman hämärtynyt siitä, mihin kohtaan ruutua pitääkään mennä seisomaan. Seuraamista otettiin vähän. Intoa löytyi kovasti ja Rauha ainakin tosissaan yritti pitää paikkansa ja teki kivasti töitä myös peruutuksissa. Otimme myös kaukokäskyjä, jotka menivät vähän plörinäksi, kun ympärillä oli liikaa hälinää. Rauhan takaa nimittäin juoksutettiin yhtä koiraa hyppyesteen ympäri ja vieressä toinen koira teki noutoa. Saatiin me muutama onnistuminenkin, kun R malttoi hetken keskittyäkin. Nouto tasamaalta meni entiseen tyyliin. Luovutusasento on helposti vähän väljä, joten treenasimme jälleen kerran lähinnä sitä osaa. Luoksetulon pysäytyksiä ollaan otettu kotonakin jonkin verran ja seisomaan pysähtyminen on tällä hetkellä törkeän hidas... Täytyy siis sitä osaa hinkata kans erityisen paljon.<br /><br />Tiistaina Rauha pääsi palleroiden jälkeen tekemään omat pienet treenit. Alkuun otimme ruutua. Pääpainona oli palkata koiraa oikeasta paikasta ruudussa. Se vaelteli ja kokeili jonkin verran, mutta päätyi lopulta oikeaan paikkaan. Pinna ruudussa olemisen osalta on myös olemattoman lyhyt. Olen aika usein mennyt ruutuun palkkaamaan koiran namilla ja nyt R ei malttanut seistä paikallaan niin pitkään, vaan alkoi steppailla mua vastaan. Tämän lisäksi teimme lyhyen seuraamisen käskytettynä, missä parin käännöksen jälkeen R jäi tosi rumasti jälkeen yhdessä vasemmalle käännöksessä. Kaukokäskyjä teki muutaman korjaamisen jälkeen kohtuullisesti. Luoksetulon pysäytykset olivat törkeän hitaita. Nouto toimi ihan kivasti. Tunnari oli vähän hakusessa taas. Rauha kyllä yritti haistella, mutta jätti leikin turhan nopeasti kesken ja toi väärää kapulaa. Täytyy tässäkin palata taas kasaharjoitteluun treenikentällä. Kotonahan se toimii kyllä yksin treenatessa...<br /><br />Päätinkin tiistain treenien jälkeen, että me keskitytään nyt pääsiäisen ajan ruudun oikean paikan hakemiseen ja eri tilanteessa paikalla makaamiseen ja seisomiseen sillä välin, kun minä liikun ympäriinsä. Lisäksi harjoittelemme luoksetulon pysäytystä takapalkan kanssa.<br /><br />Pääsiäisen vietämme mökillä, missä on tarkoitus tokoilla jonkin verran Rauhan kanssa. Lisäksi ajattelin ottaa myös damit mukaan ja herätellä koiraa ohjausharjoituksilla.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-5622783480665889250?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-78169012899772937722011-04-15T08:43:00.000+03:002011-04-15T08:43:22.969+03:00Rauhan pennut ovat nyt jo 8-viikkoisia. Kotona meillä on vielä seitsemästä pennusta kolme. Tänään ja huomenna viimeiset kaksi lähtevät uusiin koteihinsa. Kyllä, laskit aivat oikein - yksi palleroista jäi kotiin kasvamaan. Hänen nimensä on Tyyne (virallisesti Ainstainin Bios Kunnossa) ja Rauha saa nyt kunnian jakaa tämän treenipäiväkirjansa kakaran kanssa.<br /><br />Mammaloman aikana Rauha on saanut lomailla, eikä me olla varsinaisesti treenattu mitään. Nyt alkaakin uusi kausi, missä mulla on luotsattavana yhden koiran sijasta kaksi. Tyynestä on tarkoitus saada uusi harrastuskaveri nomeen, tokoon ja agilityyn. Ja tietysti syksyn sorsajahteihin noutokone :) Tällä hetkellä Tyynen kanssa keskitytään yhteistyön ja motoriikan kehittämiseen leikin varjolla. Tyynen kanssa kuljetaan mahdollisimman paljon erilaisissa paikoissa ja se pääsee myös treenikentälle ja metsään Rauhan mukana alusta asti. Alkuun tarkoitus on harjoitella ainakin seuraavia asioita:<br /><ul><li>istuminen ja paikalla pysyminen</li><li>luoksetulo pillillä ja sanallisesti</li><li>noutaminen (noutoesineen pitäminen ja luovuttaminen)</li><li>peruuttaminen</li><li>muita motoriikkaa kehittäviä temppuja (etu- ja takapään nostaminen pesuvadille ja siinä pyöriminen, astiaan seisomaan meneminen jne.)</li><li>sivulletulo</li><li>seuraamisen alkeet</li><li> maahanmeno seisaalta ja istumasta (tässä panostetaan eniten oikeaan tekniikkaan alusta asti)</li><li>ruutu</li></ul>Eiköhän tässä meille ole hetkeksi puuhaa. Sitten me tietysti leikitään mahdollisimman monessa eri paikassa ja Rauhan agitreenien yhteydessä aletaan harjoitella putkia ja erilaisia ohjauskuvioita ilman hyppyjä jne.<br /><br />--<br /><br />Rauhan arki koittaa taas nopeasti ja tarkoitus on palata takaisin siihen lähes jokapäiväiseen tehotreenaamiseen asteittain. Nome/wt- ja tokorintamalla olen alustavasti suunnitellut meidän kisaavan seuraavan kerran syksyn puolella. Agilitykisoja olen katsellut jo valmiiksi ja vuoden ekoissa kisoissa on tarkoitus startata vapun jälkeen. Alkukesä onkin pyhitetty kisojen osalta agilitylle, jossa haluan oikeasti saada meille hyvän kisarutiinin ja onnistumisen elämyksiä. Tokon ja nome/wt-asioiden suhteen päätavoite on saada lisää suoritusvarmuutta ja kisavalmiita suorituksia. Mejän olen päättänyt tältä kesältä jättää väliin, koska aika ei vaan valitettavasti riitä kaikkeen :(<br /><br />Nome/wt-rintamalla lähiaikojen treenien pääteemoja ovat:<br /><ul><li>hiljainen ja rauhallinen työskentely</li><li>passityöskentely ja walkup hiljaa</li><li>riistan käsittelytreeniä, jotta linnut nousevat ylös heti ja nopeasti</li><li>ohjauksia (suuntia, taakselähetystä, pitkiä matkoja, pysäytyksiä)</li><li>erilaiset maastot ja maastorajojen ylitykset (kaikessa työskentelyssä, niin ohjauksissa kuin haussa ja markkeerauksissa).&nbsp;</li></ul>Tokossa me tarvitaan vielä lisää palauttelutreenejä, ennen kuin osaan sanoa missä mennään sen osalta... Tässä kuitenkin ajatuksia voivoittajan liikkeistä:<br /><ul><li> Seuraaminen kauttaaltaan paremmaksi! (tällä hetkellä on törkeän väljä, eikä koira pysy yhtään paketissa vasemmalle käännöksissä tai peruuttamisessa. Juoksua en ole uskaltanut edes kokeilla). </li></ul><ul><ul><li>Tälle pitäisi kyllä keksiä joku uusi treenitekniikka. Ehkä mun täytyy vaan koittaa alkaa palkata lelulla, vaikka se tarkoittaakin korkeampaa viretilaa seuraamiseen. Tuntuu vaan, ettei tätä ikinä saa riittävälle tasolle ylempiä luokkia varten :( Vinkkejä ja treeniapua otetaan siis tämän osalta vastaan ;) Jos nyt jotain positiivista yrittää keksiä, niin ainakin koiran kontakti ja motivaatio kestää myös pitkät seuraamispätkät. <br /></li></ul><li>Ruutu koevalmiiksi (Häiriömerkit sotkevat koiraa paljon. Lisäksi oikeaan kohtaan pysähtymisten määrää suorituksissa pitää saada lisättyä. Ruudussa makaamisen kestoa tulee vaihdella ja lisätä häiriötä sen osalta. Liikkeen loppuosan seuraamaan kutsua tulee treenata ruudusta erillään. Tällä hetkellä se tulee niin kovaa, että menee musta ensin ohi ennen kuin saa korjattua itsensä seuraamaan. <br /></li><li>Liikkeestä istumiseen varmuutta (Treeneissä pääosin istuu, mutta tähän voisi vahvistaa ennakkokäskyä ja tehdä riittävästi erilaisia toistoja)<br /></li><li>Luoksetulo kisavalmiiksi (Tämä liike toimii täydellisesti aina joka toinen kerta... Eli toistoja tarvitaan vielä paljon. Takapalkka tuntuu toimivan aika kivasti, mutta sen avulla liike pitäisi saada valmiiksi, jotta se toimii joka kerta myös ilman takapalkkaa. Ongelmanahan on koiran liian kova vauhti, joka ei pysähdy tarpeeksi nopeasti...)<br /></li><li>Tunnistusnouto (Tämän suhteen ei aavistustakaan missä mennään... Aloitetaan varovasti taas perusharjoituksilla ja toivotaan, että ei ole unohtunut. Noudon loppuosaa tulee treenata erityisesti tunnarilla, koska Rauha pureskelee helposti kapulaa ja luovutus on sitten vähän mitä on...)<br /></li><li>Metallinouto (Tämä on toiminut hyvin. Täytyy tsekata tauon jälkeen, toimiiko vielä ;) Kaikkien noutojen luovutuksia voi vielä hioa)<br /></li><li>Hyppynouto (Tähän on tarvittu syksyllä vielä lisäkäskyä palatessa. Tarkoitus on päästä siitä eroon ja saada varma ja koevalmis liike.)<br /></li><li>Kaukokäskyt (Näitä on tehty tauonkin aikana säännöllisesti ja tuntuu, että pientä edistystä on tapahtunut. Rauha edelleen unohtaa oikean suoritustekniikan herkästi, mutta pääosin saan jo onnistuneita suorituksia. Tavoitteena on saada suoritusvarmuus eri etäisyyksiltä nostettua huippuunsa takapalkan avulla ja sen jälkeen häivyttää takapalkka.) <br /></li><li>Paikallamakuu (Tämä on ollut kohtuullisen varma, tosin ennakointi on ollut meidän suurin ongelma. Lisäksi se on satunnaisesti lähtenyt mun perään jättäessäni koiran. Onnistuneita toistoja vaan lisää ja paljon häiriöharjoittelua liikkurin ja muiden koirien kanssa. Näitä treenejä säästellään myöhempään kesään, koska tällä hetkellä Rauhan paljas maha ja roikkuvat nisät eivät tykkää kylmässä maassa makoilusta. )</li></ul>No, eiköhän tuossa ole puuhaa hetkeksi aikaa ;) Agilityn osalta odottelemme, että lumet sulavat ja pääsemme kentälle ulkotreeneihin. Siinä me jatkamme suoritusvarmuuden keräämistä. Erityisesti pujottelu ja puomin alastulo kaipaavan vaan lisää toistoja, että niiden oikea suoritustapa uppoaa varmasti selkärankaan asti!&nbsp;<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7816901289977293772?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-59095871530631487352011-02-10T11:58:00.000+02:002011-02-10T11:58:57.676+02:00Kylläpäs tässä on tullutkin pitkä tauko blogin kirjoittamisessa. Siihen on useita syitä. Jäin nimittäin odottamaan tuossa alkusyksystä, että Rauha aloittaisi juoksunsa hetkellä millä hyvänsä. Treenasimme syksyllä kuitenkin säännöllisesti agilitya, tokoa ja nome-juttuja, mutta kisoja meillä ei ollut. Tai no, tollerikerhon WT-kokeessa me kävimme hakemassa nollan. Eka ja kolmas rasti menivät tosi hyvin. Toisella rastilla olikin sitten vuorossa haku lammen rannalla parityöskentelyllä. Rauha teki tosi hienoa hakua. Se laajensi rannalta hakua sujuvasti veteen ja metsäänkin. Se ei kuitenkaan ollut täysin hiljaa kaverin suorittaessa, joten tasainen pieni piippaaminen nollasi rastin pisteet. Viimeinen rasti meni meillä myös nollille. Siinä heitettiin markkeeraus pellon laidassa olevaan ojaan. Oja oli syvässä kuopassa ja vesi oli uintisyvyistä. Rauha ei valitettavasti uinut tarpeeksi syvälle tiheään kaislikkoon, jotta olisi saanut hajun damista. Yritys oli kuitenkin kova, joten siitä pisteet koiralle.<br /><br />Meidän talven treenilistalle nousi siis ehdottomasti parityöskentely ja maastonvaihtelut.<br /><br />Pääsimme syksyllä myös UMN:n nome-kurssille. Siellä keskityttiin paljon ohjauksiin. Rauha teki tasaisen hyvää työtä koko kurssin ajan, ja sain harjoiteltua myös toisen koiran suorituksen katsomista rauhallisesti. Saimme kouluttajilta kovasti kehuja hyvästä yhteistyöstä :) Vikalla kerralla harjoittelimme myös riistalla, ja siellä tuli hyvin näkyviin meidän ongelma. Rauha roikkuu riistan päällä turhan pitkän aikaa vain, jos minä olen näköetäisyydellä. Tähän saatiin reseptiksi paluu perinteisiin ylösottoharjoituksiin (joissa se taas nostaa riistat erittäin nopeasti...). Täytyy siis jatkaa tämän työstämistä. Koira kuitenkin tuo kaikki riistat mulle, joten ongelman ei pitäisi olla valtavan suuri...<br /><br />Sitten se suurin syy meidän hiljaisuuteen... Eli Rauhan juoksu alkoi vihdoin joulukuun alussa. Se astutettiin hieman ennen joulua, ja viimeiset pari kuukautta meillä on kasvatettu siis mahaa. Sulhaseksi valittiin komea FI MVA FI TVA Nauruparran Hulvaton Kamu, "Kamu". Ultrassa näkyi noin 5 pentua, joten mukavan kokoinen pentue on tulossa. Rauhan arvioitu synnytysaika on jo ensi viikolla, joten meillä on menossa jännittävät hetket. Rauha on päivä päivältä alkanut muistuttaa enemmän valtamerilaivaa, ja kyllähän vaakakin sen sanoo. Pari päivää sitten sen painoksi tuli 21kg :O Normaalisti Rauha painaa siis noin 16 kiloa, joten siitä voi arvioida, minkä kokoinen matami meillä on. Lenkkien pituutta on pitänyt lyhentää jo selvästi, koska tuo ei tällä hetkellä selvästi juurikaan nauti liikkumisesta. Pentukyselyitä meille on tullut oikein mukavasti, ja uskon, että kaikille pennuille löytyy hyvä ja rakastava koti. Ja vielä sellainen koti, jossa ollaan valmiita panostamaan myös nou/nome-koulutukseen. Pentueen oma sivu löytyy <a href="http://www.ainstainin.net/pentuja.html">tämän linkin takaa</a><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-5909587153063148735?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-24963862008138435972010-09-23T18:05:00.000+03:002010-09-23T18:05:58.809+03:00Viime viikonlopuksi meillä oli ohjelmaa riittävästi taas vähäksi aikaa. Lauantaina oli vuorossa meidän ensimmäinen wt-koe, joka järjestettiin Nurmijärvellä. Allekirjoittanut ei ollut koskaan aiemmin ehtinyt edes katsomaan wt-kokeita, joten ennakko-odotuksia ei juuri ollut. Suurin jännitysmomentti oli ääni ja Rauhan viretila, että mitä tapahtuu uuden tyyppisessä koetilanteessa.<br /><br />Mulla oli etukäteen suunnitelmissa käyttää tuo kunnon lenkillä ennen koetta ja tehdäkin vähän noutohommia, jotta se olisi saanut isoimmat höyryt purettua. Sen verran aikaisin meidän piti kuitenkin olla koepaikalla, että enhän mä sitten tehnyt etukäteen mitään...<br /><br />Ensimmäisenä menimme porukalla pellolle odottamaan rastille pääsyä. Rauha otti tässä vaiheessa tosi lunkisti, kävi maate ja hengaili vaan seurassa. Se oli mukavassa vireessä edelleen meidän vuoron koittaessa. Ensimmäinen tehtävä oli ykkösmarkkeeraus keskelle ryteikköistä peltoa ja tämän jälkeen ohjaus samaan paikkaan. Rauha näki markkeerauksen hyvin ja lähti käskystä kuin tykin suusta kohti damia. Pellossa meni kuitenkin joku polun tapainen, joka kaarsi damin sivusta ja ampujan vierestä. No, sinnehän se koirakin painoi ja kohta alkoi laajentamaan hauksi pellon takaosaan... Siinä vaiheessa yritin alkaa ohjaamaan. Koirasta näkyi välillä joku hännänpää, ei muuta. Pillityksen jälkeen ei näkynyt mitään (jälkikäteen sain kuulla, että yleisö oli nähnyt koiran istuvan kiltisti keskellä puskaa). Sitten Rauha alkoi hyppelehtiä mua kohti. Siinä vaiheessa mun pillityksiä ei enää kunneltu, vaan se tuli takas luokse. Lähetin sen sitten ohjauksella damille, tämä meni hyvin. Palauttaessa se vielä teki kummallisen kaarroksen. Ohjaus meni tämän jälkeen ihan nappiin, koira suoraan damille ja täysiä käteen. Paras asia tässä säätämisessä oli kuitenkin se, että koira oli täysin hiljaa koko suorituksen ajan :) Saimme jollakin ihmeen konstilla kaivettua tästä tehtävästä kuitenkin 11/20 pistettä.<br /><br />Tämän jälkeen vuorossa oli lisää odottelua ja jännitystä seuraavaan tehtävään. Koira lepäili edelleen rauhallisesti pellolla. Seuraavaksi oli vuorossa lähihakutehtävä. Alue oli keskellä samanlaista tiivistä peltoa. Koiran kanssa katsottiin ihan läheltä heitto ja laukaus alueelle. Tämän jälkeen se seuruutettiin 10 metriä takaisin ja sieltä sitten lähetettiin alueelle. Alueella oli 5 damia, joista 3 piti saada ylös. Alku meni Rauhan kanssa ongelmitta. Tosin meidän nome-seuraaminen on vielä aika epämääräistä ja koira seurasi suunnilleen jossain sivullani takaisin. Mun yllätyksekseni Rauha teki tosi hyvin töitä alueella. Jostakin syystä se ei saanut dameja heti ylös, vaan pyöri oman aikansa etsimässä. Se pysyi alueella koko ajan, mun ei tarvinnut muuta kuin ohjata se eteen ja pillittää lähihakupillitys. Toisella lähetyksellä hätäilin itse, ja koirasta kuului lähtiessä pieni piippaus. Muutoin homma meni oikein mallikkaasti. Pisteitä suorituksesta lähti vinkaisusta ja pienestä lähihaun tehottomuudesta. Tästä 13/20p.<br /><br />Toisen tehtävän jälkeen siirryimme takaisin autoille ja lähemmälle pellolle odottamaan vuoroamme. Laitoin välissä Rauhan autoon vähäksi aikaa, ja jostakin syystä se otti tästä ihan uudet kierrokset. Yritin istua jakkaralla haukottelemassa koiran kanssa pitkään ennen kolmatta rastia, mutta silti se oli tosi intona. Vuorossa oli kokeen vaikein tehtävä. Ensin koira lähetettiin pellon laitaa pitkähköön ohjaukseen. Sen palauttaessa toiseen suuntaan heitettiin markkeeraus, jonka koira ehkä näki (suurin osa koirista ei). Me ei valitettavasti päästy tekemään tätä rastia loppuun Rauhan säätämisen takia. Lähetin sen linjaan pellonlaitaa. Se meni ihan mukavasti, melkein damille asti. Mutta kääntyi viime hetkellä jostakin syystä ryteikköön. Tästä seurasi pillisulkeiset ja huitomiset, joista ei ollut juurikaan apua, joten otin R:n uudestaan sivulle. Toisella lähetyksellä kuului jo komea lähtövinkaisu (molemmat turhautui tilanteesta) ja puolivälissä Rauha taas kaartoi pusikkoon. Se pyöri siellä hetken välittämättä mun pillityksistä ja pysähtyi KAKALLE. No, siinä vaiheessa totesin ääneen sen, että eipä ihme ettei linja toiminut. Neidin kun pitää aina päästä siihen pahimpaan ryteikköön tarpeilleen, ja siinä oli juuri sopiva. Yritin vielä kerran lähettää R:n damille, mutta tällä kertaa se jo rääkäisi ihan kunnolla ja tuomari totesi, että eiköhän se ollut siinä...<br /><br />Tarinan opetus. Täytyy jatkossa alkaa fanaattisesti kakattamaan koiraa joka välissä koepaikalla, koska näitä näyttää meille sattuvan. Äänikin pysyy aisoissa tasan niin kauan, kunhan ei tarvitse kamalasti prässätä... <br /><br />Neljäs rasti oli helppo ykkösmarkkeeraus pellolta pusikkoon. Sain nollattua meidän kierrokset ja vireen edellisen rastin jälkeen seuruuttamalla Rauhaa pitkin peltoa ja koepaikkaa ennen suoritusta. Tämän rastin sössin sitten itse tosi hienosti. Kaveri tuli nimittäin just ennen meidän suoritusta vastaan ja sanoi, että "ei sitten kannata päästää koiraa damista yhtään yli, tai muuten se katoaa sinne ryteikköön". No, arvata sopii, mitä tämä putkiaivo muisti omassa suorituksessa. Rauha katsoi markkeerauksen varmasti, lähti täysiä käskystä damille. Siinä vaiheessa, kun se oli n.puoli metriä damin vieressä, meikäläinen vihelsi lähihakupillityksen. Koira oli ihan et TÄH?! Edellisen seurauksena se tuli pari metriä eteenpäin ihmettelemään, että mitäs akka pillität. Tuomari tais sanoa, että se vissiin pelästyi jotain. Juuei... Lopputuloksena markkeeraustehtävä muuttui tosi komeaksi ohjaussäätämiseksi, jota hetken katsottuaan Rauha meni suoraan damille ja toi täysillä käteen. Tästä saimme 12/20 pistettä.<br /><br />Kokonaispisteemme olivan lopulta siis 36p ja kolmostulos olisi ollut hyvinkin mahdollinen, jos emme olisi nollanneet sitä yhtä rastia. Herkkä laji. Mutta kokonaisuuteen olen kuitenkin tyytyväinen, nyt tiedän taas millaisia asioita treenataan enemmän. Tämä ei siis varmasti jäänyt meidän viimeiseksi wt-kokeeksi :)<br /><br />---<br /><br />Sunnuntaina auto lähti pihasta jo kuudelta aamulla. Matka suuntasi kohti Raaseporia ja nome-koetta. Olin koko viikon pyöritellyt mielessäni, että menenkö vai en, mutta perjantain onnistuneiden riistatreenien jälkeen ajattelin, että lähdetään nyt sitten hakemaan lisää kokemusta... Meidän suoritusnumero oli vasta 7, joten ehdin aamulla rauhassa katsella useampia suorituksia ennen vuoroamme. Maasto oli meille todella haastava, suolampi, jonka vieressä aukeaa löllöä, jossa oli keskellä oja ja muutenkin tosi vetinen ja joustava "maa". Ensimmäisenä tehtävänä oli helppo ykkösmarkkeeraus puskaan fasaanilla. Rauha meni fasulle ihan suoraan, mutta otti taas oman aikansa linnulla. Kyllähän se sieltä sitten lopulta tuli ja palautti vettyneen fasaanin mulle ihan naurettavan hitaasti. Tässä vaiheessa aloin jo ihmetellä koiran virettä, että eipä se yleensä nyt ihan noin. Se vielä pudotti linnun mun jalkoihin...<br /><br />Seuraavaksi koira seuruutettiin rantaan. Matkalla ammuttiin laukaus ohjausriistaa kohti. Ohjaus oli avoveteen ja riistana sorsa. Maasto oli niin löllyvää, etten uskaltanut mennä kuin n. 5 metrin päähän rannasta. Tällaisia osin maalta veteen -ohjauksia olemme harjoitelleet vasta aika vähän, ja suhtauduinkin etukäteen skeptisesti siihen, että meneekö tuo veteen noin kaukaa lähetettynä. No ei mennyt :( Siinä se rannalla pyöri aikansa, vinkui ja vilkuili venettä, josko joku vaikka antaisi sieltä jotain apuja. Prässäsin sitä hetken, mutta ei se vaan mennyt uimaan. Pääsimme kuitenkin jatkamaan vielä hakutehtävään.<br /><br />Haussa oli viisi riistaa, joista fasaani oli ihan lähellä. Lähetin Rauhan ensimmäisenä fasun suuntaan, että se saisi heti käsityksen siitä, että nyt on hakutehtävä. Se löysi fasun hetken alueen etualalla pyörittyään. Tällä kertaa se mietti ottamista murto-osan edelliseen verrattuna. Kantoi 5m ja pudotti sitten avoimempaan maastoon ja jäi tutkailemaan lintua tarkemmin. Tässä vaiheessa kyllä pillitin ja käskin koiran luokse. Se toi linnun, mutta pudotti taas jalkoihin ?! Itseä hatutti jo melkoisesti, mutta ajattelin, että jos se nyt saisi haun auki, niin ehkä tästä vielä jotain tulee. Pistin koiran hakuun ja alkuvaiheessa se jopa kävikin jossain lokkien suunnalla, mutta alkoi yhä enemmän pyöriä metsän puolella hakualueen ulkopuolella. Tuomari ehdotti, että jos koittaisin lähettää sen toiseen suuntaan vesirajaa pitkin ja näin tein. Rauha meni vähän matkaa löllöön, upposi johonkin lammikkoon puoleen kylkeen ja tuli takaisin. Että sellaista, siihen se meidän koe tällä kertaa hyytyi. <br /><br />Ilmeisesti koira oli väsynyt vielä edellispäivästä, ja koe oli vaan teknisesti meille liian vaikea. Vesiliejuhakuja täytyy alkaa ensi kesällä tekemään paljon enemmän! Ja muutenkin hakualueita, joissa tulee ylittää jotain maaston esteitä (ojia yms.)<br /><br />----<br /><br />Tässä välissä Rauha sai keskittyä Suomi-matkailuun ja lepäilyyn, kun suuntasin seuraavaksi auton nokan kohti Helsinkiä ja Purina-areenaa. Matkan varrella kävin Catin luona tsekkaamassa Nauruparran pienet tollerinalut. Purinalla vuorossa oli agilityn pm-joukkuekisa. Rauha otti odotusajan harvinaisen lunkisti. Laitoin sille häkin halliin, ettei sen tarvi koko päivää kykkiä autossa. Se nukkui odotusajat häkissä ovi auki. Rata oli helpohko, mikä oli allekirjoittaneen kannalta hyvä. Olin nimittäin niin väsynyt, että ihmettelin etukäteen, kuinka jaksaisin edes juosta koko radan läpi... Siihen nähden meidän suoritus oli ihan mukava. Rauhassa oli edelleen ihan yhtä paljon vauhtia kuin yleensä. Itse meinasin juosta kolmosestettä päin ja ohjaukseni oli muutenkin vähän sinnepäin. Yritin hidastaa Rauhaa ennen pujottelua, mutta ajoitukseni oli pielessä ja koira sujahti toisesta välistä sisään... Kontaktit otettiin tällä kertaa hienosti, mutta puomin alastulon jälkeen en heti ohjannut koiraa mihinkään, ja se otti seuraavalta hypyltä kiellon. Lopputulokseksi tuli siis kymppi. Joukkueemme sijoittui yhdeksän joukkueen joukosta neljänneksi. <br /><br />----<br /><br />Tällä viikolla lepäilimme alkuviikon ja eilen meillä oli vuorossa tokotreenit. Viime viikon ennakointiharjoitukset olivat tuottaneet selvästi tulosta ja Rauha ei ennakoinut mitään. Muutoin treenit menivät tavalliseen tapaan. Toiset ottivat kaksi paikallamakuuta, joten otin toisena istumisen. Rauha pysyi ihan hyvin, mutta kävi maate alkuvaiheessa. Kävin korjaamassa ja jätin pallon pari metriä koiran eteen. Sen kanssa se pysyi hyvin, joten täytyy alkaa käyttää sitä istumisharjoituksissa. Pallo on jatkossa helppo häivyttää siirtämällä sitä hiljalleen kauemmas koirasta ja lopulta vaikka treenireppuun :)<br /><br />Tänään kävimme ottamassa wt-sulkeiset Mirkan avustuksella. Erityishuomiota sai meidän kömpelö veteenmeno kauempaa maalta ohjauksissa. Tätä hinkattiin ja vein koiran muutaman kerran poiskin, kun jäi miettimään rantaan. Tuntui toimivan. Luovutuksissa damit putoilivat herkästi alkuun, mutta avustuksen ja kannustuksen voimalla ne paranivat loppua kohden. Vesijuttujen jälkeen teimme markkeerauksia pellolla. Tänään Rauha markkeerasi tosi hyvin. Vaikeutimme harjoitusta muutaman täydellisen suorituksen jälkeen sellaiseksi, että katsottiin pellon sivusta puskasta markkeeraus, joka lensi pellolta ryteikköön ojan taakse. Oja osoittautui sopivaksi haasteeksi Rauhalle, ja tällä kertaa se pyöri vähän aikaa alueella vähän aikaa ennen kuin löysi damin. Saimme toki onnistumisiakin mukavasti, joten kokonaisuutena harjoitus oli onnistunut. Ei liian helppoa eikä liian vaikeaa :)<br /><br />Huomenna tokoilemme hieman ja lauantaina suuntaamme ensimmäiseen Tollerikerhon järjestämään wt-kokeeseen...<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2496386200813843597?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-77791266979024367202010-09-15T20:09:00.001+03:002010-09-15T20:12:22.376+03:00Tänään meillä oli vuorossa rokotus Hyvinkäällä. Tämän jälkeen menimme tapaamaan <a href="http://punakuonot.suntuubi.com/">Maijaa ja punakuonoja</a> treenaamisen merkeissä.<br /><br />Teimme aluksi laajan hakuruudun, jonne veimme 11 damia. Ensin Melli haki sieltä neljä damia. Tein Rauhan kanssa seuraamista hieman kauempana, jotta saan kierroksia alas. Tämä toimikin ihan kohtuullisen hyvin. Jouduin kuitenkin kerran palauttamaan Rauhan takaisin paikalle, kun se lähti hiipimään perääni mennessäni katsomaan Maijan ja Mellin tilannetta. Ajoin Rauhan vihaisena takaisin paikalle (koska se tietää tasan tarkkaan, mitä pitää tehdä!), ja se sai olla käskyn alla jonkin aikaa, ennenkuin seurautin sen lähetyspaikalle. Loput damit Rauha haki vuorotellen Vienon kanssa. Haku meni hyvin. Rauha tosin haki selkeästi pidempään dameja, kuin Vieno, joten en tiedä, juoksiko se hieman nenä kiinni, vai mikä oli syynä. Haku eteni kuitenkin koko ajan, ja joka lähetyskerralla sain damin. Viimeistä haettiinkin sitten ihmisvoimin, kun Vieno ei sitä meinannut löytää. Tässä vaiheessa Rauha sai toistaa aiemman paikallaistumis-harjoituksen, ja tällä kertaa pysyi oikein hyvin ;)<br /><br />Tämän jälkeen siirryimme erään lammen rantaan. Alkuperäinen tarkoitukseni oli harjoitella rannan suuntaisia vesilinjoja, mutta pehmeän rannan takia siitä tuli lopulta enemmän "älä ui suorinta tietä rantaan" -harjoitus. Ensimmäisellä lähetyksellä Rauha meinasi oikaista rannan kautta lähelle damia. Sain sen kuitenkin takaisin, ja toisella lähetyksellä lähti uimaan alusta asti. Palatessa se yritti kaartaa heti rantaan, mutta Maija oli skarppina ärähtämässä koiralle. Tämä tehosi juuri toivotulla tavalla, ja saatiin työllä koira tulemaan rantaan ihan mun läheltä. Lopussa se tosin roiskaisi vesidamin mun jalkoihin ja ravisteli. Seuraavilla kerroilla menin kyykkyyn ja kutsuin heti sen noustessa rantaan, ja dami palautui käteen asti. Otimme siis pari lisämarkkeerausta samaan kohtaan, ja näillä kerroilla Rauha lähti uimaan heti mun edestä rannasta ja palasi suoraviivaisesti turhia kikkailematta. Jesh :)<br /><br />Illalla meillä oli vuorossa märkääkin märemmät tokotreenit. Otin aluksi noudon perusasentoon palautuksia niin, että palkkasin välittömästi oikeasta palautuspaikasta pallolla. Rauha oli tästä hieman pihalla, eikä vielä yhdistänyt nopeaa sivulletuloa megapalkkaan. Sain kuitenkin onnistuneita suorituksia, joten täytyy jatkaa tästä ensi kerralle. Yksi tärkeä työn alla oleva asia on siis noudon loppuasento ja sen varmuus. Nythän se on vähän hidas, eikä tule "automaattisesti". Tein harjoitusta sekä metallilla, että puukapulalla. Hyppykin pääsi kuvioihin muutamaan toistoon. Tämän jälkeen otimme yhteisen paikallamakuun. Rauha yritti taas käsky-sanasta painua maahan, jolloin ärähdin sille jälleen kerran. Muutaman turhan liikkurin käsky- ja maahan- häiriösanan jälkeen laitoin sen maahan, ja loppuosa liikkeestä meni ongelmitta. Lopun perusasentoa ei enää sikaillut.<br /><br />Tämän jälkeen kaveri toimi meille apuna kontaktiharjoituksessa, jossa Rauhan tuli istua mun sivulla kontaktissa, vaikka vieressä käsketään istu, maahan tänne, juostaan ohi, heitellään palloa koiran edessä ym. Tässä Rauha meni retkuun monta kertaa, jolloin ärähdin hieman ja otin koiran uudestaan sivulle. Onnistumisista tietysti namia suuhun. Hyvä harjoitus, selvästi sai koiran pohtimaan, ketä kuunnellaan ;)<br /><br />Tämän jälkeen otin luoksetuloa, missä taas alkuasennon jälkeen yritti ennakoida liikkuroinnista maahan. Huoh, taas uusi häiriöharjoitus tähän saumaan. Lopulta kun pääsin ottamaan itse luoksetuloa, meni ensimmäinen yritys lähes läpijuoksuksi. Ärähdin R:lle jälleen kerran ja vein takaisin paikalleen. Tällä kertaa se lähti tule-käskystä hiipimään kohti! En tietenkään käskenyt seisomaan, vaan kutsuin luokse koko matkan ja palkkasin pallolla. Mutta toi mun koira siis ennakoi luoksetulon pysäytystä, mahtavaa! Eihän se tarvinnutkaan kuin noin 60 peräkkäistä pysäytystä tämän älyämiseen. Läpijuoksun jälkeen tein vielä muutaman onnistuneen pysäytyksen, josta toisesta liikkuri palkkasi sen pallolla suoraan käskyyn reagoimisesta. Tätä siis jatkossakin :)<br /><br />Pikkutollerilla on ollut viime aikoina hieman turhan suuret luulot itsestään, ja tänään sitä onkin sitten palautettu maan pinnalle harjoituksessa jos toisessa. Eiköhän se pian taas ymmärrä, että mua kannattaa oikeasti kuunnella ja totella siten kun vaaditaan ;)&nbsp;<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7779126697902436720?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-85732040076593156472010-09-13T23:10:00.000+03:002010-09-13T23:10:03.632+03:00Täytyy jatkaa saman tien kirjoittamista, niin pääsen toivottavasti taas kiinni säännöllisempään blogikirjoitteluun, eikä päivityksistä tulisi aina kilometrien pituisia...<br /><br />Tänään meillä oli siis vuorossa agilitytreenit. Meidän ryhmä oli vkonlopun tehokoulutuksen takia yhdistetty jälkimmäisen mölliryhmän kanssa. Teemat olivat kuitenkin kivoja ja sopivia, joten tekemistä ja hinkkaamista löytyi ihan kaiken tasoisille.<br /><br />Ensinnäkin yhtenä esteenä oli hyppy ja kepit. Noi aloittelevat ovat opettaneet pujottelua kanaverkkojen avulla, ja tänään olikin teemana, että käytetään hyväksi sitä, että koira ei pääse pujottelusta pois. Tehdään siis niitä kaikki takanaleikkauksia, persjättöjä yms. Ajattelin sitten kokeilla, kestäisikö Rauha pienellä harjoituksella verkot. Sehän osaa pujotella jo itsenäisesti, mutta verkkojen avulla voisin helpommin kokeilla sikavaikeita avokulmia ja esim. persjättöä, minkä opetteleminen on huomattavasti vaikeampaa ilman... No, eipä se mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Yritin viedä Rauhan ihan nami kuonossa kiinni rauhallisesti sisään. Parilla ekalla kerralla se meni ekan välin, ja peruutti sen jälkeen pois. Seuraavalla yrittämällä sain sen jopa puolivälin yli, kunnes se päätti tulla pois. Juoksi verkkoa päin, jollon sen nippusidekiinnitys irtosi... Korjauksen jälkeen otettiin vielä muutama palauttava toisto, mutta neiti ei ollut millänsäkään vahingosta. Sain sen pujottelemaan verkoilla ihan käsissä, mutta tuskinpa mun kannattaa niitä jatkossa käyttää. Luultavasti joutuisin käyttämään enemmän aikaa niihin totutteluun, kuin siihen varsinaiseen harjoitteluun, mihin niiden käytöllä tähtään...<br /><br />Yhtenä harjoituksena oli vkonloppuna noussut ehdotus, että koiralle sanotaan ennen suoraa putkea jo etukäsky siitä, jatketaanko suoraan vai tuleeko jyrkkä mutka. Tein tästä jokusen toiston, ja hyvinhän se lähti, kun edessä olevan hypyn takana oli avustaja narupallon kanssa. Toistoja tuli n. 5kpl suoraan eteen ja 5kpl tiukka kurvi oikealle. En vielä alkanut sekottamaan näitä, täytyy ensin rauhassa tehdä avustettuja toistoja useissa treeneissä onnistuneesti.<br /><br />Meillä oli myös nopea hyppyrata harjoituksena. Viikonlopun harjoittelu ja sunnuntain katseleminen saivat aikaan sen, että aloin rataantutustumisessa miettimään paljon enemmän koiran ideaaleja linjoja, ja vekkien ym. kikkakolmosten käyttöä. Epäilin kuitenkin etukäteen, että rata oli sen verran ahdas, että luultavasti en ehtisi tekemään suurinta osaa suunnittelemistani pirueteista. Näinhän siinä kävi. Viikonlopun kisailut ja tehokoulutus eivät olleet vaikuttaneet Rauhan intoon yhtään, rata oli aivan hullua tykitystä jälleen kerran. Ekan vekin ehdin tehdä ykkös- ja kakkosesteen välissä. Sen jälkeen jouduinkin keskittymään lähinnä oman sijoittumisen arviointiin, että en työntänyt koiraa millekään väärälle esteelle. Loppupuoliskolla sain myös onnistumaan yhden vekin ihan mukavasti, mutta vähän tästä eteenpäin tehty takaakierto oli tosi vaikea. Vaikka Rauha irtoaa muuten jo tosi pitkällekin radalla, joudun edelleen viemään sen tosi lähelle, jos haluan sen kiertävän esteen takaa. Tätä hinkkasimmekin sitten jonkin aikaa, ja tulihan siinä toki onnistumisia. Täytyy muistaa harjoitella tätäkin erikseen, että "kierrä"-käskyllä on koiran päässä selkeä merkitys. Olin vienyt radan loppuun narupallon, jotta saisin Rauhan jatkamaan vikat&nbsp; kaksi estettä itsenäisesti mun hitaudesta huolimatta. Tästä seurasi efekti, että neiti meinasi koko ajan karata loppuun suorinta tietä, ja yksi takanaleikkaus epäonnistui toistuvasti. Alkuun mä kyllä ohjasinkin sitä huonosti, mutta kyllä se pallokin veti koiraa niin vahvasti, ettei se vaan malttanut ottaa ohjausta tarkasti vastaan. Hinkkaamalla sekin kohta saatiin toimimaan.<br /><br />Kokonaisuutena kivat treenit. Harjoiteltavaa riitti, ja jotenkin itselle avautui nyt paljon vahvemmin oman ohjauksen suunnittelun merkitys ja sen toteuttaminen radalla. Taidanpa jatkossakin keskittyä vielä paljon enemmän hallittuun ratatyöskentelyyn. Tuohan menee kyllä sinne, minne sitä ohjataan, mutta on tosiaan kiva saada se vielä hyppäämään valmiiksi oikeaan suuntaan, ja tarvittaessa irtoaamaan pidemmällekin. Ykkösissä toki pärjää vielä hövelimmällä ohjauksellakin (varsinkin tuolla vauhdilla), mutta kolmosissa tuollaisillakin asioilla on jo ihan eri tason merkitys!<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8573204007659315647?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-67137436840059950182010-09-12T21:28:00.000+03:002010-09-12T21:28:17.759+03:00Tänään oli se päivä, kun korkkasimme voittajaluokan tokossa. Olin aiemmin kesällä jopa itse ehdottanut, että pitäisikö meidän kasata joukkue pm-kisoihin. No, sain sitten kuukausi sitten kuulla, että joukkue saadaan. Tällöin alkoi armoton treenaaminen, vaikka ajatus voi-liikkeiden valmiiksi saamisesta tuntuikin ihan mahdottomalta... Kisaamaan menimme kuitenkin sillä asenteella, että mennään tsekkaamaan tämänhetkinen tilanne, eikä oteta sen enempää paineita tuloksesta. Olen viimeiset 1,5 viikkoa keskittynyt lähinnä kaukokäskyjen epätoivoiseen hinkkaamiseen, koska onnistuin kesällä saamaan ne niin jumiin, ettei Rauha tehnyt niitä kuin ihan mun edessä. Kauemmas mentyäni se meni heti epävarmaksi ja alkoi hiipimään luokse tms. Muita liikkeitä emme tästä syystä juurikaan ehtineet valmistelemaan (ja se kyllä näkyi).<br /><br />Tuloksemme oli odotettu VOI0, pisteitä 128,25. Liikekohtaiset selitykset:<br /><br />1. Paikalla makaaminen 7,5<br />Rauha ennakoi maahanmenon liikkurin käsky-sanalla (tätä tuomari ei tosin nähnyt). 4 minuutin makuun aikana se oli onnistunut kääntymään melkein poikittain rivissä. Tosin makasi edelleen. Palatessani koiran luokse, se liikehti rauhattomasti hieman, ja meinasi nousta välittömästi perusasentoon (tiesi, etten ollut kovin tyytyväinen).<br />Ihan uusi juttu, tähän asti tuo ei ole koskaan vaihtanut edes lonkka-asentoon paikallamakuussa :O Pitäsiköhän mun alkaa käyttää jotain namikuppia tms. apuna tässä liikkeessä... Jessican koulutuksessahan se oli kuulemma haistellut maata mun ollessa piilossa.<br /><br />2. Seuraaminen taluttimetta 7<br />Perusseuraaminen oli tänään tosi nättiä. Se oli just sopivan lähellä, eikä edistänyt. Mutta ne askelsiirtymiset... Vasemmalle käännöksiä paikalla me ei olla juuri tehty, ja ei ollut ylläri, että koira oli niissä "hieman" pihalla. Lisäksi se edisti juoksussa. Tätäkin on hinkattu, ehkä se joskus vielä malttaa. <br /><br />3. Istuminen seuraamisen yhteydessä 6<br />Liikkeenohjaaja kysyi, onko ohjaaja valmis. Vastasin valmis, jolloin koira tipahti maahan. Tästä loppuliike meni täydellisesti. Kylläpäs täällä voittajassa sakotetaan "pienestä"...<br />Toi alkaa olla ihan sika ennakoimaan! Täytyy alkaa vaan enemmän sotkemaan sen kuvioita ja mielikuvia liikkeistä... <br /><br />4. Luoksetulo 7,5<br />Alku ok. Kutsusta lähti sopivaa vauhtia. Seisomaan pysähdys oli vähän löysä. Maahan meni hyvin ja lopun perusasento ok. Tämä liike alkaa sentään hiljalleen toimia, pysähtyi kuitenkin paremmin, kuin alkukesästä :)<br /><br />5. Ruutu 0<br />Huoh. Aloitimme toisen kehän tällä liikkeellä. Ekalla lähetyksellä koira juoksi jonnekin ruuduun suuntaan. Pysähtyi, toisella lähetyksellä löysi ruudun, mutta idiootti ohjaaja huusi seis-käskyn ihan väärään aikaan. Kolmannella käskyllä se oli ruudussa. Sit se seistä pönötti siinä aikansa, kunnes tajusin, ettei mua käskytetä laittamaan koiraa maahan. Käskin, lähdin liikkeelle. Juuri ennen, kuin mun olisi pitänyt käskeä koira seuraamaan, se tuli jo vierelle hillumaan.<br /><br />Liikkeen opetus. Ohjaaja ei osaa ruutua, eikä osaa käskyttää koiraansa. Ruudun loppuosaa olemme harjoitelleet vaan vähän, joten eipä ihmekään, että ennakoi tulemista. Eipä me olla vielä paljoakaan harjoiteltu ruudussa pysymistäkään...<br /><br />Positiivista tässä oli kuitenkin se, että sain koiran ruutuun, vaikkakin turhan monella käskyllä :) <br /><br />6. Noutaminen esteen yli hypäten 0<br />Sanoin tuossa alkuviikosta kaverille, että mä varmaan annan koiralle yhden lisäkäskyn siinä vaiheessa, kun sillä on kapula suussa (hyppy). Se on treeneissä toiminut ihan hyvin, mutta välillä se on yrittänyt kiertääkin palauttaessaan. No, enpä saanut suutani auki, ja komeasti kiersi esteen palauttaessaan... Pöh, kasi olis kyllä ollut huomattavasti kivempi kuin nolla :(<br /><br />7. Metalliesineen noutaminen 7<br />Alku meni hyvin. Palauttaessaan Rauhaa rupesi ällöttämään metalli n. metri ennen mua, ja se hipsaisi ihan naurettavan vinoon perusasentoon kapulan kanssa. Noita luovutuksia täytyy vaan vahvistaa lisää, tolla on aivan liian vahvasti selkäytimessä suoraan käteen palauttaminen, mikä sille on opetettu nome-puolella...<br /><br />8. Tunnistusnouto 0<br />Tämä liike hirvitti mua etukäteen eniten, koska se on ollut meille treenitilanteissakin tosi vaikea. Rauha kuitenkin lähti suht sopivaa vauhtia kapuloille, otti oman suuhun. Tiputti hetkeksi ja haisteli muita. Otti oman uudestaan ja "toi" mulle. Luovutusta en ole paljoa viime aikoina ottanut, ja niinhän siinä kävi, että koira jäi mun viereen seisomaan ja pureskelemaan kapulaa. No, mulle pääasia oli kuitenkin se, että oma kapula tuli. Muu on sitten hienosäätöä ;)<br /><br />9. Kauko-ohjaus 0<br />Alku ok. Eka maasta istumaan nousu vaati toisen käskyn. Sen jälkeen koira jopa teki loput asennonvaihdot ihan kivalla tekniikalla, ei juuri edennyt. Vikana oli istumasta maahan -siirtymä, jota ei tehnyt.<br /><br />Siihen nähden, että puolitoista viikkoa sitten liike oli ihan jäässä, toi suoritushan oli meille tosi hyvä. Enhän mä tosiaan ole juurikaan pystynyt ottamaan kaukoja täyspitkältä matkalta viime aikoina. Mutta tosi nopeasti se liike on nyt edistynyt, joten eiköhän me ensi kisoissa saada tästä jo pisteitäkin :)<br /><br />10. Kokonaisvaikutus 8/8,5<br />Mujusen kommentti oli, että koiralla on kiva vire ja into tehdä asioita, mutta tekniikkaa tarvitaan vielä lisää. Ja niinhän se on!<br /><br />--<br />Kokonaisuutena olen tyytyväinen kisaan, vaikkei me kovin paljoa pisteitä kerättykään. Parasta päivässä oli kuitenkin se, että kisanomainen treenaaminen ja oikean viretilan etsiminen oli mitä ilmeisimmin tuottanut tulosta. Rauha oli koko kisan ajan juuri sopivassa vireessä tokoilemaan. Uskalsin jopa hieman leikittää sitä pallolla ennen kehään menoa, koska se oli niin keskittynyt tekemiseen.<br /><br />-------------<br /><br />Eilen meillä oli agilityn kisavalmennusta ulkopuolisen kouluttajan (Nina Franzi) hoteissa. Rata oli melko simppeli, ja tehtiin se Rauhan kanssa heti ekalla kerralla melko varmasti. Jäätiin kuitenkin aluksi jumiin kolmannelle esteelle, mikä oli kepit. Kahden hypyn suoran jälkeen neiti ei malta sukeltaa pujotteluun, ja itse olen vielä tosi jäykkä ohjaamaan koiraa oikealla pujottelussa. Keppitreeniä siis tarvitaan lisää vielä paljon. Tosin koira haki ekaa väliä sitten ihan hyvin niin, että jättäydyin taaemmas ja annoin sen hoitaa itse sisäänmeno.<br /><br />Päivän teemana oli ihan peruskäännökset. Treenasimme yksittäisillä esteillä persjättöjä, takanaleikkauksia ja valssaamista. Sain todeta, että persjättö voipi olla meille oikeinkin tehokas ohjaustapa, jos vaan ehdin sen tekemään. Muutoin mun kannattaa jatkaa takanaleikkauksia, koska niiden avulla Rauha kääntyy oikein mukavasti. Harjoittelimme myös ennakoivaa valssia ja viskikäännöstä. Ennakoiva valssi on jotain, mitä mun pitää alkaa tekemään useamminkin. Tässä yhteydessä Nina totesi myös, että mun kannattaa tehdä Rauhan kanssa enemmän hyppytekniikkaharjoituksia, joissa häiritsen koiraa erilaisilla ohjausliikkeillä kesken ilmalennon. Luultavasti tästä syystä meiltä tippuu joskus yksittäisiä rimoja alas. Viskikäännös meni suht ongelmitta, mutta sellaisiakin täytyy treenata useammin, koska tuo ei irtoa vielä kovin kaukaa eteen vinolle esteelle.<br /><br />Lopuksi saimme vielä tehdä radan uudestaan. Olin tällä kertaa hieman täsmällisempi, ja rata meni sujuvammin, kuin ensimmäiset yritykset. Sain vinkiksi opettaa koiralle ennakoiva käsky ennen putkea, mikä kertoo, mennäänkö putken jälkeen suoraan, vai käännytäänkö jyrkästi. Nythän Rauha jää kyselemään multa, että minne mennään, eikä se jatka suoraan ilman ajoissa olevaa ohjaajaa. <br /><br />Sain myös hyviä vinkkejä siihen, kuinka mun kannattaa alkaa parantamaan meidän juoksupuomia. Taidanpa alkaa opettaa tuolle tassukosketusta puomin alastulokontaktin jälkeiselle hiekalle.<br /><br />Kokonaisuutena kiva päivä. Vähän jäi harmittamaan, että haastavammat ohjauskuviot oli varattu tälle päivälle, mutta tuostakin sai jo ihan mukavasti irti asiaa. Koira on kuulemma hyvä, joten pitääpä sitä kait jossain välissä alkaa treenata agilityakin vähän enemmän ajatuksella... <br /><br />-----<br /><br />Rauha vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että sen juoksu voi alkaa hetkellä millä hyvänsä. Ensi vkonloppuna olisi vuorossa wt- nome- ja agilitykisat, mutta suhtaudun toistaiseksi hyvin skeptisesti siihen, että juoksu ei alkaisi vielä siihen mennessä.<br /><br />Juoksun alkaminen tarkoittaa treenitaukoa, ja toivottavasti myös mammalomaa ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-6713743684005995018?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-61206023696704693242010-09-05T14:38:00.000+03:002010-09-05T14:38:00.077+03:00Yllättäen taas meikäläisen blogipäivitykset ovat jääneet huomattavasti todellisuudesta jälkeen... Tällä kertaa siihen on kuitenkin jopa ihan oikea "syy". Menin nimittäin naimisiin heinäkuun lopussa, ja tästä syystä hääjärjestelyt yms. säätämiset ovat oikeasti vieneet allekirjoittaneen vapaa-ajan melko tehokkaasti. Treenailuja on kaiken muun ohessa jatkettu, mutta tänne blogiin asti en ole ehtinyt kuulumisia päivittämään.<br /><br />Tehdään siis jälleen kerran tiivistelmä siitä, mitä olemme viimeisen kahden kuukauden aikana tehneet.<br /><br />Heinäkuussa meillä ei ollut yhtään kisoja, mutta treenasimme ihan häitä edeltävää paria viikkoa lukuunottamatta ohjatuissa treeneissä agilitya ja tokoa kerran viikossa. Sen päälle olemme tehneet muutaman kerran viikossa nome-treenejä ja tokoa toki vapaallakin.<br /><br />Koekausi meillä käynnistyi vähän yllättäen viikko häämatkamme jälkeen, kun pääsimme peruutuspaikalta mukaan nome-kokeeseen Espooseen. Treenimäärät ennen koetta jäivät melko vähäisiksi, ja osaamistasomme ei tällä kertaa riittänyt tulokseen asti. Mutta mikä parasta, koira oli itsevarma ja hiljainen koko kokeen ajan. Koe alkoi niin, että koira lähetettiin hakuruutuun. Siellä Rauha vissiin purki kierroksiaan jonkin aikaa, koska aikaa kului melko reilusti. Sain kuitenkin lokin käteen. Tosin annoin yhden kehotuksen 15m ennen mua, koska tuo näytti siltä, että pysähtyy lokki suussa tuijottelemaan (ihan uusi juttu :O). Tämän jälkeen käveltiin rantaan, jossa motivaatiolaukauksen jälkeen oli noin 30 metrin pituinen vesiohjaus sorsalle avoveteen. Rauha lähti ihan mukavasti suoraan, mutta noin 15 metrin jälkeen sen usko loppui, ja se kääntyi uimaan mua kohti, eri suuntiin ym. Toisella lähetyksellä sain sen hieman lähemmäksi sorsaa, mutta valitettavasti Rauha ei saanut hajua peilityynessä järvessä... Tämän jälkeen koira laitettiin uudestaan hakuun, täällä kertaa kaislikon puolelta. Rauha haki tällä kertaa paremmin, meni jopa itsenäisesti uimaan kaislikkoon (vaikka tällaista emme juuri ole päässyt harjoittelemaan). Jonkin ajan hakemisen jälkeen mulle palautettiin jälleen lokki. Tällä kertaa Rauha roiskasi sen mun jalkoihin. Näköjään kokeissa löytyy lisää uusia juttuja...<br />Pääsimme kuitenkin vielä jatkamaan. Seuraavana vuorossa oli aika perus kakkosmarkkeeraus veteen. Ensimmäinen pudotus tuli enemmän avoveteen, ja toinen taas kaislikon taakse rantaviivan suuntaisesti. Rauha lähti ensin hakemaan rannan puoleista lokkia. Se keksi kuitenkin menomatkalla jonkun todella fiksun ajatuksen ja katosi metsään. Koko rantaviiva oli sellaista raskasta mutalöllöä, missä koiralla oli varmasti haastavaa liikkua 30 asteen helteessä. Aloin jo ihmetellä, että minne se koira oikein katosi, kun huomasimme tuomarin kanssa Rauhan olevan jo lokilla. Se ui lokin vedestä rantaan, kantoi ehkä 10 metriä mua kohti, jätti lokin maahan, ja tuli vielä 5 metriä tuijottamaan mua. Käskin Rauhan uudestaan noutoon, minkä tuloksena haki lokin ja kantoi 10 metriä eteenpäin. Tässä vaiheessa tuomari oli nähnyt riittävästi, ja käski kytkemään koiran. Seuraavalla kehoituksella Rauha sentään toi sen lokin mun käteen asti, joten sain sentään erävoiton siitä tahtojen taistelusta. Kokonaisuutena koira toimi kuitenkin mielestäni ihan mukavasti. Haastava maasto ja markkeerauksen vaikeus aiheuttivat lopulta motivaation loppumisen. Arvostelu oli ihan mukava. Tuomari kehui, että innokkaan oloinen ja HILJAINEN koira, joka oli hyvin ohjaajansa hallinnassa. Lisää treeniä vaan riistalla, ja haastavampia harjoituksia, niin hyvä tulee :)<br /><br />Otettiin muutama päivä kokeen jälkeen lokin noutoja harjoituksissa, ja huomasin, että riista ei tällä hetkellä palaudukaan erityisen hyvin mun käteen. Olen muutenkin nähnyt tuon koiran egossa noususuhdannetta, ja näköjään riistan kanssa pohditaan nyt tosissaan, kannattaako ne tuoda mulle vai viedä jonnekin kivaan omaan jemmaan... No, harjoiteltavaa siis riittää tältä osin!<br /><br />Pari viikkoa sitten meillä oli vuorossa seuraava koe, nimittäin tollerien perinteinen mejä-mestaruus Virroilla. Mulla oli vähän epäonnekas viikonloppu, kun onnistuin perjantaina jälkiä suunnistaessani astumaan maa-ampiaispesään ja sain hötäkässä yhteensä puolisen tusinaa pistosta. Muutenkin koko viikonloppu oli mun osalta niin kiireinen, että Rauhan lenkitykset jäivät ihan minimiin parina koetta edeltävänä päivänä. Yritin toki päästellä sen höyryjä ennen koesuoritusta, mutta se olisi vaatinut huomattavasti pidemmän lenkin pohjalle. Lähdimme siis jäljelle aika haipakkaa, Rauha olisi halunnut rynniä eteenpäin, mutta pidin oman rauhallisen tahtini. Heti alussa meille kävi samanlainen juttu, kuin edellisessä kokeessa. Hirven jäljet olivat menneet meidän jäljeltä etuviistoon, ja Rauha vaihtoi jälkeä. Näin jälkikäteen pystyn jopa sanomaan sen hetken (ja olisin jarruttamalla saanut jopa tilanteen estettyä), mutta siinä vaiheessa Rauhalla oli vauhti niin päällä, että sinne mentiin. Eksytimme samalla myös tuomarin ja oppaan, joten jälkeä etsittiin sitten hyvän aikaa. Palautuksen jälkeen Rauha jäljesti koko ajan jäljen sivussa. Maastokin oli aika helppoa. Tuomari totesi jossakin vaiheessa ääneen sen, mitä olen epäillytkin. Eli koira osaa kyllä jäljestää erinomaisesti, mutta ei vaan jostakin syystä halua mennä jäljen päällä (?!?!). Ekan suoran loppupäässä Rauha lähti kaartamaan taas oikealle, ja olin varma, ettei se ole enää jäljellä. Myös opas katosi jonnekin sivuun. Aloin jo vilkuilla tuomaria, että koska se sanoo pelin poikki, mutta hän totesikin, että Rauha taitaa oikaista kulman. No, niinhän siinä sitten kävi, että kulma oikaistiin n. 30 metriä, ja ihmettelyjen jälkeen jatkoimme jäljen sivussa tapahtuvaa etenemistä. Toisen suoran loppupuolella Rauha kuitenkin ajautui jonkun hajun perässä lopulta niin sivuun, että siitä saimme toisen hukan. Toisen palautuksen kohdalla sanoin jo huomattavasti tiukemmin, että nyt voisit alkaa jäljestää. Ja niinhän siinä tapahtui! Toinen makaus merkattiin tarkasti, ja koko kolmannen osuuden Rauha jäljesti hienosti ihan jälkiuran päällä sopivaa vauhtia. Heti kun ehdin hengähtää loppuvaiheessa, alkoi tuo kaartamaan kuitenkin selvästi jäljeltä sivuun. Pyörimisten ja ihmettelyjen jälkeen se kaarsi kuitenkin takaisin jäljelle, ja sorkalle. Eli loppukaarrokset liittyivät taas siihen, että sorkka haistetaan ilmavainulla sikakaukaa... Lopputulos oli avo3, eikä tuohon nyt erityisen tyytyväinen voi olla. Ilmeisesti tää keskari pystyssä -asenne näkyy myös jälkimetsässä. Katsotaan nyt talven aikana, saanko mä tuolle takaisin sen kivan jäljestystekniikan ja varmuuden, mikä sillä vielä viime vuonna oli... Ajattelin kokeilla pk-puolen peltojäljen harjoittelua, josko se opettaisi tuolle parempaa jäljestystekniikkaa.<br /><br />Viime viikonloppuna meillä oli vuorossa agilitykisat Hakunilassa. Ensimmäisenä oli vuorossa Ritva Herralan tekemä agilityrata, joka oli vaikeustasoltaan huomattavasti haastavampi, kuin ykkösen radat yleensä. No, se ei meitä haitannut, lähinnä oli vaan parempi, kun ei tarvinnut itse juosta ihan niin lujaa. Valitettavasti Rauhalta putosi kuitenkin yksi rima alas, ja puomin alastulo juostiin taas niin täysiä, ettei laukka osunut kontaktille. Aloin sitten seuraavana päivänä opettamaan tuolle kuitenkin pysähdystä puomin alastulolle. Se on osoittautunut muuten niin lottoarvonnaksi, että osutaanko siihen vai ei :( Tuloksella 10vp olimme kuitenkin neljänsiä. Lisäksi meidän aika oli aika hurja, en muista olenko ikinä millään koiralla mennyt täyspitkää agilityrataa 33 sekuntiin! Toinen rata oli sitten tosi suora hyppyrata, jossa oli tarkkaa ohjausta pitkän juoksusuoran jälkeen. Onnistuin iskostamaan juoksemisen kaaliini niin tehokkaasti, että en odottanut putkella tarpeeksi pitkään, vaan jatkoin jo matkaani. Ilmeisesti Rauha näki tämän jostain silmäkulmastaan. Tuli samasta putken päästä ulos, ja hyppäsi seuraavan esteen. Hylly. Esteteknisestä toinen rata meni kuitenkin nappiin. Kepit mentiin varmasti, ja kaikki rimat pysyivät hyvin paikallaan.<br /><br />Tällä viikolla meillä oli tollereiden tokon tehokoulutuspäivä. Kouluttajana jälleen Jessica Swanljung. Olin päättänyt ottaa käsiteltäväksi meidän murheenkryyni-liikkeet, eli seuraamisen ja kaukokäskyt. Rauha oli seuraamisharjoituksessa aika kovilla kierroksilla, ja se näkyi edistämisenä. Mä en myöskään luottanut koiraan, vaan pällistelin sitä koko ajan silmäkulmastani kävellessäni. Tästä sain ensimmäisenä noottia. Lisäksi mun pitää alkaa antamaan tuolle selvää palautetta heti, jos seuraaminen ei ole riittävän hyvää. Kummasti se skarppasi ihan murahduksesta. Loppuvaiheessa seuraaminen oli jo ihan siedettävää. Tällä kertaa väljyydestä ei näkynyt merkkejäkään... No, täytyy vaan jatkaa lyhyitä, motivoituja harjoituksia, joissa palkkaan oikeasta paikasta ja murahdan säätämisistä.<br /><br />Kaukokäskyt on olleet viime aikoina meidän todellinen murheenkryyni. Läheltähän ne toimivat hyvin, mutta tekniikka katoaa heti, kun otan riittävän pitkän etäisyyden. Näytin Jessicalle tilanteen, ja saimme ohjeeksi palata selkeästi lähemmäs harjoittelussa. Lisäksi tässä liikkeessä on tärkeää antaa palautetta koiralle vääristä suorituksista, eikä saa tyytyä puolittain oikein tehtyyn suoritukseen. Luulenkin, että mun perimmäisin ongelma tässä liikkeessä on ollut se, että olen virhetilanteessa jäätynyt, enkä ole sanonut koiralle mitään. Lisäksi olen jättänyt omat käsimerkit pois kaukoista, jolloin koira keskittyy kuuntelemaan mua ihan eri tavalla, ja liike on paljon rauhallisempi. Näiden vikkien avulla olen harjoitellut tiistaista lähtien, ja meidän kaukot alkaa taas näyttää jopa ihan kivoilta.<br /><br />Meillä on ensimmäinen voivoi-tokokisa ensi viikolla. Se on mielestäni meidän koulutustasoon nähden vieläkin turhan aikaista, mutta olen luvannut edustaa seuraamme piirinmestaruusjoukkueessa. Tulos on tuskin odotettavissa, mutta otetaan harjoituksena ja mennään katsomaan, missä liikkeet oikeasti menevät. Kyllä tuo tuntuu melkein valmiilta, mutta ei ihan kuitenkaan...<br /><br />Olen ilmoittanut Rauhan myös pariin wt-kokeeseen syyskuulle. Toivotaan, että työskentely on siellä hiljaista. Välillä sitä ääntä on harjoituksissa ja välillä ei. Mennään ainakin kokeilemaan :) Lisäksi olemme seuramme agilityn pm-joukkueessa. Toivotaan, että sen nollaputken saisi hiljalleen avattua. Yritämme loppusyksystä osallistua vielä useampiin agikisoihin ja varmaan tokokisoihinkin :) Tekemistä siis riittää! <br /><br />Sain myös noin kuukausi sitten luotsattavaksi yhden yhdistyksemme kilpailevista agilityryhmistä. Onpas kiva päästä pitkästä aikaa kouluttamaan agilitya motivoituneille ja hyville koirakoille :))<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-6120602369670469324?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-970206037614430302010-07-06T12:44:00.000+03:002010-07-06T12:44:28.888+03:00Maanantaina oli taas vuorossa agilitytreenit hurjassa helteessä. Meillä oli monta pientä radanpätkää ja teemoja. Yhdessä oli ihan puomi ja hypyt molemmin puolin. Tämä oli hyvä harjoitus meille, niin pääsin tekemään toistoja kaaren kanssa niin, että koira jatkaa puomin jälkeen eteen hypylle. Nythän Rauha odottaa sitä narupalloa aina kontaktin jälkeen, ja kääntyy vahvasti mua kohti. Vietiin narupallo yhdessä hypyn taakse, mutta sain silti auttaa Rauhaa puomin jälkeen, että se irtosi itse hypylle. Yhdessä harjoituksessa lähetettiin sylkkärillä koiraa keinulle. Ekalla yrityksellä neiti ei jarruttanut yhtään, vaan keinu meni läpijuoksuksi. Onneksi se ei haitannut mitään, seuraavalla kerralla ihan yhtä kovalla innolla esteelle, tällä kertaa tosin pysähtyen ;)<br /><br />Yksi harjoitus oli hyppysuora, jonka keskimmäinen este oli okseri ja eka rengas. Suoran lopussa oli pujottelu. Tämä oli tosi hyvä harjoitus meille, koska Rauhalla on välillä ollut hankaluuksia mennä vauhdista pujottelemaan. Hypyt menivät ihan hyvin, okseri taisi ekalla kerralla pudota. Pujottelussa tuli satunnaisia virheitä, mutta kokonaisuutena pujottelu alkaa sujua meiltä jo hyvin. Tosin tällä hetkellä mä voin olla aika kaukana takana ja sivusuunnassa, mutta en koiran edellä. Pitää siis alkaa harjoitella enemmän myös sitä, että etenen itse koiran edelle ilman että pujottelu kärsii.<br /><br />Yksi harjoituksista oli syherö, jossa oli muutama hyppy, putki ja aa. Siinä oli monia eri variaatioita, ja ne menivät kaikki tosi hyvin. Aalla en pitänyt kaarta ollenkaan, vaan vedin koiran alas narupallolla ja palkkasin lennosta. Hyppysyherö meni myös tosi hyvin.<br /><br />Treenien jälkeen tein Rauhalle vielä saman jo viikonloppuna harjoitellun ohjausharjoituksen. Tällä kertaa halusin miettiä erityisesti omaa liikettäni sivu- ja taakselähetyksissä. Lisäsin myös pään liikkeen sivusuuntien lähetyksiin. Nämä harjoitukset menivät ongelmitta. Yhdessä sivusuunnassa taisi taas kuulua vinkaisu, eli tarvitsemme edelleen lisää toistoja, että käsky ja toiminto ovat pomminvarmana koiran mielessä :) <br /><br />Keskitymme tämän viikon harjoittelussa tokon seuraamisen tiiviyteen, nome-ohjauksiin (suunnat ja taakselähetys) ja pillipysäytyksiin, tokon kaukokäskyihin ja tunnistusnoutoon. Mulla oli suunnitelmissa alun perin startata ekassa voi-kisassa tänään, mutta se lykkääntyi, koska ei ne liikkeet ole vielä koevalmiita. Seuraava tavoitteemme on Helsingin seudun piirinmestaruustoko 12.9.2010.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-97020603761443030?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-28741770152553919442010-07-05T13:54:00.000+03:002010-07-05T13:54:56.505+03:00Viikonloppuna oli jälleen jokavuotinen Grand Tollerbay Meeting, jonne kokoontui viikonlopuksi yli 40 Tollerbay-koirien omistajaa viettämään aikaa yhdessä ja treenaamaan. Osallistuimme Rauhan kanssa nome-koulutukseen, jonka kouluttajana toimi pitkän linjan tolleristi Minna Jatkola. <br /><br />Lauantai-aamupäivän vietimme pellolla viiden koiran ryhmässä. Teemana oli ohjaukset. Loimme koirille muistipaikan pellon reunaan siten, että ensin otimme paikasta luoksetulon suunniteltua linjaa pitkin. Tämän jälkeen Minna vei koirien nähden paikalle 15 damia. Ensimmäisellä kierroksella otimme suoran ohjauksen. Seuraavaksi vuorossa oli sivusuunnat ja taakse lähetys. Joka kerta koira meni samaa linjaa pitkin, ainoastaan ohjaajan sijainti suhteessa koiraan muuttui. Olen tässä viime viikkoina muutenkin huomannut, että sivusuunnat eivät enää ole niin hyvin Rauhan muistissa, ja teinkin lähetykset ihan pari metriä koiran edessä. Hyvin Rauha lähti sivulle, mutta päästi lähtiessään pienen epävarman vinkaisun, joka kertoi siitä, ettei se ollut 100% varma tehtävästä. Taakse lähetys oli sitten hankalampi. En ole treenannut sitä ikuisuuksiin, ja itselleni olikin hankala miettiä, millaisen käsimerkin annan koiralle. Monethan nostavat oikean kätensä ilmaan, mutta meillä se on tokossa istumisen käsimerkki, joten sillä koira ei istumasta lähde tasan mihinkään. Pienellä vartaloavulla sain Rauhan kuitenkin lähtemään taakse.<br /><br />Viimeisenä tehtävänä oli yhdistetty pysähtymis- ja taakselähetysharjoitus. Eli Minna kävi hieromassa damia linjan puoliväliin koirien nähden. Koira lähetettiin linjalle, ja yleensä se alkaa haistella hajustettua paikkaa. Koiran annetaan tsekata paikka, ja sen jälkeen pillitetään pysäytyskäsky. Pysähtymisen jälkeen lähetetään koira taakse vanhaan muistipaikkaan.<br /><br />Ekalla kerralla Rauha ei välittänyt huijauspaikasta yhtään, vaan painoi suoraan damien luokse.Tosin palauttaessa vauhti hiljeni hieman hajustetun paikan kohdalla. Teimmekin tuolle viimeisenä uuden harjoituksen, jossa muistikuvaa linjan puolivälissä vielä vahvistettiin niin, että Minna kävi meidän edessä heittämässä heiniä. Tällä kertaa Rauha jäi haistelemaan kys. paikkaa ja pysähtyikin jotenkuten pillistä (olis mun makuun saanut olla täpäkämpi). Taakselähetys kuitenkin epäonnistui, Rauha jäi edelleen vaan haistelemaan kys. paikkaa. Tein lopulta niin, että laitoin koiran istumaan hajupaikan taakse ja lähetin siitä dameille. Luulen, että isoimpana ongelmana oli tässä se, että taakselähetys on meille vielä niin uutta. Harjoitusta lisää siis vaan motivoidusti :)<br /><br />Sivusuuntien lähetyksiin tuli myös hyvä vinkki Realta. Eli tällä hetkellä käskyn kanssa liikkuu samaan aikaan käsi. Käskyä voi vahvistaa vielä siten, että myös oma katse kääntyy haluttuun ohjaussuuntaan. <br /><br />Kokonaisuutena aamupäivän harjoitukset meni Rauhalta tosi hyvin. Alkuun toisten koirien suoritukset kuumensivat hieman, ja pientä piippausta esiintyi. Palkkasin namilla aina hiljaisuudesta, ja alun jälkeen vinkuminen lakkasi kokonaan. Kerran Rauha oli mulla hieman huolimattomasti istumassa sivulla, ja se karkasi Zicon perään, kun Nina lähetti sen linjalle. Onneksi omat refleksit oli tallella, ja Rauha palasi karjaisustani parin metrin sinkaisun jälkeen takaisin sivulle vähän nolona. Käteen harjoituksista jäi se, että näitä asioita tulee treenata vielä lisää. Harjoituksen ei kuitenkaan tarvitse olla monimutkainen, vaan vastaava yksi muistipaikka riittää mainiosti. Harjoituksen vaikeustasona voi pitää koiran ja ohjaajan välistä matkaa. Se on nimittäin huomattavasti oleellisempi asia kuin koiran ja damin välinen etäisyys.<br /><br />Iltapäivällä oli vuorossa vesimarkkeeraukset pienellä suolammella, jossa oli aluskasvillisuutta jonkin verran. Taipparihommien tekemisen tuloksena olen huomannut, että Rauha yrittää nykyään rynniä noutajahihnassa erityisesti rantaan mentäessä. Teinkin nyt suoraan niin, että Rauha oli mulla irti, jolloin se joutui ihan eri tavalla keskittymään nätisti sivulla kulkemiseen. Tämä auttoi, eikä koira käynyt ollenkaan kierroksilla rannassa. Se oli juuri sopivan keskittynyt ja rauhallinen. Ensin tehtiin ykkösmarkkeeraus veneestä melko pitkän matkan päästä. Rauha lähti suoraviivaisesti markkeeraukselle, mutta lähti kaartamaan oikealle rantaa kohti noin puolimatkassa. Se kuitenkin sai itse vainun damista, eikä tarvinnut tehtävässä apua. Rauha näytti luulevan muutamaa lummetta damiksi kauempaa, mikä selittää linjan muuttumisen. Totesinkin Minnalle, että emme ole juurikaan ottaneet pitkiä vesimarkkeerauksia, ja se näkyi hänen mielestä suorituksessa. Koska ykkönen kuitenkin tuli suht ongelmitta ylös, otimme seuraavaksi kakkosmarkkeerauksen, jossa ensin heitettiin dami ihan lähelle ja toinen dami edelliseen ykkösmarkkeerauspaikkaan. Kauempi dami oli tarkoitus hakea ensin. Rauha lähti ongelmitta hakemaan kauempaa damia ensin, ja tälläkin kertaa se painui hieman oikealle damin suhteen. Huomattavasti vähemmän tällä kertaa, ja jälleen se sai itse vainun damista ja palautti sen. Tämän jälkeen lähempi tuli ongelmitta myös ylös. Tosin sain itse noottia siitä, että olisin voinut tehdä lähetyksen hieman rauhallisemmin.<br /><br />Molemmissa pitkissä palautuksissa Rauha kaarsi turhan aikaisin rantaa kohden, ja varmaan olisikin oikonut maan kautta, mikäli ranta ei olisi ollut niin jyrkkä. Suoraviivaista palautusta täytyy siis taas alkaa treenaamaan hyvän palkan kanssa.<br /><br />Lopuksi otimme vielä yhden helpon ykkösmarkkeerauksen, jossa koira lähetettiin reilu 10 metrin päästä rantaviivasta. Ekalla kerralla seisoin ihan suorassa koiran palauttaessa ja Rauha pudotti damin kirjaimellisesti mun varpaille ennen ravistamistaan. Otettiin uudestaan, tällä kertaa olin kyykyssä ja kannustin koiraa tulemaan nopeasti luokse. Nyt tuli hyvin käteen, ja ravistus vasta sen jälkeen. Opetus taas ohjaajalle: ole rento ja anna koiralle kaikki sallittu apu.<br /><br />Sunnuntaina teimme pienemmällä porukalla vielä uudet peltoharjoitukset. Tehtävät olivat samat kuin edellispäivänä (eri muistipaikkaan), ja tällä kertaa Rauha teki nappisuoritukset. Taakselähetyskin onnistui erinomaisesti. Muutin lähetystapaa niin, että nostan molemmat käteni siinä ylös, jolloin sitä ei sotke mihinkään muuhun käskyyn. Hajustusjuttu me jätettiin kuitenkin tekemättä.<br /><br />Lopuksi vielä teimme muutaman vesiohjauksen. Rauha oli ensin mun kanssa passissa rannan tuntumassa, kun Zorro teki hommia. Tämän jälkeen ensin yksi ohjaus niin, että Ville näytti damia veneestä ja laski sen veteen. Sitten lähetys. Tämä meni erinomaisesti. Toisena tein vastaavan samaan paikkaan, mutta tällä kertaa Ville laskikin damin veneen takaa, jolloin koira ei nähnyt sitä. Rauha lähti yhtä reippaasti kohti damia, ja ui suorassa linjassa hakemaan damia. Tähän oli hyvä lopettaa :)<br /><br />Kokonaisuutena viikonlopun harjoitukset menivät meidän osalta tosi kivasti, treenattavaa on vielä, mutta kokonaisuutena koira tuntui olevan hyvin kuulolla ja toimivan toivotulla tavalla. Esimerkiksi nome-seuraaminen näytti toimivan jo ihan ongelmitta, vaikka olemme harjoitelleet sitä todella vähän. Täytyy siis alkaa tosissaan katselemaan syksyn koekalenteria nomen ja wt:n osalta :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2874177015255391944?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-75688154606797820132010-07-02T16:11:00.000+03:002010-07-02T16:11:14.412+03:00Olen vihdoin ottanut itseäni niskasta kiinni, ja alkanut tosissaan keräämään Rauhalle kuntoa pyöräilyn avulla. Olemme menneet nyt kolme kertaa iltakymmenen aikaan 5-10 kilsan lenkin. Hyvin Rauha on jaksanut. Ei se toki samanlainen ole, kuin bretonit, jotka juoksisivat kiitolaukkaa vaikka koko päivän, mutta ravaa löysällä hihnalla springerissä mun haluamaani vauhtia :)<br /><br /><br />Juhannus me vietettiin Hyvinkäällä, ja ehdinhän minä muutamana päivänä myös tokoilemaan. Ja toki myös tällä viikolla. Meidän tämänhetkinen tokoilutahti on noin neljä kertaa viikossa. Näistä täytyy Noudon luovutusta ollaan tehty, tosin se on edelleen sillä mallilla, että useimmiten onnistuu täydellisesti ja joskus koira vaan juoksee mun ohi ja tulee 2 metrin päästä takaa palauttamaan. Kaukokäskyjä ollaan jatkettu edelleen ja helpossa ympäristössä olen ottanut koiraan jo etäisyyttä reilusti. Tällä hetkellä iso osa harjoituksista on sellaisia, että Rauha tekee ainoastaan yhden tai pari siirtymää kerralla, jonka jälkeen palaan nopeasti palkkaamaan. Olen myös tehnyt harjoituksia, joissa siirryn hiljalleen kauemmaksi. Tyyliin: ensin yksi nopea harjoitus ihan koiran edessä, sitten 5 metrin, sitten 10 metrin päässä jne. Nämä ovat sujuneet hyvin, ja peruuttamisen harjoittelu on vienyt liikettä paljon eteenpäin. <br /><br /><div style="text-align: left;">Olemme myös harjoitelleet ruudun täsmäpaikkaa, suorituksissa on edelleen paljon hajontaa. Toisaalta Rauha yrittää etsiä oikeaa sijaintia tosissaan, joten eiköhän se sieltä harjoittelemalla löydy. Seuraamiseen lähdin kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen opettamaan jalkakosketusta. Autoin alkuun namilla koiran kulkiessa sivulle ja naksautus heti sen koskiessa mun jalkaani. Tämä on vielä aika vaiheessa, joten katsotaan nyt, auttaako se seuraamisen väljyyteen. Se olisi ainakin Rauhalle selkeä kriteeri, missä kuuluu seurata, joten tämä voi hyvinkin tehdä seuraamisesta lopulta tiiviimpää.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Takapään käyttöä olen perus kääntymisten ja peruuttamisharjoitusten lisäksi alkanut opettaa erillisenä temppuna. Olkkarin lattialle vaan matala pesusaavi väärin päin. Sitten pienellä namiavulla koira seisomaan etujalat saavin päällä. Sit kun se toimi, niin sitten lähdettiin kiertämään saavia niin, että etujalat pysyy paikallaan ja takapää liikkuu. Rauha oppi tämän harjoituksen periaatteet jo heti ekassa harjoitussessiossa, tosin takapää liikkuí tosi hitaasti. Täytyy varmaan alkaa oikeasti käyttämään enemmän naksutinta kouluttamisessa, kun se toimii noin tehokkaasti :)&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Maanantaina oli vuorossa agilitytreenit. Meillä oli harjoitusratana tämän vuoden SM-kisoista maksien finaalirata. Kuvittelin Rauhan olevan väsynyt edellisillan pyörälenkistä ja päivän metsälenkistä, mutta kattia kanssa... Ekalla kerralla se oli niin kierroksilla, ettei pujottelusta meinannut tulla mitään. Muutenkin Rauha on alkanut helppojen ratojen myötä irrota esteille oikeasti kaukaakin, ja yllättäen meni myös vääriä esteitä, kun allekirjoittanut ei ohjannut riittävän selkeästi ;) Kokonaisuutena vaikea rata meni meiltä kuitenkin loistavasti. En saanut ihan puhdasta suoritusta aikaiseksi, mutta eipä se vikalla kerralla kaukana ollut. Sain noottia erityisesti laiskoista takaaheitoista, joissa koira kiersi kyllä esteen taakse, mutta ei hypännyt, vaan pysähtyi tuijottamaan minua. Väsymykselläkin saattoi olla tekemistä asian kanssa, mutta olisinhan minä voinut huomattavasti huolellisemmin koiraa ohjatakin. Meinaan aina välillä unohtaa, että Rauha ei ole niin kokenut, kuin Salli... </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Juhannuksena ehdimme myös tekemään yhdet nome-treenit. Teemana oli pitkät markkeeraukset hiekkakuopalla. Matkaa noutoihin tuli noin 100 metriä ja heitot tulivat pienen mäennyppylän päältä sivuille (kakkosia ja ykkösiä). Olin ilmeisesti aliarvioinut harjoituksen vaativuuden, koska jouduin muutaman kerran kutsumaan Rauhan takaisin ja ottamaan markkeerauksen uudestaan. Olisihan se damin varmaan haulla löytänytkin, mutta mun makuun se laajensi hakualuetta turhan laajaksi ja hieman väärään suuntaan. Markkeerausten jälkeen otin vielä muutaman pitkän "sokko" linjan toiseen markkeerauspaikkaan. Toinen paikka veti ilmeisesti neitiä sen verran, että osassa lähetyksistä se juoksi n.25 metriä suoraan ja sen jälkeen kaarsi vasemmalle. Tässä vaiheessa pysäytin koiran ja kutsuin takaisin luokse. Taas ilmeni pillikuurous, eli Rauha ei pysähtynytkään pillikäskystä, käsimerkistä eikä suukomennosta, vaan lähti hipsimään mua kohti (kun edes lopulta kääntyi). Juoksin koiran luokse ja vein sen istumaan siihen paikkaan, minne sen olisi kuulunut käskystä pysähtyä. Tästä luoksetulo, pienet kehut ja uusi linjalle lähetys. Tällä kertaa Rauha pysähtyi oikein nätisti pillistä, eikä näyttänyt ollenkaan paineistuneen pienestä ojennuksesta.&nbsp;</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kokonaisuutena hyvä harjoitus. Siinä oli markkeerauksiin ja linjoihin sellaista vaativuutta, mitä Rauhan kanssa on kaivattukin. Tekemistä on vielä paljon, mutta tuollaisilla sopivan haastavilla harjoituksilla koiraa saa myös vietyä eteenpäin :) Ääntelyn suhteen harjoitus oli jälleen hyvä, Rauha oli hiljaa. Väsytystekniikka oli jälleen osin käytössä :) </div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7568815460679782013?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-23307864603342073572010-06-24T18:12:00.000+03:002010-06-24T18:12:03.029+03:00Kaveri napsi Rauhasta muutaman tokoilukuvan tiistaina. Tässäpä niitä. Kaikki kuvat omistaa Mirka Jantunen.<br /><br /><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN0sa1vseI/AAAAAAAAABI/hLgJLGcBV-w/s1600/nouto1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="206" src="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN0sa1vseI/AAAAAAAAABI/hLgJLGcBV-w/s320/nouto1.JPG" width="320" /></a></div><div style="text-align: center;">Rauha palauttamassa noutokapulaa</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN03c4J83I/AAAAAAAAABQ/BwC8ik8Gidk/s1600/nouto2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://4.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN03c4J83I/AAAAAAAAABQ/BwC8ik8Gidk/s320/nouto2.JPG" width="235" /></a></div><div style="text-align: center;">Noudon luovutus</div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1CQGunwI/AAAAAAAAABY/dNRymR7dZWQ/s1600/ruutuun1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="199" src="http://1.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1CQGunwI/AAAAAAAAABY/dNRymR7dZWQ/s320/ruutuun1.JPG" width="320" /></a></div><div style="text-align: center;">Ruutuun!</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1JVB8veI/AAAAAAAAABg/WHuFf5vg_oc/s1600/ruutuun2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="216" src="http://3.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1JVB8veI/AAAAAAAAABg/WHuFf5vg_oc/s320/ruutuun2.JPG" width="320" /></a></div><div style="text-align: center;">Jarrut pohjaan!</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1RLbc4OI/AAAAAAAAABo/-2GMSlCl2Ho/s1600/ruutuun3.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1RLbc4OI/AAAAAAAAABo/-2GMSlCl2Ho/s320/ruutuun3.JPG" /></a></div><div style="text-align: center;">Löytyihän se oikea paikka!</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1YIO_iZI/AAAAAAAAABw/96B3zFKMGqs/s1600/seuraaminen1.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="http://1.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1YIO_iZI/AAAAAAAAABw/96B3zFKMGqs/s320/seuraaminen1.JPG" width="246" /></a></div><div style="text-align: center;">Seuraamista</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1e4w9pjI/AAAAAAAAAB4/wmJcFO565Ak/s1600/seuraaminen2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="http://2.bp.blogspot.com/_JUy4BLw8Obk/TCN1e4w9pjI/AAAAAAAAAB4/wmJcFO565Ak/s320/seuraaminen2.JPG" /></a></div><div style="text-align: center;">Seuraamista</div><div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-2330786460334207357?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-54636093270452048542010-06-24T15:52:00.000+03:002010-06-24T15:52:50.177+03:00Täytyy yrittää pysyä treenien tasalla edes suunnilleen, siksi jälleen uusi profiilipäivitys... <br /><br />Maanantaina meillä oli vuorossa agilitytreenit. Rata oli hankalahko syherö, jota otettiin pari kierrosta. Molemmilla kerroilla otettiin aikaa. Radalla oli sekä A että puomi, ja ajattelinkin suosiolla laittaa kaaret alastuloille, niin voin keskittyä etenemään, ja Rauha saa aina-niin-hyödyllistä ratatreeniä ilman turhia pysäytyksiä. Onnistuin ekalla kerralla sitten laittamaan ne kaaret ihan päin honkia, sillä radalla Rauha hyppäsi kaarien yli (tää on näköjään yllättävän tarkka juttu!). Muuten suoritus oli ihan jees, neiti haki pujottelun vauhdissa ja oli muutenkin sopivasti kuulolla ja toisaalta myös irtosi tarvittaessa. Loppuradasta mun yrittämä vekki epäonnistui, (vedin koiran esteen ohi), joten ekan kierroksen aika ei ollut mikään erityisen mahtava. Toisella kierroksella pyysin, että joku muu laittaisi ne kaaret paikalleen, ja tällä kertaa koira suhahti niistä läpi kuten kuuluukin. Keppien sisäänmenolta tuli virhe ja yksi rima taisi pudota. Muutoin tämä kierros oli parempi ja sujuvampi. Taisimme jopa tehdä porukan nopeimman ajan ;) Pitäisi varmaan alkaa katsella tuolle kisoja, koska viime viikkojen helppojen ratojen jälkeen Rauha on alkanut irtoamaan paljon itsevarmemmin kuin aiemmin. Kontaktitkin on toimineet yleensä ihan mukavasti. <br /><br />Tiistaina Mirka lähti koutsaamaan meitä lähikentälle tokon merkeissä. Meillä oli myös kamera mukana, joten koitan laittaa myöhemmin kuvapäivitystä. Otin alkuun ruutua, missä Rauha tarjosi paikkaa taas hieman miten sattuu. Ekalla kerralla se juoksi ruudun taakse, sit sivuun jne. Toisella käskyllä sain sen kyllä ruudun keskelle, mutta näköjään toistoja vaan tarvitaan lisää... <br /><br />Sitten otimme hieman seuraamista, ja se oli vaihteeksi aika kamalaa. Mirka kuittaili mulle mm. siitä, että katsoin koiraa. No, vähemmästäkin sitä mulkoilee, kun seuraamispaikka on väljä! Rauha nouti myös ihan perus puukapulaa, ja siinä ei ollut mitään sen ihmeempää, kuin että ohijuoksuja tapahtui taas osassa toistoista. Täytyy ottaa siihenkin joku tehokuuri, jossa annan koiralle palautuksissa pienen käsiavun. Jos vaikka loppuis turhat ohittelut. Pienen tauon jälkeen otin vielä seuraamista wt-hihnassa, ja se meni hyvin. Mirkan vinkkivaihtoehtoja oli kaksi. Joko ostan ja otan oikeesti Rauhalle käyttöön ketjukaulaimen, jonka voi tarvittaessa vaikka jättää sen kaulaan kisasuorituksessa. Toinen vaihtoehto on opettaa naksulla koira koskemaan jalkaa seuratessa. Näistä tuon jalan koskemisen voisi opettaa koiralle ihan muualla kuin tokokentällä, ja ottaa seuraamiseen, jos haluaa. Nome-seuraamiseen se voisi olla ainakin hyödyllinen taito! <br />Lopuksi otimme vielä tunnaria niin, että Mirka teki kasan ja vei mun tunnarin ensin kasasta sivuun. Siirsimme joka toistolla tunnaria lähemmäs kasaa, ja vikalla kerralla se oli ihan vieressä. Tunnari oli joka kerta hieman peitetty. Tämä meni ongelmitta, joten täytyy vaan alkaa tekemään säännöllisesti treenikentällä vastaavia harjoituksia liikkurin kanssa. Plus erikseen tehdään sitten sitä rauhoittumista valmiiksi. <br /><br />Eilen meillä oli vuorossa oman seuran tokotreenit. Ilma oli tosi lämmin, ja se näkyi selvästi myös koirassa. Aloitin pienellä seuraamisharjoittelulla hihnan kanssa, ja se toimi hyvin. Tämän jälkeen otin ohjatun noudon kapulat, ja teimme muutaman ohjatun perusharjoitteen. Vein koiran käsin merkille, kävin viemässä ensin yhden kapulan vasemmalle, palasin ja lähetin edestä noutoon. Tämän jälkeen sama toiselle puolelle. Sitten jätin koiran istumaan, ja vein molemmille puolille takaviistoon kapulat. Koira merkille ja itse eteen lähetyspaikalle. Käsimerkki ja suuntakäsky -> koira noutoon. Kerran se meinasi lähteä väärälle, jolloin käskin koiran takaisin. Muuten meni nappiin joka kerta. Kivaa vaihtelua meidän viime aikojen hinkkaamiseen :) <br /><br />Noutojen jälkeen otimme ruutua. Tarkka paikka oli taas hieman hakusessa, ja teinkin ihan ruudun edessä täsmäharjoitusta, jonka avulla yritin saada Rauhan miettimään omaa sijoittumistaan. Ensi treeneissä luultavasti näen, onko se auttanut. <br /><br />Treenasin myös hyppynoutoa hieman. Mulla oli ainoastaan metalli mukana, ja Rauha yllättäen yritti pari kertaa jättää metallin ottamatta. Ilmeisesti inhottavan kalikan kanssa ei ole kiva hyppiä... Tästä syystä tehtiin sit ihan perustreeniä pallopalkalla, jotta motivaatio pysyy. Hyppykulmat jäivät treenattavaksi tulevaisuudessa. <br /><br />Lopuksi tein vielä kaukokäskyjä, ja se peruutus tosiaan tuntuu avanneen meidän kaukokäskyongelman! Pari asennonvaihtoa ja peruutuskäsky ja palkka. Tällä idealla tekniikka oli asennonvaihdoissa juuri oikea, eikä koira edennyt yhtään, vaikka meidän etäisyys oli jo yli 5 metriä! Jesh!! <br /><br />Lähipäivien treenaamisissa keskitymme nomeen (teemana irtoaminen piiitkälle) ja tokossa erityisesti kaukokäskyihin, seuraamisen tiiviyteen (=käyn kaupasta ostamassa tuolle ketjupannan) ja noudon loppuosan hiomiseen.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-5463609327045204854?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-47109760929992048402010-06-22T17:03:00.000+03:002010-06-22T17:03:31.391+03:00Taippareiden läpäisyn jälkeen olen hiljalleen aktivoitunut jatkamaan meidän nome-harjoittelua säännöllisemmin. Viime viikolla tein harjoituksia kolmena päivänä. Ensimmäisenä päivänä teemana oli linjat. Treeniympäristönä jälleen meidän tuttu metsä, mutta häiriönä toimi tällä kertaa meidän muu koiralauma, jotka saivat juosta vapaasti. Meillä oli pohjalla kolmen tunnin tokotreenit, ja tämä selvästi toimi hyvin Rauhalle. Tein Rauhalle ensin yhden muistipaikan sen nähden. Haetutin n.60 metrin päästä kaksi damia. Sitten kävin tekemässä vastakkaiseen suuntaan yhden muistipaikan lisää. Tuolla matkalla oli polkujen ylityksiä ja maastonvaihtelua melkoisesti. Vuorottelin muutaman kerran näiden kahden paikan välillä. Rauha eteni varmasti loppuun asti ja kuunteli mukavasti pilliä. Tämän harjoituksen lopuksi jätin ensimmäiseen muistipaikkaan Rauhan huomaamatta vielä yhden damin, jonka otin ylös "sokkona" eri kulmasta. Illan harjoitukset meni ihan loistavasti. Mikä parasta, linjalle lähetykset olivat rauhallisia tapahtumia, eikä Rauha hötkyillyt tai piippaillut turhia :) <br /><br />Seuraavana päivänä sain houkuteltua kaverin heittämään meille markkeerauksia. Maasto oli melko peittävää, joten erityisesti jälkimmäisen damin lentokaaresta koira ei nähnyt mitään, ainoastaan kuuli. Kakkoset meni sinänsä ihan hyvin, mutta huomasin, että Rauha valitsi itse hakujärjestyksen. Yritin kääntää sitä jälkimmäistä kohti lähetyksessä, mutta sitkeästi vaan ensin haettiin se helpompi, ja sitten vasta vaikeampi. Täytyy siis tällaista hallintaa vielä harjoitella lisää. Toista damia Rauha joutui vähän aikaa etsimään (koska ei nähnyt tarkkaa putoamispaikkaa), mutta hyvin pysyi alueella, eikä vaihtanut haulle. Lopuksi otin vielä vaikeammalle puolelle ykkösmarkkeerauksen. Sen sijaan, että olisin lähettänyt Rauhan hakemaan sitä, otimme ensin ohjauksen toiseen muistipaikkaan. Todella nätisti Rauha luopui markkeerauksesta, vaikka oma käskytykseni olisi saanut olla selkeämpää. Koska ohjaus meni niin hienosti, noudatin vielä markkeerauksenkin, ja hyvin neiti edelleen muisti damin sijainnin :) <br />Näyttäisi siltä, että markkeerauksissa voi vaikeuttaa ihan reilusti nykyharjoituksista. Ja mikä jälleen parasta, ääntä ei lähtenyt piippaustakaan koko harjoituksen aikana! :) <br /><br />Sunnuntaina meillä olikin sitten vuorossa vähän isompi rupeama. Olin sopinut riistatreenit Tiinan ja Onnin kanssa Espoon suunnalle. Tarkoituksena oli tehdä suhteellisen kokonaisvaltainen nome-harjoitus riistalla. Oleellisia asioita harjoituksen suhteen olivat ensinnäkin se, että ollaan veden äärellä, mutta varsinaista vesityöskentelyä ei ollut. Lisäksi meillä oli mukana parin variksen lisäksi sorsa, fasaani ja lokki. Halusin nähdä, vaikuttaako sekalainen riista hakuruudussa Rauhan työskentelyyn ja jos, niin miten. <br /><br />Hakualueeksi tuli lammen ranta. Muutama riista oli suht lähellä, mutta syvyyttäkin ruudulla oli kiitettävästi. Teimme suorituksen niin, että otimme koiralla ensin hakuruudusta kaksi riistaa (viidestä) ylös, jonka jälkeen tuli ykkösmarkkeeraus peitteiseen pusikkoon (koira lähinnä markkeerasi kuulon perusteella). Ykkösen jälkeen koira lähetettiin vielä hakuun, ja sen hakiessa vietiin samalle paikalle ohjausriista. <br /><br />Aluksi Rauha ei meinannut lähteä ollenkaan hakemaan. Tuijotteli vaan vettä ja mua ihmeissään. Onneksi eka riista oli kuitenkin lähellä, ja koira sai pian siitä vainun. Sorsa oli laitettu veteen noin metrin päähän rannasta, ja sekös aiheutti pikku tollerille päänvaivaa. Rauha pyöri rannassa pitkän aikaa sorsan ympärillä, ja taisi tulla kerran multakin kyselmään, että mitä tehdä. Kyllä se lopulta itse tajusi uida sorsan ylös, kun ei saanut apuja mistään. Sitten palautus. Rauha roiskaisi sorsan n. 3 metriä ennen mua maahan ja jäi tutkailemaan sitä lähemmin... Itse olin sen verran pöyristynyt tiputtamisesta, että oma reaktiokykyni ei ollut erityisen hyvä. Murahdin kyllä koiralle, otin sivulle ja lähetin sen sorsalle, jolloin lintu tuli mun käteen tavalliseen tapaan. Eli lisää harjoiteltavaa tuli jälleen. Luovutuksia myös arvoriistalla. Eihän tuollainen omiminen käy päinsä :O <br /><br />Sorsan jälkeen Rauha lähti hakuun reippaasti, ja toikin nopeasti mulle lokin. Tämän jälkeen käännyttiin katsomaan markkeeraus (sorsalla), ja se tuli helposti ja vaivattomasti. Tällä kertaa suoraan käteen asti :) Markkeerauksen jälkeen koira laitettiin takaisin hakuun. Rauha syvensi hakua mukavasti lähes koko alueelle, ja toikin pienen hakemisen jälkeen fasaanin. Lähetin sen vielä kerran hakuun, ja Rauha kävikin hyvin lähellä toista takariistaa, muttei saanut hajua. Se näytti saavan myös lammen rannalta hajun kauimmaisesta riistasta, mutta ei jostain syystä lähtenyt niin kauas. Hetken haun jälkeen totesin, että nyt on parempi hieman motivoida koiraa lähtemään myös ihan sinne ruuduun takaosaan. Tiina kävi siis Rauhan nähden kävelemässä ihan taaimmaisen riistan luona. Tämän jälkeen otin ensin ohjauksen markkeerauspaikalle, ja se meni myös ihan nappiin :) Sitten ei muuta kuin koira ruutuun. Tällä kertaa Rauha meni itsevarmasti syvälle ruutuun, ja toi nopeasti taaimmaisen riistan (varis). Tähän oli hyvä lopettaa :) <br /><br />Kokonaisuutena tosi hyvä harjoitus :) Uutta harjoiteltavaa löytyi jälleen. Toisaalta oli tosi mukava huomata, että Rauha ei "shoppaillut" riistoja, vaan toi kaiken löytämänsä. Riistalla roikkumista ei myöskään esiintynyt. Liekö maasto ollut sen verran haastavaa, että neiti joutui keskittymään tavallista enemmän, en tiedä. Ääntä neidistä lähti todella vähän. Muutamassa hieman huolimattomassa lähetyksessä kuului pieni piippaus. <br /><br />Harjoiteltavaa: <br />- syvät ruudut, joissa myös maastonvaihteluita, ojanylityksiä yms. (kannattaa alkuun motivoida, niin koira menee suoraan ekalla kerralla riittävän syvälle ruutuun)<br />- riista/dami ihan vesirajassa niin, että sitä ei aivan saa rannalta kurkottamalla. <br />- vesihaku (tätä ollaan tehty kyllä joskus, mutta siitä on aikaa...)<br />- luovutusharjoituksia riistalla. <br /><br />Eilen tein agilitytreenien jälkeen läheisellä pellolla hieman linjaa ja nomeseuraamista. Seuraamisen opettaminen on tuntunut minusta hankalalta, koska sen opettamisen tulee erota täysin tokoseuraamisesta. Tein harjoituksen niin, että heitin eteemme n.10 metrin päähän damin, otin koiran sivulle ja kävelin damia kohti. Rauha pysyi todella hienosti sivulla (kuitenkin ilman katsekontaktia, kuten pitääkin), joten vapautin sen damille vaihtelevan matkan jälkeen. Tein myös välillä niin, että kävelimme melkein damin päälle, käännyimme takaisin ja taas sopivalla hetkellä vapautus damille. <br /><br />Linjaa teimme heinikkoisella pellolla, missä ei ollut mitään koiran tunnistamia maamerkkejä. Tarkoitus oli se, että se joutuu oikeasti lähtemään tasan mun osoittamaan suuntaan, jotta löytää damin. Nämä harjoitukset meni ihan suht mukavasti. Kyllähän se linja voisi suorempikin olla... Loppuvaiheessa neiti pisti yhdessä ohjauksessa korvat ihan totaalisen lukkoon. Ei uskonut pillipysäytystä, eikä suullista istu-käskyä. Menin hakemaan koiran pellolta ja vein istumaan paikkaan, mihin sen olisi pitänyt pysähtyä... Täytyy lähiaikoina tehdä myös ihan puhtaita pysäytysharjoituksia, jotta siitä tulee satavarma. Lisäksi tuli todettua, että Rauha ei enää juurikaan osaa suuntia. Ainakaan pidemmältä etäisyydeltä. Täytyy siis palata myös suuntien suhteen alkeisharjoituksiin. <br /><br />Positiivista harjoituksessa oli se, että Rauhasta ei lähtenyt yhtään vinkaisua missään vaiheessa. Jos harjoitukset pysyvät jatkossakin näin hiljaisina, voisin hyvinkin harkita myös wt-koetta meille vielä tänä vuonna :))<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-4710976092999204840?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-34709196954376384702010-06-21T17:06:00.000+03:002010-06-21T17:06:41.523+03:00Keskiviikkona oli vuorossa toinen kerta Korrien pitämästä tokokoulutuksesta. Lähdin koulutukseen todella huonolla mielellä, ja allekirjoittanutta hirvitti etukäteen, että mitenkähän treenaaminen sujuu sellaisessa mielentilassa... No, onneksi hyvä ilmapiiri teki tehtävänsä, ja oma mielikin parani treenien alkaessa rutkasti. <br /><br />Aluksi Riitta kertoi palkattomuustreeneistä ja kokeenomaisista harjoituksista. Tämä oli itselle tuttua asiaa. Oleellista hommassa on se, että kokeenomaisia harjoituksia tulee tehdä koiran kanssa säännöllisesti, mieluiten noin kerran viikossa. Itse ainakin olen luistanut tästä viime aikoina, koska meillä on ollut niin paljon uutta opeteltavaa. Mutta täytyy itsekin ottaa rutiiniksi yksi palkattomuustreeni per viikko. Eihän kisaliikkeiden tarvitse olla vielä valmiita siihen, vaan treenin voi tehdä yhtä hyvin hieman auttamalla. Ja tarvittaessa suoritusta voi pidentää alempien luokkien liikkeillä! <br /><br />Muutin etukäteen suunnittelemaani kuviota sen verran, että päätin kuitenkin ottaa pienen palkattomuusharjoituksen Rauhan kanssa. Liikkeiksi valitsin omasta mielestäni suht valmiit voi-liikkeet, eli hyppynoudon, liikkeestä istumisen ja metallinoudon. Näistä hyppynoudossa annoin varmuuden vuoksi hyppykäskyn myös koiran palatessa. Hyppynouto meni ihan hyvin, tosin Rauhalla oli palatessa sen verran vauhtia, että se juoksi taas metrin ohi, ennen kuin tuli luovuttamaan sivulle. Liikkeeestä istuminen meni yllättäen maahanmenoksi. En korjannut, vaan kuljin liikkeen loppuun kokeenomaisesti. Liikkuri sanoi vielä käsky-sanan (maasta perusasentoon lopuksi), ja Rauha nousi ilman omaa käskyäni... Metallinouto meni sit onneksi ihan täydellisesti :) <br /><br />Palautteeksi saatiin, että liikkeiden väliset siirtymät onnistuivat meiltä hyvin. Siinä olikin tällä kertaa tekemistä, kun liikkuri ei osannut päättää, mistä me otettaisiin seuraava liike. Mentiin sitten edestakaisin ;) Kiva juttu, että siirtymiset näyttävät riittävän hallituilta. Mähän en pidä Rauhaa mitenkään käskyn alla, vaan se saa pyöriä siinä mun ympärillä "vapaasti" väliajat. Mun mielestäni se on ihan hyvä tapa hieman antaa kuuman koiran purkaa intoa, ja Riitta oli samaa mieltä. Itse liikkeiden teknisiin juttuihin ei kamalasti puututtu. Tarkoituksenahan oli tasotsekkaus, joten tiedän nyt, että esim. liikkeestä istuminen vaatii vielä toistoja. <br /><br />Riitta ehdotti, että mun kannattaisi alkaa enemmän käyttämään liikkeitä valmistavia sanoja, niin koira tietäisi vielä varmemmin, mitä tuleman pitää. Mä olen niitä käyttänytkin esim. ruudussa ja tunnarissa, mutta Riitalla kuulemma on joka liikkeelle oma vihjesanansa. Täytyy siis aktivoitua tässäkin asiassa. Rauhan kanssa kuulemma täytyy tehdä paljon kisanomaisia harjoituksia. Syynä pääosin se, että se kuumenee tilanteessa hieman normaalia enemmän. <br /><br />Juttelimme muuten alussa myös hieman koiran viretilan säätelystä. Sain aivan mahtavan vinkin tunnarin harjoitteluun (tätäkään ei voinut itse älytä...). Eli opetan koiralle jonkun rauhoittumista tarkoittavan käsimerkin, jonka voin tuoda tokosuoritukseen (esim. pieni pääkosketus tms.). Sillä saan nopeasti kierroksia alas myös kisasuorituksen aikana. Eli eikun treenaamaan! <br /><br />Lopuksi katsoimme vielä porukalla Rauhan kaukokäskyjä. Se kun ei ole tuntunut edistyvän yhtään, vaikka olemme treenanneet paljon. Sain vinkiksi opettaa koiran peruuttamaan. Tätä ollaan nyt tehty vajaa viikko kotona, ja hyvältä näyttää. Ideana on siis saada koira ajattelemaan enemmän "taaksepäin". Nythän etäisyys tekee sen, että tuon osaama tekniikka katoaa, ja etenemistä tapahtuu joka siirtymällä! <br /><br />Hyvät treenit kokonaisuudessaan! Treenattavaa riittää, mutta nyt ainakin tiedän, miten etenemme :)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-3470919695437638470?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-5381960196094803152010-06-10T14:25:00.000+03:002010-06-10T14:25:08.139+03:00Viime maanantaina ajattelin mennä katsastamaan meidän voi-liikkeiden todellisen tason möllitokokisoissa. Suoraan sanottuna odotukset eivät olleet hurjan suuret, koska en ole kisavalmiiksi liikkeitä yrittänyt vielä edes tehdä. Tasotsekki siis päätavoitteena. <br /><br />Ensimmäisenä oli paikallamakuu. Rauha oli ihan ok mielentilassa ennen kehään menoa (vähän into pinkeänä kuitenkin). Meitä ennen oleva kultsu kuitenkin sai edessämme hepulijuoksukohtauksen kehään mentäessä. Tästähän Rauha otti mahtavat kierrokset ja VINKUI rivissä, kun otin koiran perusasentoon. Maahan meni hieman viiveellä, ei tarvinnut kuitenkaan tuplakäskyä. Jätin sen ja vilkaisin ennen piiloon menoa koiraa. Se ISTUI?!?! "Positiivista" suorituksessa oli kuitenkin se, että koira myös istui seuraavat 4 minuuttia, eikä esim. valunut maahan jossain vaiheessa (evl:n paikalla istuminen tulee tuskin olemaan ongelma...). Liikkeen jälkeen tuomari sanoi, että Rauha oli hiipinyt muutaman askeleen mun perään heti käännettyäni sille selän, ja istui mun mulkaisusta. Eli periaatteessa sama ongelma, mitä meillä on välillä esiintynyt. Uskon sen liittyvän viretilaan. Täytyy kait vaan suosiolla alkaa tehdä paikallamakuuharjoituksia myös korkesassa vireessä, koska ihan vastaava tapahtuma voi sattua myös virallisissa kisoissa. <br /><br />Sitten yksilöliikkeet... Seuraamisessa näkyi edellispäivän mejä-koe. Se oli melko väljää, ja matalavireistä muutenkin. Perusasennot tulivat hieman viiveellä (tulivat kuitenkin, välillähän ne unohtuvat kokonaan). Sitten erityisesti juokseminen oli jotain käsittämättömän kamalaa. Olen selvästi treenannut juoksuseuraamista ihan luvattoman vähän. Kaaviossa oli esimerkiksi perusasennosta suoraan juoksuun lähtö, missä Rauha loikkasi jo ekalla askeleella metrin mun edelle. Muutenkin juoksussa tuo ei osaa käännöksiä sitäkään vähää, kuin kävellessä. Askelsiirtymät olivat ihan kaavion lopussa, ja menivät jotenkuten. Tämänhetkiseen taitotasoon nähden ok. Tuomari taisi antaa tästä seiskan, jos oikein muistan (hyvä kontakti, mutta paikka vaihteli...).<br /><br />Seuraamisen jälkeen oli vuorossa liikkeestä istuminen. Se oli täyden kympin arvoinen. Palatessani Rauha steppasi muutaman kerran etujaloillaan, ja siitä saimme maininnan. Täytyy tuohonkin alkaa kiinnittää huomiota. Samaahan tapahtuu välillä noudoissa heittoliikkeen aikana. <br /><br />Sitten ruutu. Kylläpäs se 20 metriä tuntui valtavan pitkältä matkalta! Koska Rauha ei vaikuttanut niin skarpilta, kuin yleensä ruutuun lähetyksissä, näytin sille selkeästi kädellä ruudun suunnan ennen varsinaisen suorituksen aloitusta. Tästä saimme jälkikäteen palautetta, että virallisissa kisoissa ruudun näyttäminen koiralle etukäteen nollaa kys. liikkeen... Lähetyksessä Rauha lähti kyllä ruudun suuntaan, mutta kehänauhat ja kivipainot selvästi sekottivat neidin hahmotuskykyä. Se juoksi ruuduun sivusta takanauhan eteen seisomaan. Korjauksesta meni ruudun ja kehänauhan taakse seisomaan. Yritin lähettää vielä uudestaan, mutta ei vaan hahmottanut ruutua. Täytyy siis lähiaikoina virittää myös treeneihin kehänauhat ruudun ympärille! <br /><br />Ruudun jälkeen oli vuorossa tunnari. Suhtauduin tähän jo alun perin skeptisesti, ja kyllähän Rauha näytti selvästi, ettei tätä vielä hallita. Eli toi ensimmäisen suuhun osuneen kapulan, ei edes yrittänyt haistella. Yritin vielä uudestaankin lähettää sen, mutta neidillä ei ollut mitään käsitystä asiasta... <br /><br />Tässä lyhennetyssä voittajaluokan möllikisassa olisi ollut vielä vuorossa kaukokäskyt, mutta vaihdoin sen metallinoutoon, jotta saamme loppuun hyvän suorituksen. Kaukot ei muutenkaan ole vielä kisavalmiita, joten turha niitä olis ollut edes yrittää... Metallinouto meni ihan täydellisesti :) <br /><br />Kokonaisuutena tuli todettua, että paljon on vielä tekemistä voi-liikkeiden osalta. Olin alustavasti ilmoittanut Rauhan heinäkuun alkuun tokokisoihin, mutta jätämme nyt sen suosiolla väliin. <br /><br />-----------------------<br /><br />Eilen meillä oli vuorossa Koivukylän Koiraharrastajien järjestämä tokon tehokoulutus. Kouluttajina tutut Riitta ja Pekka Korri. Koulutukseen oli varattu aikaa 2,5 tuntia, mikä oli tosi hyvä juttu. Ehdimme siis rauhassa keskittyä joka koiran suorituksiin ja jutella paljon koulutusaiheista. <br /><br />Aluksi Riitta halusi nähdä jokaisen koiran seuraamisen ja luoksetulon (pysäytysten) tason. Rauha seurasi ihan kohtuullisesti. Meidän hankaluudet tuli hyvin näkyviin, eli takapään käyttö käännöksissä ja perusasennot. Lisäksi juoksussa R yritti edistää, eikä osaa kääntyä kunnolla. Sain näihin hyviä treenivinkkejä. Takapään käyttöön ja perusasentojen täpäkkyyteen saimme vinkiksi tehdä paljon lyhyitä pätkiä ja käännöksiä. Kaksi askelta eteenpäin, loiva käännös vasempaan ja liike seis. Perusseuraaminen oli Riitan mielestä hyvää, joten meidän kannattaa nyt keskittyä vaan noihin käännöksiin, juoksuun ja perusasentoihin. Mun täytyy vaan alkaa käyttää enemmän käsiapuja vaikeissa jutuissa, koska pienellä avulla jutut onnistuu hyvin. Eli ensin pienellä avulla vasemmalle käännöstä ja sitten usean toiston jälkeen vasta alan häivyttämään käsiapua pois. <br /><br />Luoksetulon pysäytyksessä tulikin vastaan ihan uusia ongelmia. Eli jätin takapalkan Rauhan nähden tavalliseen tapaan. Seisomaan pysäytyksessä annoin Rauhalle tuplakäskyn (harjoitellaan parhaillaan käsimerkistä suulliseen käskyyn siirtymistä), mutta pysähtymisestä ei ollut tietoakaan. Koska tämä oli ensimmäinen kerta, kun Rauha teki noin, otimme välittömästi liikkeen uudestaan. Sama juttu. Kolmannella kerralla tein niin, että jos käskyä ei noudatettu, lähdin kävelemään koiraa kohti. Tämä hämmensi selväsi Rauhaa, ja se pysähtyi vihdoin. Vapautin sen saman tien takapalkalle. Otimme vielä yhden palauttavan harjoituksen lyhyellä matkalla, jossa Riitta heitti pallon Rauhalle. Tämä meni jo hieman paremmin. Mun täytyy siis selvästi alkaa harjoitella pysäytystä ihan ajatuksella kiertoleikin avulla. Yleensähän tuo on kylläkin reagoinut takapalkkaan ja pysähtynyt aina (joskin joskus hieman hitaasti, mutta pysähtynyt silti). <br /><br />Lopuksi saimme jokainen tehdä vapaavalintaisen liikkeen. Otin itse ruudun, koska halusin saada vinkkejä erityisesti liikkeen loppuosan harjoitteluun. Lähetin Rauhan suoraan voi-matkalta ruutuun. Se juoksi sinne täysiä, pysähtyi just oikeaan kohtaan seiso-käskystä ja meni ekasta käskystä maahan. JES! Menin koiran luokse palkkaamaan sen. Tämän jälkeen harjoittelimme loppuosaa erikseen niin, että vein Rauhan maahan makaamaan ja menin seisomaan selkä koiraa kohti suunnilleen siihen kohtaan, mistä koira kutsutaan seuraamaan. Kutsuin ja käsiavulla autoin koiran sivulle perusasentoon. Rauha tuli aivan kiitolaukkaa, mutta sai hidastettua kohtuullisesti itsensä suoraan mun sivulle. Toistettiin tätä muutaman kerran ja saatiin ohjeeksi harjoitella samaan tapaan aika pitkään. Seuraaminenhan ei sinänsä ole ongelma, joten nyt pitää saada vaan koiran päähän taottua ajatus, että mun sivulle pitää oikeasti jarruttaa. Lopuksi otimme vielä ruudun lähes kokonaisena liikkeenä. Ainoastaan lopun seuraamisen sijaan kutsuin koiran luokseni perusasentoon. Tämä meni aivan mahtavasti! Rauha juoksi täysiä keskelle ruutua, pysähtyi taas ideaalikohtaan ekalla käskyllä ja tipahti maahan-käskyllä. Lopun vauhti on edelleen kova, mutta R onnistui silti tulemaan perusasentoon silti hyvin. Seuraavana haastena tuleekin olemaan kehänauhojen lisääminen ruudun ulkopuolelle, sehän selvästi sekoitti Rauhan pasmat maanantain möllikisoissa. <br /><br />Kokonaisuutena mahtavat treenit! Ne olivat Rauhan kannalta myös sopivatempoiset, eikä meillä ollut mitään hankaluuksia viretilan kanssa. Ensi viikolla on vuorossa tehokoulutuksen toinen kerta, jossa ajattelin ottaa suurennuslasin alle tunnarin ja kaukokäskyt. Kaukoihin kysyin muuten Riitalta vinkkejä siihen, miten saisin takapalkan toimimaan. Nythän Rauha alkaa ihan väkisin kääntämään itseään sivuun ekasta asennonvaihdosta alkaen. Vaihtoehtoisesti se ei tunnu välittävän takapalkasta yhtään, vaan ajatus on eteenpäin heti jos menen yhtään kauemmaksi koirasta. Sain ohjeeksi olla vaan tosi kärsivällinen. Jos koira yhtään meinaa poikittaa, niin silloin sitä palkataan edestä. Vaihdellaan siis etu- ja takapalkan antamista niin, että koira ei voi olla ihan varma, mistäpäin palkka on tulossa. <br /><br />Jatkamme päivittäistä treenaamista siis edelleen. Tällä hetkellä suurennuslasin alla ovat seuraaminen, tunnistusnouto ja kaukokäskyt. Luoksetuloa teen myös ihan lenkin varrella pysäyttämällä Rauhaa satunnaisesti luoksetulosta. Ensi viikonloppuna meillä on vuorossa kauan odotettu tollerileiri. Tosin minä toimin taippariryhmän kouluttajana, joten Rauha saa pitkälti relata. Suunnitelmissa olisi kylläkin tehdä pientä noutotreeniä myös omilla koirilla esim. la-iltana. Ja tokoahan voi aina ottaa pikkasen siellä täällä ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-538196019609480315?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-78589630776585820672010-06-10T11:52:00.000+03:002010-06-10T11:52:32.899+03:00Viime viikonloppuna oli vuorossa mejä-koe Miehikkälässä. Lauantaina oli jälkientekopäivä, joten Rauha sai lepuutella autossa. Jäimme koepaikalle yöksi, ja illalla teimmekin Rauhan kanssa hieman tokon ruutua. Kivasti se meni sinne täysiä koko matkan, mutta välillä neiti vielä päätyy ruuduun sivuun seisomaan. Harjoittelin hieman myös ruudun loppuosaa. Siinä on vielä tekemistä, koska Rauha tulee kutsusta kiitolaukkaa sivulle, ja jarrut on tässäkin hukassa... <br /><br />Sunnuntaina oli vuorossa varsinainen koe. Saimme arvonnassa päivän ensimmäisen jäljen. Tuolloin ei ollut vielä kovin lämmin, joten olin vuoroon enemmän kuin tyytyväinen :) Rauha lähti jäljelle määrätietoisesti ja varmasti. Alku oli avointa ja helppokulkuista metsämaastoa, jossa Rauha meni ison osan matkasta ilmavainulla. Ekan suoran puolivälissä huomasin Rauhan olevan erityisen tarkasti jäljen päällä. Menimme nimittäin selkeästi jonkun jälkien päällä... Itselleni olikin todella suuri yllätys, kun tuomari totesi vähän ajan päästä, että pitäisiköhän meidän palata jäljelle, kun opas jäi jo tuonne kauas... Jäljelle palautettuna Rauha jatkoi kehottamatta verijäljen seuraamista. Ensimmäisellä kulmalla Rauha alkoi oikein vetää, ja lähti kulmalta määrätietoisesti aivan vastakkaiseen suuntaan jäljestä. Tässä vaiheessa allekirjoittanut päätti puhaltaa pelin poikki. Keskeytin siis suorituksen. Ikinä aiemmin ei tuo ole vastaavalla tavalla seurannut riistajälkiä, enkä halua opettaa sille, että koetilanteessa seuraan koiraa mihin vaan... <br /><br />Tuomari lähti kulmalta suoraan takaisin, mutta menimme harjoitusmielessä oppaan kanssa jäljen loppuun. Loppumatka menikin tietysti oppikirjatyyliin. Makuista tuo olisi voinut olla hieman kiinnostuneempi, mutta muuten jäljesti tarkasti sorkalle. Eikä tällä kertaa edes oikaissut sorkalle ilmavainulla :) <br /><br />Sellaista siis tällä kertaa. Nyt pidetään suosiolla pieni tauko mejä-kokeista ja keskitytään treenailuun. No, eipähän lopu tekeminen kesken ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-7858963077658582067?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-6620458157769673812010-06-01T16:48:00.000+03:002010-06-01T16:48:15.200+03:00Voittajan liikkeitä on hinkattu jo jonkin aikaa, joten nyt lienee hyvä hetki pieneen tilannekatsaukseen sen suhteen. <br /><br />1. Paikallamakuu<br />Rauha on silloin tällöin lähtenyt maahanjätöstä mun perään. Muutoin on pysynyt ongelmitta. Lopun perusasento tulee joskus vielä liian aikaisin ja joskus vasta toisella käskyllä. <br />-> Jatketaan säännöllisiä pm-harjoituksia ja tehdään edelleen vaihtelevasti lopun perusasentoa (aikaa vaihdellen ja välillä ei käskyä ollenkaan). <br /><br />2. Seuraaminen<br />Seuraamisen viretila on nyt sopiva. Rauhan seuraamispaikka on hyvä, se ei ole enää liian edessä. Sivusuunnassa seuraaminen on ajoittain turhan väljää. Lisäksi vasemmalle käännökset ovat kömpelöitä ja juoksussa edistää. Perusasennot unohtuvat erityisesti pitkän seuraamispätkän jälkeen. Peruutus ei toimi erityisen hyvin. <br />-> Paljon eri pituisia harjoituksia. <br />-> Palkkausta vaihtelevammaksi. <br />-> Namin voi myös heittää palkaksi hyvästä työstä. <br />-> Perusasennoista palkkaa useammin. <br />-> Vasemmalle käännöksissä sivuaskel oikealle. <br />-> Juoksuun ja peruutukseen aluksi käsiapu. <br /><br />3. Liikkeestä istuminen<br />Toimii jo melko varmasti. Tällä hetkellä annan koiralle vielä pienen vartaloavun. <br />-> avut pois.<br />-> Vaihtelevasti jättäviä (valmistautumista evl:n idariin). <br /><br />4. Luoksetulo<br />Täyspitkällä matkalla seisomaan pysähtyminen on löysä. Loppu toimii hyvin. <br />-> opetellaan puun kiertäminen valmiiksi. Sen avulla paljon toistoja pysäytykseen ilman varsinaista luoksetuloa. <br />-> yleistetään takapalkka. <br /><br />5. Ruutu <br />Rauha lähtee kyllä ruutuun itsevarmasti pelkällä käskyllä, mutta tarkka pysähtymispaikka vaihtelee. Usein R menee hieman ruudun yli. Istuu välillä seiso-käskystä. <br />-> toistoja säännöllisesti. <br />-> oikean paikan vahvistaminen kosketusalustan avulla. <br />-> palkka välillä ihan vain seiso-käskyyn reagoimisesta. <br />-> harjoitellaan myös ruudun loppuosaa, eli ruudusta seuraamaan juoksemista. Tähän aluksi käsiapu. <br /><br />6. Hyppynouto<br />Toimii ongelmitta suoralla heitolla. <br />-> Harjoiteltava vinoja kulmia, jotta Rauha tulee takaisin hypyn kautta, vaikka se ei olisikaan matkan varrella. <br /><br />7. Metallinouto<br />Toimii mukavasti. (Isolla kapulalla löysä ote) <br />-> pidetään ohjelmistossa ja harjoitellaan silloin tällöin. <br /><br />8. Tunnistusnouto<br />Tuo oikean, vaikka en kävisikään sen nähden viemässä kapulaa pinoon. Avustajan kanssa emme ole viime aikoina päässeet harjoittelemaan. <br />-> onnistumisia lisää eri ympäristöissä kokeenomaisesti. <br />-> muistellaan taas oikeaa luovusasentoa. <br /><br />9. Kauko-ohjaus<br />Toimii, mikäli olen koiran edessä. Takapalkalla alkaa nopeasti kääntämään itseään sivuttain, eikä tunnu vaikuttavan muutenkaan siihen pieneen etenemiseen, mitä tapahtuu. Ongelmana siirtymät seiso-istu ja seiso-maahan. <br />-> paljon toistoja läheltä takapalkan kanssa. <br />-> etäisyyttä koiraan todella pienin askelin.<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-662045815776967381?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-83398644152364769122010-05-29T14:54:00.000+03:002010-05-29T14:54:08.341+03:00Koska Rauhan tassu alkaa vaikuttaa jo melko hyvältä, päätin mennä ottamaan treenisession tuohon viereiselle kentälle. Päätin etukäteen kiinnittää huomiota erityisesti ääneen, jota ei tarvisi tulla ollenkaan. <br /><br />Ensimmäisenä kävin laittamassa tunnarikasan kentän reunalle ja oman hajustetun valmiiksi joukkoon. Tämän jälkeen otimme pientä herättelyä. Rauha olisi kovasti halunnut hakea sen tunnarin, joten käänsin meidän rintamasuunnan vastakkaiseen suuntaan. Sitten paikallamakuu. Otin ensin muutamia toistoja valmis-sanalla. Eli valmis ja samalla taskusta nami koiran suuhun. Maahan meni hyvin ekalla käskyllä. Tein yhden valelähdön, eli palasin 10 metrin jälkeen takaisin ja palkkasin koiran. Tämän jälkeen oikea paikallamakuu, missä Rauha makasi muutaman minuutin. Palatessani en ihan heti ottanut perusasentoon, vaan odotin n.20 sekkaa. Nousi kuitenkin hienosti ekasta käskystä. Nappisuoritus siis. Tämän jälkeen kehumisessa huomasi taas pursuavan innon, kun koira hieman piippasi. Ratkaisin ongelman niin, että pieni murahdus ja käsky perusasentoon. Istutin Rauhaa siinä hetken, ja kehuin ja palkkasin hiljaisuudesta. <br /><br />Kun koira oli rauhoittunut, otimme seuraamista. Seuraamispaikka on edelleen hieman vaihteleva, mutta nykyään se vaihtelee lähinnä sivusuunnassa. Eli edistystä on tullut tässäkin liikkeessä. Lisäksi Rauha ei enää seuraamisessa tunnu pommilta, vaan uskallan kävellä rennosti katsomatta koiraa. Vahvistin hyvää seuraamispaikkaa suullisilla kehuilla, ja se tuntui toimivan mukavasti. Jossakin vaiheessa otin myös pallon mukaan, koska seuraamisen kriteerit alkavat selvästi olla Rauhan päässä. Pallo antoi seuraamiselle hieman lisää terävyyttä, mutta ei enää aiheuttanut poikittamista, kuten joskus aikaisemmin. <br /><br />Seuraamisen jälkeen otimme kaukokäskyjä, joissa neiti edisti selvästi seiso-istu ja seiso-maahan -siitymissä. Täytyy vaan ottaa taas hieman takapakkia tässä ja opetella oikeasti takapalkka tähän liikkeeseen. Muutoin koira oli hyvin kuulolla, ja viretila oli sopivan liikkeeseen. <br /><br />Kaukojen jälkeen Rauha oli jo unohtanut tunnarikapulat melko täydellisesti, joten nyt oli hyvä aika ottaa se kapula ylös. Lähetin sen todella kaukaa (tuplat kisaetäisyydestä) kasalle. Se meni suoraviivaisesti laukalla, haisteli huolellisesti pinon ja toi varmasti oman mulle käteen. Jes! Luovutus oli kökkö, mutta toisaalta en viime aikoina ole luovutusta tunnarista vaatinutkaan, koska tärkeintä on aina tuoda se oma :) <br /><br />Tunnarin jälkeen harjoittelimme luoksetulon pysäytyksiä. Takapalkkana oli narupallo, ja tämän avulla seisominen oli sopivan täpäkkä ja terävä. Otin ekalla kerralla myös koko liikkeen, ja se hieman ihmetytti Rauhaa (kun ei vapautettukaan heti seisomisesta taakse). <br /><br />Lopuksi otin vielä hieman kisanomaisempaa palkattomuustreeniä. Vein kentän laidalle ruokapurkin avattuna. Otin alkuun helpohkon seuraamisen. Siinä neiti oli ajoittain hieman ajatuksissaan (perusasentoja meinasi jäädä väliin). Seuraamisen jälkeen liikkeestä istuminen, jossa käänsin apuna päätäni käskyn sanoessani. Tämä meni aivan täydellisesti :) Viimeisenä muutama kaukokäsky niin, että kuppi oli suoraan koiran takana. Hieman paremmat siirtymät ja vapautin Rauhan onnistuneesta seiso-istu -siirtymästä suoraan kupille. <br /><br />Kokonaisuutena hyvät treenit. Rauhan kanssa kannattaa selvästi tehdä tuollaisia "kaavat rikkovia" harjoituksia enemmänkin. Että esim. tunnaria tai kapulaa ei heti noudeta, vaikka se olisi kentällä valmiina yms. Lisäksi alun pienillä kontaktiharjoituksilla sain koiran nopeasti keskittymään, eikä ääntä lähtenyt alun vinkaisuiden jälkeen ollenkaan! Uskon, että ääni tuli osaksi myös siitä syystä, että Rauha halusi päästä tunnarille, ja turhautui, kun ei tehtykään oletettavinta asiaa ;)<div class="blogger-post-footer"><img width='1' height='1' src='https://blogger.googleusercontent.com/tracker/1703844208136788049-8339864415236476912?l=rauha-tolleri.blogspot.com' alt='' /></div>Hannishttp://www.blogger.com/profile/14582975264581207793noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1703844208136788049.post-86575266206461467622010-05-29T12:49:00.002+03:002010-05-29T13:23:17.252+03:00Viimeisen kuukauden aikana olemme ehtineet harjoitella ja käydä koulutuksissa niin monena päivänä, että blogin päivittämisen ei ole ollut aikaa... Yritetään nyt kiriä se kiinni ja tehdä tiivistelmä viime aikojen treeneistä. Huh, taitaa tulla historian pisin blogiteksti :O<br /><br />---------------------<br /><b>To 27.5.2010</b><br />Tänään oli allekirjoittaneella tokon koulutusvuoro, ja päätin ottaa Rauhan mukaan kentälle. Tassu alkaa vaikuttaa jo aika hyvältä, R ei enää onnu sitä, enkä ole pitänyt tassusidettä sillä kuin kostealla ilmalla ja silloin, kun mennään jossain karkeammalla alustalla. Mun hyvä ideani oli ottaa Rauha mallikoiraksi kurssilaisille. Teemana nouto. R olikin kerännyt tosi hienot kierrokset kentän laidalla odotellessaan, ja esitteli hienosti äänijänteitään, kun otin sen hommiin. Lisäksi edellispäiväinen kapulan kanssa juoksentelu oli neidillä edelleen selvästi mielessä, koska kapulan kanssa tohottaminen oli tosi levotonta. Sinänsä sain toki perusharjoitukset näytettyä, mutta hieman harmitti se vinkuminen. Täytyy ottaa nyt äänijutuissa ihan nollatoleranssi. Mitään ei tehdä, ennenkuin maltetaan olla hiljaa. Malttitreeniä siis myös tokokentälle! Treenien jälkeen otimme myös hieman seuraamista, ja se tuntui jo tosi kivalta. Tosin vasemmalle käännökset on edelleen ihan syvältä ja seuraamisen loppuvaiheessa tehdyt askelsiirtymät vielä hankalia. Erityisesti peruuttaminen vaatii neidiltä vielä todella paljon keskittymistä. <br /><br />----------------------<br /><b>Ke 26.5.2010</b><br />Tänään oli vuorossa Riitan kurssin viimeinen kerta. Rauhan tassukin on ollut jo viime päivinä ihan hyvässä kunnossa, joten otin koiran mukaan tassu paketissa. Tulos oli melko odotettava. Neiti on ollut melkein kaksi viikkoa tekemättä mitään, ja sitten vielä mennään sikakivalle treenikentälle. Ensimmäiset 20 minuuttia olivat ihan järkyttävää söhellystä. R ei varmaan ikinä ole tehnyt noin huonosti hommia. Ensimmäisenä tehtävänä oli ottaa kisatreeninä kehään tulo, lyhyt seuraaminen ja vapaavalintainen liike. Seuraaminen oli aivan järkyttävää haahuilua, ja jouduin antamaan Rauhalle muutaman lisäkäskyn, ja loppuvaiheessa se jo seurasi ihan oikeasti. Vapaavalintaisena otimme liikkeestä istumisen. Tämä on toki meille vielä aika uusi liike, mutta en tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun R ensin jäi seisomaan käskystä, uusinnasta meni maahan ja kolmannesta käskystä vasta istui. Riitan kanssa mietittiinkin, että voikohan tassu paketissa seurata. Muutenkaan ei olleet tyypillistä Rauhaa nuo liikkeet. "Positiivista" (niin kai jonkun mielestä) oli se, että koiran viretila ei laskenut tippaakaan, vaikka en sitä palkannut tai kehunut suorituksissa yhtään... <br /><br />Kehääntuloharjoituksen jälkeen otimme seuraamista häiriössä toisten koirien ohi. Eli olimme ympyrässä ja omien koirien tuli pitää katsekontakti, kun toinen koira seurasi vierestä ohi. Tämä meni jo paremmin. Nyt Rauhan seuraaminen oli jo nättiä ja sopivavireistä. Tämän jälkeen otimme paikalla istumisen ja paikallamakuun. Huoh, kökkö viretila näkyi näissä liikkeissä aivan h*tisti. Paikalla istumisessa se taas oli levoton, ja jopa nousi kerrans seisomaan (meni taas käskystä takas istumaan). Paikallamakuussa R meni hyvin maahan, mutta yritti kävellä perässäni, kun lähdin poistumaan. Kummallista, ehkä ympyrämuodostelma oli kuitenkin Rauhalle isompi häiriöä, kuin uskoisi. Palautuksen jälkeen se kuitenkin makasi nätisti ja lopun perusasento tuli nätisti ja varmasti. Paikallamakuun lähtöjä tarvitsee kuitenkin selvästi treenata vielä paljon! <br /><br />Seuraavaksi teimme kaukokäskyjä samassa ympyrämuodostelmassa. Haasteena koirille oli se, että vieressä joku toinen käski omaa koiraansa asennonvaihdoksiin. Jäin ihan suosiolla koiran eteen seisomaan, ja tältä etäisyydeltä kaukot toimivat erittäin mallikkaasti ja ongelmitta. Rauha ei ottanut häiriötä muista koirista. <br /><br />Seuraavaksi tsekkasimme luoksetulon pysäytyksiä. Otin alkuun varovasti yhden pysäytyksen ihan lyhyeltä matkalta, mikä onnistui mainiosti. Täyspitkässä luoksetulossa seisominen oli kuitenkin luvattoman hidas. Maahanmenosta ja lopun perusasennosta saatiin kehuja. Riitta suositteli, että mun kannattaa jatkaa takapalkan yleistämistä tässäkin liikkeessä. Heittoliike on kuitenkin sen verran hidas, että usein koirille tulee hankaluuksia juuri pidemmältä matkalta pysähtymisissä. <br /><br />Viimeisenä oli vuorossa temppurata, jonka ideana oli rikkoa kokeneiden koirien kaavamaiset käsitykset tokosta. Ensimmäiseksi koira lähetettiin merkille, josta ei mentykään ruutuun, vaan piti noutaa kapula vastakkaisesta suunnasta. Kapulan kanssa koiran tuli käydä hyppäämässä este n. 30 metrin päässä ja esteen jälkeen koira lähetettiin edelleen kapula suussa ruutuun. Ruudusta luoksetulo. <br /><br />Me sovelsimme Rauhan kanssa harjoitusta hieman, koska merkkiä en ole tuolle vielä opettanut (tehdään ensin ruutu valmiiksi). Lähetin koiran suoraan merkiltä noutoon, minkä jälkeen hieman autettuna hypylle. Hypyltä R kyllä juoksi ruutua kohti hyvin, mutta komeasti yli, ja muutenkin jouduin menemään lähelle ohjaamaan koiran ruudun oikeaan kohtaan. Toisella yrityksellä alku meni tosi hyvin. Rauha lähti yhdestä käskystä kapulan kanssa suoraan hyppäämään, ja sieltä ruutuun (tosin taas vähän sinnepäin, ei kohdalleen). Kokonaisuutena hauska treeni, ja sainkin Riitalta vinkin, että meidän kannattaa ottaa hieman sovellettuna tällaisia harjoituksia silloin tällöin. Esim. just nouto, josta ruutuun. Ruudusta luoksetulo pysäytyksellä. Pysäytyksen jälkeen otetaan muutama kaukokäsky ja siitä luoksetulon loppuasentoon. Toki tällaisia ei kannata tehdä juuri ennen kisaa, mutta tämä on hyvä tapa hieman monipuolistaa harjoituksia ja rikkoa koiran pään sisään muodostuneita rutiineja :) <br /><br />Kokonaisuutena treenit olivat tosi kivat. Rauhalla on näköjään tällä hetkellä hankaluutena viretila treenien alussa. Jatkossa pystyn taas lämmittelemään sen rauhassa, joten eiköhän se ongelma ratkea pienellä säädöllä, kunhan päästään taas kunnon treenikuntoon :) <br /><br />-----------------------<br /><b>Pe 14.5 - ti 25.5.2010</b><br />Taippareiden jälkeen pidimme muutaman päivän mietiskelytauon, minä aikana Rauha onnistui loukkaamaan oikean takajalkansa johonkin terävään. Tästä syystä meille tuli muutaman viikon pituinen totaalitauko treeneistä ja koulutuksista. <br /><br />Tänä aikana ehdin käydä ilman koiraa katsomassa kahdessä tokokoulutuksessa. Ensin oli Jessica Swanljungin tollereiden tokokurssin toinen kerta. Oli todella opettavaista välillä katsoa muiden suorituksia tarvitsematta keskittyä omaan koiraan. Mieleen jäi erityisesti Niinalle ja Novalle neuvottu leikki luoksetulon pysäytyksiin. Eli heitetään nami koiralle mahdollisimman kauas. Kun se on syönyt sen, kutsutaan ja pysäytetään seisomaan. Jos oli hyvä, palkataan heittämällä nami kauaksi koiran taakse. Kutsutaan uudestaan, jne. Täytyy kokeilla tätä myös Rauhalle, kunhan se tuosta paranee. Meillä on tosin ongelmana enemmän se, että riittävän kaukaa tullessaan R ei pysähdy terävästi. Useampi muu tolleristi teki palkattomuustreeniä, ja sitäkin oli mukavaa seurata sivusta. Näki hyvin, että vaikka koiralla on motivaatiota työskennellÃ